torstai 12. maaliskuuta 2009

ETSII, ETSII JA SOISI JO LÖYTÄVÄNSÄ!


Mitä minä sanoin! Pelkkää unihiekkakaverin hämäystä tuo parin päivän (tai siis yön) nukkuminen, vedätti, malmilaiseen tapaan. Eilen väsytti illalla ja norjahdin päikkäreille, sen jälkeen ei sitten unta ole tullutkaan kuin erittäin pätkittäin – sekä painijaisia. Että anti olla vaan niitten unihiekkojen, tänks. Minä taidan luottaa enemmän sveitsiläisen lääketeollisuuden lahjoihin Suomen kansalle! Saa niillä yleensä ainakin sen 4 h unta, joskus jopa vähän enemmän. Nih kerta! Pidä hiekkas, prle.

Eilenkin oli kiirusta Varastolla. Töitä riitti ja töiden lomassa etsin niitä täydellisiä punaisia kenkimiä. Juu, yhdet olen löytänyt ja ne nyt joka tapauksessa tilaan, Saksasta, heh – kaksi paria. Mutta lisäksi haluan vielä yhdet sellaiset erilaiset punaiset ;D Puhukaa vaan pakkomielteistä, mutta minun nyt on vain saatava ne. Tai sitten minä ostan ne kissikengät, jotka on jo kuvattu teille. On niistä sellainen toisenlainenkin häijympi musta-punainen versio, aika pelottava. Epäilisin niiden sopivan tyyliini *köh* erinomaisesti! P-P kävi eilen erään paperin kanssa ilmoamassa, että minulla on lupa korjata myös tuollaiset isommat mokat, joka läystäkkeessä oli. Kerroin, että henkilö toi sen niin määrätietoisena eteeni, että en oikein voinut. No, hänen luvallansa nyt sitten, hehheeh. On se kiva vähän nokittaa joitakin ihmisiä edes sillä. Ette muuten usko, miten huono käsitys suomenkielestä eräillä varsin hyvin koulutetuilla ihmisillä on? Ei – en minä kirjoita täydellistä kieltä, en missään nimessä. Mutta hei, tämä on minun blogini ja minä saan leikkiä täällä kielellä juuri niin paljon kuin haluan. Varasto on eri asia.

Taksot ovat edelleen kulkeneet ajallaan, jopa etuajassa *ristii tarmokkaasti sormiaan*. Hyvä näin, tämä pitää kovasti tietystä täsmällisyydestä. Pitäisin myös siitä, että en joka iltapäivä joutuisi toimimaan navina, mutta näin vaan tuntuu käyvän. Kas, tämä omituinen osoitteeni on niin omituinen ,D No, pääasia on päästä äkkiänopeasti kotiin, samalla lukien... tällä kertaa taas ruotsinkielistä opusta. Siihen on syynsä; suomenkieliset kirjat kuluvat muutenkin liian nopeasti – taas olen lähes vailla lukemista ja on vasta torstai. Jömmassa on kaksi kirjaa eli tilanne on vielä kestettävissä. Varaukset kirjastosta tulevat näköjään taas äärihitaasti, jotkut sitten jaksavat pihdata kirjojaan monen monta viikkoa. 

Chili con soya on hyvää, juu. Sitä oli eilen eväksenä salaatin kanssa, makustelin sitä myös illalla puolikkaan kissinkupillisen verran. Nyt sain vielä täksi päiväksi siitä kunnon eväät – mutta sitten se on loppu. Älkää kertoko minulle, minä kerron teille. Käytössä ei sentään ollut talon suurin kattila, onneksi. Mutta tuo ruoka on hupaa, jos sitä syö sellaisenaan, vain saladon kanssa. Ja perästä kuuluu, kirjaimellisesti. *tsihih* Ehkä virittelen huomiseksi jonkun kepoisamman vaihtoehdon, ans kattoo illalla. Kissin mielestä se varmaankin olisi donarisaladoa, ehkä, ehkäpä...

En ole edelleenkään saanut aikaiseksi mitään järkevää. Milloin muka? Olen joko väsynyt tai liian väsynyt tekemään mitään. Ei minusta viikolla ole mihinkään, ei edes kirjoittamaan. Totaaliväsyn iskiessä ei pysty muuhun kuin lukemiseen, hyvä että edes siihen. Nyt aamulla on kuitenkin pakko katsastaa kudzu- ja chiliviljelmät, ettei tule tuhoja. Muutoin hoitelen viitakkoa vain kerran viikossa. Tämä on vain niin tärkeä rojekti, että saakoon tilaa myös viikolla! Siellä sitä vihreää pilkistelee jo useista purkeista. Minusta tuntuu kuitenkin, että pari plaatua siemenistä ei idä, jostakin syystä. No, katsellaan vielä jonkun aikaa ja odotellaan.

Ei – minulla ei edelleenkään ole mitään upeaa ja fiksua sanottavaa, kuten ei ennenkään. Sellaista odottavat voivat vierailla muualla Lokistaniassa, täällä ei esiinny älyn säkenöintiä, sitä kansalaisjurinalismia eikä juuri paljon muutakaan. Sen verran kipeä ja väsy on Welhotar taas tänäänkin, ettei mielessä pyöri kuin perusasioita; töihin, takaisin, ruokaa, lukemista ja toivottavasti unta! Yritän vain pyörittää arkea jollakin tavoin, mömelöiden voimalla kylläkin.


----------------------------------



Purrrrrrrrmenta kaikki! Hei, mä sain, mä sain ton avaa eile donaripuuki. Jesh ett oliki hyvää. Sitt se jömmas sen lopun, ei syänykkää ite. Mä luulen, ett mä saan sitä sitt tänäänki, pakkoha se on. Muute menee pilall. Mutt hampulikaakkei en oo saanu, oon katkero. No, niit tulee sitt, ku toi menee kaupoill. Ei oo kuulemma sen alakerran Eestikaupas niit kisulei varte. Sais olla, mä kyll maistasi semmosiiki. Eilenki mä meinasin hyäkittää mamii kii, en tiijä, mikä iski. Äkkii vaa mä olin jo sänkyn jalkopääss ja melkee kiinni sen koipisiss. Sen verra iskin harhaan vahinkos, ett se ehti vetää koivet vegs. Ähh, ja sitt mua jo hävetti ja lähinkii pois jolisee. Tää on joku ihme judeka, enneki tapahtunu tämmöst. Mami sanoo, ett kaavanlähtö ahistaa ja täyskuu ja kaikki. Juu varmaa nii. Eiks sill tuu miälee, ett mua vois ahistaa se, ett mä en saa heekkusii eikä mull oo täyspäiväst leikittäjää? Sais olla, meinaa. Toisaalta, mä saan goisii tosi rauhass tääll kaiket päivät ja mull on koko päiväks tuall muanaa. Ja lelui on, ku vaa viittis leikkii. Yleensä en viitti. Ei must kai oo nyt fotookaa, toi ettii jotai sopivaa. Mä meen taas goisii. Kumma mami, ku ei anna piäne kissin nukkuu olleskaa öisi...




Kliffaa melkee jo viikon loppuu!


-------------------------------------

Vincent, olet paremmassa asemassa kuin minä... monellakin tavoin.

Päivän slogan: Jos olisin terveempi, olisin paremmassa kunnossa sekä fyysisesti että psyykkisesti 8:)

Päivän biisi: Crazy


Luettua: PJ Lemmetty – Hullut koirat. Juu, hupia pitäisi olla. Kahden kaveruksen holtitonta sekoilua, viinaa, tapppelua sun muuta ensin kotomaassa ja sitten muualla. Tuota, niin, näitä nyt on luettu, hauskempiakin ja paremmin kirjoitettua. Tässä nyt on aivan jumalattomasti toistoa, tylsää toistoa vielä. Kieli on kehnoa, lienee tarkoituskin, mutta oikoluku on jäänyt taas väliin ja kielentarkistus muutenkin. Ei lukemisen arvoista, jollei halua pilata iltaansa. Juu, kiittelen parista hyvästä herjasta, joita en ollut ennen kuullut. Eli – ei viihdy meillä kuin lauantain palauttamiseen asti. Ei – en myöskään suosittele kenellekään!


 


 


OLIPA KIVA TAVATA - JOSPA ENSI KERRALLA JO LUETAAN?! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti