JAHAS, SE ON UUDEN VUODEN AATTO SITTEN,

minen kyllä totu ikinä näihin pyhiin pyhien perästä. Vielä ensi la on loppiainen - eli kirjastot ovat silloinkin kiinni. Epäreilua. Onneksi sitten alkaa pitkä juhlaton kausi. Tavallista äheltämistä Päästäiseen asti. Helpottavaa.

Kannoin korteni ale-hässäköintiin. Tuhlasin 5 juuroa Karjaustalossa ;D Ostin 4 pussi mausteita, öljykynttilöitä parvekelyhtyyn ja 80:n valopilkun uudet ulkovalot (ilman modeemia, ei kun siis mikä se on se mötikkä....siis adapteri?). Hirmu hyvä, että niitä siis myydään pelkiltään, ilman sitä mötikkää. Koska valot menevät rikki ainakin tuossa merkissä tosi helposti, saa uusittua pelkät valot erinomaisen edukkaasti. Nuo maksoivat siis pari juuroa. No niin, onko nyt hyvä? Welhotar on kuluttanut ansiokkaasti ja kas, kauppa on varmasti ilahtunut! Ja minusta nuo pienenpienet kirkkaat tiplukat ovat tosi siistit Vincentin kanervojen seassa ja kiemurtelevat myös pitkin riippukanervoa ja korituolin selkämystä. Ja sitten punainen öljykynttilä lyhdyssä on myös ihan nätin näköinen. Parveke on ns. siivottu eli oksumatto on käännetty ja siellä on imuroitu - ihan siistiäkin siis.

Kiitos Belgarionin, sain eilen taas roudattua vähän lisää kirjoja sekä viikon ruuat. Tekisin mieluusti myös hänelle aina mitä ruokaa hän vain haluaisi. Ikävä kyllä vastaus on aina sama: Ihan mitä vaan, tänne uppoaa. Eli eilen syötiin taas thaitaimandariinikanaa ja riisiä. Hyväähän se oli. Sammuimme kummatkin heti sen jälkeen ;D Noin tunniksi. Sitten sitä valkosuklaa-cappuccinoa ja keksiä. Teki hyvää. Myös nukkuminen. Belgarion lueskeli fysiikkaa, mutta piti myös fantasiaa käden ulottuvilla. Kyselin, lukeeko hän jo ylppäreihin vai tenttiin. Sekä että, kuulemma. Apua - minun poikani aikoo selvitä yo-kirjoituksista. Ja nähtävästi ei edes ota paineita. Huoli on suuri, selviääkö hän. Ei muuten, mutta kun on jo rahallisesti panostanut asiaan. Itse hän on saanut päättää, meneekö lukioon, amikseen vai AMK:n. Ja päättää myös armeijasta ja jatko-opinnoistaan. Olen sanonut vain, että jos hän haluaa, kerron kyllä mielipiteeni ja annan neuvoja, tarvittaessa käytössä on myös ystävä-opo. Olen myös yrittänyt olla tyrkyttämättä mitään, todella yrittänyt... vähän vaikeaa se kyllä on ,D Mieluusti toivoisi, että Poika ei tee samoja erehdyksiä, mitä itse on tehnyt. No, tekee hän kuitenkin varmasti omansa, mutta silti.

Sairas- ja mömmörapo: Haa, nostin eilen Triptyliä taas 10 mg:lla. Hyvin nukutti, johtuiko sitten siitä vai jostain muusta.Tästä pitää siis vielä rapota myöhemmin. Mutta menin nukkumaan 22 aikoihin, kun Kummisetä häipyi. Hän palasi parin tunnin päästä hakemaan osaa tavaroistaan, mutta en jaksanut millään nousta ylös. Sitten nukuin 5.30 asti, välillä kävin antamassa kissille palan kalkonia sekä itse pissillä. Eli toooooosi pitkät unet noin niinkuin minun näkökulmastani. On kyllä taas univelkaakin. Kipuja riittää. Eilisen kävelyn jälkeen jalkoja särki koko illan ja särkee vieläkin. Samoin riittää särkyä selässä ja olkapäissä. Pirle. No, äsken tempaisin aamumömmöt ja odottelen vaikuttaisivatko jo pikapuoliin.

Tänään pitäisi käydä vielä Kummisedän luona pyykillä ja pölkkäröidä ihan pikkuisen. Muutakin pitäisi, jos jaksut riittävät. Päikkärit ainakin otan, jos aion valvoa illalla. Meiltä näkee hirmu hyvin tuonne, missä porukat ampuvat raketteja. Tylsää rahan tuhlausta, mutta onhan sitä kerran vuodessa mukavakin katsella. Täytyy miettiä, jaksaako....

--------------------------------------

Purrrrrrrrrrrrr vaan kavrut! Kiva, Poika kävi taas eile. Se on tosi kliffaa, ku se tulee. Sill on aina mukana sen Ihana Reppu ja se tua mulle siinä kaikkee hyvää syätävää, kun noi käy kaupoilla. Nytt sill oli viälä se Ihana Rotsi, jonka se laitto kaa soffalle. Nii ett mä sain loikoo Repun ja Rotsin välissä. Poikaa nauratti nii, ett ku mä laiton tassut sen masulle, se alko ihan tärisee. Mami yritti selittää, että mä oon vaan tykästynyt Poikaa, mutt se vaa tärisi. No, en mä sitt voinu kiipee sen päälle. Nii mä pääsin sitt Repun ja Rotsin ja Pojan sekaan pikkusoffalle. Vähän oli ahasta. Mami sanoki, ett torpass on iso sänky ja klaffisoffa ja kaikki änkee pikkusoffalle. Se otti siit kuvanki. Näätte sitt myähemmi. Mutt kaikki mahtu siihe, Mä ja Poika, Reppu ja Rotsi ja viälä kaikki 4 tyynyä ja tookkupeitto! Hei, hei, hei kavrut! Mä löysin ihan oudon heekun. Mami anto vähä roipentelii ja sitt se alko tehä noille ruakaa, siis taas niitte mausteide kaa. Mutt sitt ku se ruaka oli tarjolla, nii toho se laitto viälä semmosii oviileja, jotka kuulemma maistu vähä kilille. Sitä niitten oviilien liäntä tipahti vähä lattialle se tuaksu hyvälle. Mä menin sitte lipoo sitä, liposin lattian puhtaaks nääs ,D Mamiska oli ihan äimänä, siis se sano, että mä oon varpisti maailman ainoo kissa ku diggaa kili-oviileja (toim.huom. chili-oliiveja). Vissii mun teki miäli jotai sualasta välillä. Ku toi kissinruaka on kuiteski kissinruakaa. Ett vähä makuiki joskus, pliiz!

Täss on taas MUN basest foto. Siäll mäki rentoudun, niinku viissii noi orjatkii joskus. Toss edes on muute oksulammikko, jonka mami on just pyyhkiny.... mä ajattelin, ett pakko heti kertoo, ettei kaikki luule, ett mä oisin merkkaillu tai jotai. Ton jälkee se pesi taas koko basen, tai ainaki melkee. Höh. Onks tommosest nyt sitt jotai haittaa. No, mä oon taas saanu orjalt kaikki mitä mä tarviin, ett nyt mä meen taas basee. Siälä saa rauhas goisii. Mä tiän, ett toi alkaa kohta taas puuhii jotai! Hei kavrut - tänää on se paukkumisyä - pitäkää kliffaa ja tsiigatkaa nii värei, ne on aikastas mahtavii! Purrrrrrrrrrrrrrrrrrrrve taas huamisee!

------------------------------------

Edellinen kissani Uffe vietti useita tunteja uuden vuoden aattona ja päivänä pyykkikaapin alla. Vincent ei ainakaan vielä ole osoittanut mitään muuta kuin lievää uteliaisuutta paukkuja ja värejä kohtaan. No, tässä odotellaan sitten iltaa, saa nähdä. Rapoa asiasta huomenna.

Päivän slogan: Uusi vuosi - uudet kivat kivut ja vaivat luovat mahdollisuuden uusiin kivoihin lääkärisuhteisiin!

Päivän biisi: Coat Of Many Colors  ,D

Luettua, juuri lopetettu: Margaret Weis - Meripihkaa ja rautaa (Pimeyden  oppilas 2., Dragonlance), taattua Weisia sekä Dragoa. Suosittelen asian harrastajille. Vaatii tutustumista aiempiin historioihin, mieluusti ainakin osaan niistä ja jossain järjestyksessä ,D

                                  

         HYVÄÄ VUODEN 2006 VIIMEISTÄ PÄIVÄÄ LOKISTANIAAN!

JA TAAS ON VAPAAPÄIVÄ - HUI...

Mihin tässä joutuukaan kaiken vapaa-aikansa kanssa? En kyllä olisi jaksanut tätä viikoa töissä yhtään pidempään. Osa-aikasairasloma olisi hirmuisen hyvä juttu...

Piti sitten ruveta aristokraatiksi ensi vuodeksi. Kun kukaan ei kerran muuten ala mun kaa, niin jospa nyt sitten, kun ollaan hienompaa väkeä. Tämän nappasin  Viiviltä:

My Peculiar Aristocratic Title is: Very Lady Polgara the Herbaceous of Buzzcock Lepshire Get your Peculiar Aristocratic Title

Noin muuten tuli eilen harrastettua hirveää tuhlausta. Ns. palkka tuli juuri tilille. Juu, ja minä työkaveri T:n kanssa samaan aikaan selaamaan kirjakauppojen ennakko-alea. Niin että, 30 juuroa meni sitten kirjoihin! Kivaa ja mukavaa - tosin tiedettyä ja luettua, mutta so not, nämä haluan ihan itsellenikin. Rahalla saa siis 5 hyvää kirjaa. Onneksi myin juuri pinon pois Intrassa, joten tilaakin näille on hyllyssä. Joistakin kirjoista pitäisi vielä päästä eroon...

Mömelörapo: Eilisestä unohtui vielä se, että otan aamulla monivitamiiniporetabletin (Liiterin kamaa 0.99 c 20 kpl), koska syön niin vähän hetelmiä. Vihanneksia kyllä menee paljon, mutta kun en pysty syömään sitrushedelmiä, omenoita, banaaneja. Minulla kun on niiiín kultiveerattu maku, että vain kalliimmat hedelmät sopivat ,> Niin ja Diapamista. Vanha hyvä mömmö, jota turhaan nyt säästellään muka-riippuvuuden vuoksi. Ihminen kehittää kyllä riippuvuuden ihan mihin tahansa. Bentsoihinkin siis. Mutta, testattu on, eli jätän ne välillä pois 1 - 2 vkoksi. Piruuttaan ja käytän muutenkin maltillisesti. Ja kyllähän ne periaatteessa on määrätty myös yleiseen ketutukseen ,D

Eilinen kotiin örveltäminen oli taas yhtä plettä! Liukasta ja inhottavaa. Lisäksi selkä muistutti itsestään eli koivet puutuivat. Kiva sitten tuolla pökkelöjaloillaan yrittää päästä neljän seinän sisälle. Vei taas aikaa, hermot meinasi mennä. Onneksi oli Diapamia - muuten olisin jäänyt seisomaan keskelle katua ja itkemään tai huutamaan suoraa huutoa. Ei olisi ollut mukava näky. Hmph!

Illalla innostuin taas vaeltelemaan Lokistaniassa ihan huomaamattani. Aika kului joutuin, mutta löysin pari seuraamisen arvoista lokia. Ilmestynevät suosikkeihin jossakin vaiheessa. Pitäisi varmaan järjestellä noita laatikoita ja suosikkeja jne. Kun viitsisi ja jaksaisí. Kaikki muukin on ihan pikkuisen retuperällä. Vähän vaan. Jaksuja ei oikein tahdo riittää, kun viikonloppu menee melkein nukkuessa ja illat taas yrittäessä toipua työpäivästä. Pirullinen kierre siis! Tuntuu siltä, että jaksaa tehdä vain aivan välttämättömät puuhat, ylimääräistä energiaa ei ole. Mieli tekisi tehdä yhtä sun toista, mutta sitten taas ei anna fysiikka periksi. Olisi kiva lähteä joskus iltakävelyllekin, mutta olen niin reporampajäykkis kotiin päästyäni, että en kertakaikkiaan pysty enää edes kävelemään. Inho.

-----------------------------------------------

Moi taas kaikille, purrrrrrrrrrrrrrrr! Mami sano, ett kohta on uusi vuasi. Mihin se vanha sitte menee? Mä en tajuu. Ja taas eilenki ne amputti ulkona. Orja kerto, ett huamenna keskiyöllä on hirvee amputus ja mökähuuto ja salamoja ja kaikkee. Jesh - mä ainaski odotan ihan intona!!! Ja muute, mull riittää viäläki niit heekkuja. *Kissikikatusta* Mamiska laitto eilen mulle taas puhtaalle lautaselle pilpottuna vähä lohipateeta ja vähä lihapateeta. Sitt se sano, ett siin on niinku alku- ja pääruaka. No mä maistelin molempii, ei ollu hirvee nälkä. Orjaa nauratti, kun mä kuulema söin niin nirson näkösesti. No, mä makustelin, ku on kerranki mist ottaa. Ettei vaa kissinruakaa ja naksuja ja vettä. Mutt maitonapikoita on. Mä oon ihan kyll jääny niihi koukkuu! Mutt se on vissii iha laillist. Ett sillee niinku ok? Eiks? Muute mä herätin ton mamin pual kolmelt tänää. Mä kiipesi sen viakkuu marisee ja se yritti saada mut hiljaseks rapsumalla. Eikä onnistu semmone, mä vaatisin sitä antaa mulle mun kalkonia ja maitonapikoita ja vähä tänne nakuttaa mun jutskii kans. Oliha sen pakko nousta, vaiks vähä se märisi taas. On se kumma, ett sitä alkaa sattuu heti aamust tassuihi. Vaiks se syö noit omii napiskoitaa.

Täss mä taas goisin Pojan takin päällä ;D Poika varpisti tykkää, kun sen rotsi on karvastettu ihan uusiks - onha se lämpösempiki sillee. Mutt se on lauvantakii ja heekkupäivää vaan kaikille!!! Meitsi lähtee ottaa piänet aamupäikkärit tonne basee, ku orja nakuttelee ja sitt se alkaa kuiteski taas lukee...

------------------------------------------

Niinpä alkaakin, heti kun olen saanut päivityksen valmiiksi. Ja sitten minäkin otan uusiopäikkärit ennen Belgarionin tuloa!

Päivän slogan: Jos sinulla on onnea pelissä, on rahaa myös rakkauteen!

Päivän biisi: Mekin tehtiin rakkautta  ,D

Kesken olevaa luettavaa: Johanna Sinisalo - Lasisilmä, suosittelen....

                                

              LENNOKASTA LAUANTAITA LOKISTANIAAN!

TÄMÄN PÄIVÄN NIMI ON PERJANTAI,

sanottiin aamuratiossa kirjaimellisesti ja aamuratio on aina oikeassa. Vuotta on jäljellä siis kaksi päivää. Toivottavasti ensi vuosi on vähäsen edes parempi - kaikille. Ja toivottavasti ilmasto lämpenee niin, että eilisen tapaista iltapäiväkeliä ei enää koskaan tulisi. Perlettu. Lähtiessäni Herjaamolta, en tiennyt minne päin jalat luistivat. Olin kuni Bambi liukkaalla jäällä (siis minä!!!). Kävely oli kuin olisi joutunut pitämään raakaa kananmunaa pershiissä, ei silti, ei siitäkään kyllä ole kokemusta =I Kotio pääsin lopulta hirmuisten pinnistysten jälkeen. Joka ikinen lihas kiljui, nilkkoja puikotettiin kuni käsityölokimiitissä ainakin ja jopa päätä särki, kun villutti niin äärettömästi. Ilma pakastui iltapäivällä juuri sen verran, että aamuinen sula oli saanut mukavan pluikkaan jään pintaansa. Stna.

Onneksi nyt aamulla oli kivasti pakkasta, ei siis turhan pluikasta - muuta kuin Herjaamon pihalla. Welhotar on tuhlannut ja huutanut itselleen aidon tekoturkin Huutiksesta, turkki oli siis päällä ensimmäistä kertaa. Näytin varmaan karhulta, mutta takki on lämmin ja tarpeeksi iso, alle mahtuu vielä yksi kerros vaatetta tosi pakkasia varten. Kivaa. Vielä on kokeilematta toinen ostos eli kääntötakki myös Huutiksesta, tarkoittu oikein sade- ja ploskakeleille. Päältä jokakin mustaa muovikumia, toiselta puolelta seepraraitaista lyhyttä karvaa. Aika vinkeä sekin. Olen siis valmistautunut tulevaa ? pakkaskautta varten. Kenkimet ovat vähän huonossa kuosissa. Josko sen verran uskaltaisi aleen, että niitä edes katsoisi. Tai jätän suosiolla väliin... katsotaan nyt...

Pakko kertoa: Näin eilen taatusti pulleimman punatulkun ikinä. Piti varmaan puoli tuntia syömätaukoa tuossa Herjaamon ikkunan alla olevassa pihlajassa. Tulkku oli niiiiiiiiiiiin iso, ettei tosikaan. Melkein kuin pieni broileri - huh. Jättipunatulkkujen kosto! Harmi, että ei ollut kaameraa mukana. On lainakamera, en uskalla kuljetella mukanani. Olisi tullut kyllä hiano kuva ,D

Lääkityksestä: Jotkut ovat kyselleet, mitä mömelöitä oikein riivon menemään nykyisin. No, tässäpä sitten listaa: Aerius allergiaan 1 x 1 aamuisin läpi vuoden, auttaa myös tukkoisuuteen ja silmäongelmiin. Panacod kipuun (tai oikeastaan siis Paramax-cod eli tämän geneerinen vastine) 2 x 1.5 - 2 aamulla ja sitten klo 13 aikoihin. Diapam 5 mg kipuun ja lihasrelaksantiksi 1 x 2 aamulla ja klo 13 aikoihin (Sirdaludia en voi ottaa päiväksi, en myöskään Norflexia). Nämä viimeiset siis aamulla ja iltapäivällä siksi, että pystyisin lähtemään töihin ja töistä. Joskus jätän ne viikonloppuna pois, jos olen kotosalla. Yöksi Triptyl 40 mg (mielialalääke, vanhakantainen trileptaali, nostamaan kipukynnystä ja unta parantamaan). Ei tehoa ainakaan vielä ja tästä onkin nyt taas tulossa annosnosto. Todettakoon, että massoittain kipulääkkeitä ja tulehduskipulääkkeitä on kokeiltu, mutta tämä yhdistelmä näyttäisi edes pikkuisen toimivan. Muut eivät ole toimineet lainkaan. Yleensä fibromyalgiaan suositellaan kipulääkkeeksi Somadril compia, joka myös kokeilin - hölmö minä. En tarkistanut tuoteselostetta ja ihmettelin, miksi sain hirmuisia vatsavaivoja annoksella 2 x 2, saatika sitten 2 + 2 + 2, joka määrättiin max.annokseksi. Tämä mömelö sisältää suhteessa sideaineena älyttömän määrän laktoosia. Ei, minulla ei ole laktoosi-intoleranssia, mutta käytän todella vähän maitoa ns. käsittelemättömänä eli vain aamukahvissa. Joten vatsareaktiot olivat sen mukaiset ja jätinkin sen sitten pois. Ei silti, ei se tehonnutkaan... Eli näillä mömelöillä nyt toistaiseksi toimitaan. Mieli tekisi lisätä vielä Sirdalud 4 mg yöksi, kuten aikaisemmin, mutta tarkistan sen fyssalta seuraavan kerran. Sillä sentään saa nukuttua sen 4 h kohtalaisesti tajuttomana. Nyt nukkuminen on hyvin epämääräistä, pätkittäistä ja herään viimeistään klo 4, yleensä klo 3.

Sivuvaikutuksia ei juuri ole, lievää suun kuivumista, ehkä lievää päänsärkyä (joka nyt on tyypillistä muutenkin) sekä aamupäivällä ilmestyvä paha maku suuhun (ei se metallinmaku, joka Imovanesta tulee, mutta samantapainen - ensiapuna käy esim. pala hapanleipää hitaasti mutusteltuna =o). Tämä siis Welhottaren sivuapteekin sisällöstä tällä hetkellä. On siellä kyllä vähän muutakin ;D

----------------------------------

Purrrrrrrrrrrrjantaita, kaikki kissikavrut! Hei - ette kyll usko, mutt mamill on sitt ihanii työkavereita! Mä tahtosin täss nyt kiittää sitä työkaverii, joka lähetti mulle-mulle-mulle lohipateeta. Siis ihan ihmisten lohipateeta, mist ne ei ollu kai tykänny. Mami ei muistanu kertoo nimee, mutt jos sä luet tätä, sä tiädät - nii ett hirveesti kiitoksii, se oli hurjan njamskista ,D Mä sain syädä sitä ihan reilusti ja sitä onki viälä jälellä! Tosi kilttii sulta, hei, muistaa tämmöst toiste kissaa! Muute meill on ollut rauhallist. Vaiks eile mä jolisin, ku mami duunas jotai kalkkunajutskaa safkaks. Siis vaiks mä olinki jo syäny sitä lohijuttuu, ois kai sitä vähä kalkonii viälä uponnu. Mutt sitä oli niin vähä, ett mä en sitt saanu. Ne oli semmosina tikkuina ne kalkonit - omituist. Ei kai fogelit tikkuina valmiina oo >o< Mä en tajuu. No, mä en sitt saanu sitä, mä vetelin vaa lohipateeta ja raksui sitte. Mutt muistin käydä välill jolisee mamiskall tost asiast. Ett ois voinu jömmaa mulle. Ai nii, mutt mulhan on jömmas vaiks mitä, siis munuaist, jauhista, kalkonii ja broiskuu! JEE! Ja sitt mä kököttelin soffall, ku orja nakutti konetta ja puhu puhelimes, siis melkee koko illan se puhu ja välill nakutti! Höh - mun kans se vaa jutteli, ei taaskaa tappelusta *pettynyt huokaus*.

Tässä mä välillä otan piäntä relaa matolla - jos katotte tarkkaa, nii varpisti huamaatte, ett mä raapitutan tassui samalla kaa, siis etutassui. No, mä oon saanu mamiskan hereille ja lähtee duuniin, nii nyt mä voinki painuu goisii oikee kunnolla. Se on purrrrrrrrrrrr huamisee ja kliffat viikendit kaikille!

-----------------------------------------

Vincent on äärettömän kiinnostunut ruuanlaitosta eli seuraa koko ajan, mitä kattiloihin laitetaan ja jaksaa vahtia alusta loppuun aitiopaikallaan soffan selkämyksellä. Ei siinä mitään, tuo jolina joskus hiukka hermostuttaa, kun on juuri ladannut kissan lautaselle herkkuja kasan valmiiksi ,>

Päivän slogan: Taas ne yrittävät saada minut näyttämään vainoharhaiselta!

Päivän biisi: Smoke Two Joints  ;)

Kirja: Eilinen Musta Torni VII on vielä pikkuisen kesken - iski iltaväsy...

                            

                PINKEÄÄ PERSTAITA LOKISTANIAN VÄELLE!

 

OLETKO VARMA, MIKÄ PÄIVÄ TÄNÄÄN ON?

Hei, lomalainen, se on torstai ja Minun Päiväni, eli Viattomien lasten päivä... Mitä, onko jollakulla jotain sanomista asiaan?  Minähän olen viaton ja niin lapsi vielä! Kuten voin todistaa... no vaikka sillä, että minusta on kiva leikkiä. Esim. täällä Vuodatuksessa on kiva leikkiä lokin pitäjää, ihan oikeasti leikkiä. Ja on kiva leikkiä työntekijää ja on kiva leikkiä palkansaajaa. Ainakin palkkapäivänä saa leikisti palkkaa...

Eilen kävi kaveri kylässä. Muun juoruilun ohella hän kertoi siskostaan, joka tällä hetkellä tekee etätöitä. Tänä vuonna pitäisi yrittää ajaa kuin käärmettä pyssyyn, että pääsisi itsekin etätyöhön. Se vastaisi tämänhetkistä tilannetta tosi hyvin - ei tarvitsisi punkea itseään Herjaamolle joka ikinen aamu ja illalla kotiin. Enkä minä siitä sosiaalisestakaan puolesta niin. Voisihan sitä vaikka kerran 2 vkossa pistäytyä Herjaamolla, vaikka työnohjauksessa ,D  Mutta tuskimpa Tsadi moiseen suostuisi, jokin este sille keksittäisiin. Mutta mikä olisikaan edullisempaa ja kätevämpää kuin se, että olisin käytettävissä lähes 24 h vuorokaudessa. Pikaiset työt voisi tehdä vielä iltamyöhään tai aamuaikaisin. Työt tod.näk. pysyisivät paljon paremmin ajan tasalla ja koska muutenkin työ on lähes paperitonta, joku muu voisi tehdä ne hyvinkin harvinaiset paperiversiot. Nyt täytyy oikeasti alkaa esittelemään asiaa, tähän mennessä olen vain muutaman kerran viitannut mahdollisuuteen. Nyt olisi hyvä esimerkkikin siis olemassa!

Haa, sain arvauskeskuksesta uusittua mömelöt pelkällä puhelinsoitolla! Sekä vanha että uusi omalääkäri olivat lomalla, mutta sain kiinni tutun lääkärin, joka ilman muuta uusi reseptit ja reilusti, ettei heti lopu. Vielä kun kerroin, että moka oli omani, hän vain naureskeli ja sanoi, että kyllä hänkin ensin katsoi, että pitäisi olla jäljellä, mutta kyse olikin tästä pienemmästä vahvuudesta. Ja ei kun työn jälkeen hakemaan reseptit ja apteekkiin *huoh*. Helpotti ihmeesti, ettei tarvinnut sen kummempaa tällä kertaa edes yrittää. Niin, siis tottakai fyssa itse lomailee nämä päivät, sehän on selvääkin selvempi asia.

Huh - no tulipa käytyä äsken vielä labrassakin... harvinaisen kivutonta tällä kertaa. Kivuton labrakäyntikin voipi olla päivän ilo!

-------------------------------------------

Purrrrrrrrr taas kavrut! Mein mamill on toi yks omituinen frendi, niinku mä oon kertonu aikasemminki. Se ei tykkää kissoist! Voitteks te kuvitella, ett teill ois semmosii ihmisfrendei. Ei jumankekka. Se ei antanu mun ees puffata, ei antanu ees kinkkuu, vaiks se toi sitä semmosina heekkuviipaleina. Sano mulle paaaaaaaaljo rumemmi ku mami sillo ku se sanooo /#!(¤%#%", siis niinku henkisesti paljo rumemmi. No, onneks se ei viipyny kauan eikä ne ottanu hihitysjuamaa. Hirveesti ne kyll puhu *phuh*. Nyt se ei taas onneks tuu pitkää aikaa. Eikä mami tehnykää sitt broiskuu, mutt se avas uude heekkupurkin mulle. Ja se oli kyll tosi njamskista kaa, jotai uutta, semmone pikkune puukki vaa! Ett kerralla meni ku oli kaamee nälkä. Ja mun teki miäli tapella sen mamiska frendin kaa, mutt mamiska kiälsi, ett ei saa hyäkkii-raapii. Se taattu näki mun ilmee, ett mä olin jo ihan valmis... Nyt toi taas nakuttaa konetta. Ett se jaksaa, tai niin no, pitäähä sen tiätty ku mä kerta sanelen, mitä sen pitää skrivaa sinne!

Tyynyt, hei frendit, tyynyt on kissan iso ilo - näit tyynyi mä  e n   siis merkkaa, ku ne kerta on täss mun paikall ,> Mami oli ihan ihminemöks ku se lähti, mä jäin nukkuu nätisti kerälle ja kuarsasin. Mä olin herättäny sen jo kolmelt ett se varpisti ehtii olla mun kaa tarpeeks, ennenku se lähtee. Ja ku mä olin saanu nii hirveesti raumoja siit eilisest sen frendist, ett mä tarviinki vähä enemmän seurusteluu ja hualenpitoo tänää! Nih! Se on moro taas huamisee...purrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr.......

-------------------------------------------

Tänään ei ole päivän slogania, sen sijaan voit tehdä tästä Hyvä ihminen -testin.... Tulos voi olla yllätys. Minulle ei  - olen 17 %:sti hyvä ihminen, kuten varmasti olettekin jo huomanneet *pirullinen virn*.

Päivän biisi: Sweet Home Alabama ,D

Juuri nyt luettavana ja vielä vähän kesken: Stephen King - Musta torni VII - kaikkien King-fanien märkä unelma, lopultakin Se Viimeinen Osa...siis Mustaa Tornia. Edellyttää aikaisempien osien lukemista - mieluusti järjestyksessä ;D Suosittelen, Kingistä pitäville!

                                                 

                        TOUHUKASTA TORJANTAITA KAIKILLE!

HERJAAMOLTA - HUOMENTA VAAN KAIKKI NS. LOMALAISET!

On sitten kiva ajatella, että kun on välipäivät töissä, säästää ihan pirusti lomapäiviä. Muistaakseni  lomaa vielä jäljellä vanhoista 20 päivää, riipikää siitä *kolkkoa hekotusta*. Sitäpaitsi - inhoan myös alennusmyyntejä, kuten lähes kaikkea muutakin. Joten, mikäs tässä on töissä ollessa, ihan vaan erikoisuuden tavoittelun vuoksi. Ja pitää lomaa sitten, kun on piiiiiiitkiä lomattomia jaksoja muuten. Että minäkö muka v-mäinen, no, tarkemmin ajatellen, kyllä! Että ärsyttääkö muita asenteeni? No aivan varmasti, mutta se on tarkoituskin.

Pakko päivittää blogia joka aamu, jotta tietäisi, mikä päivä on. Ja monesko. Ettei jää mitään tärkeää väliin. Kuten huominen inhotapaaminen labratätsyn kanssa - yöks. Onneksi sekin on heti aamulla 7.15. Pääsee siitäkin eroon. Olen siirtänyt ja siirtänyt aikaa, mutta enää en oikein voi. Pakko mennä. Lisäksi tänään pitäisi saada jossain uusittua repsut: kaikki päälääkkeet ja kipulääkkeet on lähes loppu. Pirle senkin kanssa, jollei fyssa ole paikalla, on pakko jupittaa ne arvauskeskuksesta. Pahimmassa tapauksessa jopa vääntäytyä sinne itse.

Ja että tuliko eilen sitten tehtyä sitä järkevää? No, ei todellakaan. Taas tuli nukuttua - tai ei edes nukuttua vaan horrosteltua ja leikkiä jonkun tekemistä. En saanut itsestäni taaskaan irti yhtään mitään. Että voi ihminen olla saamaton. Olisi pitänyt ommella eli korjata pari juttua, ottaa muutamia kuvia, kirjoittaa yksi juttu loppuun. Joo, ja mitä tämä tekee - haahuloi ympäri kämppää ja katselee räksänpesiä. Voi villu, etten pahemmin sano. Ei tästä enää pääse edes alaspäin...

---------------------------------------------

Purrrrmenta kavrut! Se on sitten ne juhlat ohi ja toiset edessä, sano mamiska. Mulle vaa riittää viäläki heekkuja. Nyt mä ootan sitt niitt ampumisii, mill Kummisetä mua meinaa pelästyttää. En mä kyllä usko, ett mä pelkäisin, en mä pelkää ukkostakaa. Ja mamiska on mun turvana - tai mä sen, ihan miten vaan. Ai nii, me leikittii kissoja sitt eile viäläki, eli mamiki nukku ku mikäki iso kissanrontti keskell sänkyy. Ainaki kahtee kertaa päiväll. Mutt siitt mä en sitt tykänny, ku se komensi mutt sisälle partsilta illalla. Mä oisin voinu viälä istuu siälä ja kyttii kanervoja, mutt ei ku sisälle. Kyll mä sitt kerroinki sen sille aika selvästi, ett vähäks tätä kattii ottaa nyt päähä ja menin basee möksöttää. Mitä se autto, höh. Orja meni vaan yögoisii sitte ja jätti mut ihan yksin. Mä sitt menin purraan sen kolmelt hereille, ett se ehtii aamull olla mun kaa ja antaa ruuat ja laittaa mun paikat ja sillee. Vähäks sitä taas riipo, mutt kyll se nousi. Ontu ja kälätti iteksee, mutt ei oo mun vika. Ois ottanu lomaa tai jotai. Tänää orja lupas laittaa  vaihteeks broiskuu, se kyll unohti ottaa sen sulaa jääpakkasest! Parasta ois sitt heti muistaa, ku tulee himaa. Mun tarttee saada mun osa siitä, nih!

Täss mä taas nukun sitä ihan parasta unta, niinku varmaa huamaatte. Ei mun kaikki kuvat oo nukkukuveja, mutt kun mä oon liikkeell ni mami ei koskaa ehdi ottaa kuveja, mä oon liian nopee sille. Ett siks se aina sohottaa sen kaameran kaa ku mä goisin. Ett tässä on kyssärikissa sitte! Se on moips taas huamisee - toivottavasti jengit palailee jo kehiin...

---------------------------------------

Toivottavasti, juu. Minä odotan, että joku tulee riitelemään Herjaamon kaffenkeittimen kanssa.

Päivän slogan: Onnellinen on se, joka ei odota kiitosta, koska hän ei taatusti tule pettymään!

Päivän biisi: People Are Strange

Luettua eilen ja nyt aamulla: Yrjö Varpio - Väinö Linnan elämä; suosittelen kaikille kirjansa lukeneille sekä aamulla lopeteltu Anna-Leena Härkönen - Juhannusvieras; kovin on ennen luetun oloista...

                           

HAI SIE, SEHÄ ON KESKVIIKKO MALMILKII NIINKO LOKISTANIASKII!

TÄNÄÄN SIIS O N TIISTAI JA

huomenna pääsee ja on lupa raahautua taas Herjaamolle! Toivottavasti tuo ohjelmisto myös raatiossa ja kuvalaatikossa muuttuu johonkin suuntaan. Ja samoin kauppojen ruokatiskeillä. Oranssia tarjolle, kiitos! Ai pahus, eipäs kaupoissa ainakaan muutu, nyt tulee ne pleen nakit-ja-perunasalaatti-osastot sekä Oklassa kuoharijonot. Onneksi kohta on ns. juhlat loppu. Tavallinen arki on paljon mukavampaa. Sellainen tasainen jollotus, jolloin tietää monesko ja mikä päivä on menossa. Eikä tarvitse nukkua päivät pitkät ihan turhaan.

Eilinenkin siis meni ketuille. Se ainoa järkevä asia oli varmaankin pyykkien korjaaminen narulta. Veikin ihan 10 min. Tosi järkevää. Kuvittelin pystyväni johonkin, mutta en saanut mitään aikaiseksi. No joo, sen paistin lopusta tein kastikkeen, jonka väkisin sain syötyä. Onneksi sitä ei ollut paljon. Tänään syödään fisua, ihan varmasti jääfisua tai donaria. Jotakin äärimmäisen arkista kuitenkin. Onneksi suklaakin tuli jo syötyä eikä sitä ollut paljon ,D Ja jospa tänään ihan yrittäisi piristyä, veisi vaikka roskat. Tai ottaisi ompeluskoneen esille. Hui, näyttää jo kirjoitettuna vähän uskaliaalta, jopa yltiöpäiseltä. Kuitenkin taitaa mennä unipuolelle, jos oikein arvaan. On niin mukava sänky, niin mukava lämmin peitto, niin kivoja päikkäreitä. Eilenkin etsin antiikkia Viipurista, mistä hemmetistä tuollaistakin pieneen päähän pälkähtää.

Ja toki pitää varustautua huomiseen eli TYÖpäivään ,> Mikä onni, mikä ilo. Siis vain 3 työpäivää ja taas vapaata. Juuri enempää ei työltä voi toivoa. Kunhan siellä ei nyt olisi taas ihan perunapeltokeli, pirle. Voi olla... täytyy seurata tilannetta. Herjaamo kuitenkin kutsuu jo viekoittelevasti huhuillen.

-------------------------------------------

Purrrrrrrrrrmenta kavrut! Teikäläiset on varmaa saanu kaikki hianoi lelui tai jotai. Mä en oikee osannu mitää lelui pyytää, nii mä sain sitt ruakii. Eli pussukoita ja pari purkkii erilaisii ruokii ja sitt on munuaista jömmassa ja tänää mä saan fisuu ku mamiska laittaa. Ja maitonapikoita ainaski kaks kertaa päivässä. Ja mami on ollut mun kaa kotona. Sillee me on goisittu tääll. Mamiki on ollut ihan kissoiksi, goisinu ja syäny *kissikikatusta*. Siit tulisi hyvä mamikissi ,D Eikä ku sen tarttee taas huamenna mennä töihi tianaa meille raksurahoi. Mutt se sano, ett sill on lyhyt viikko, ett se on ainaski hyvä. Mäki söin eilen paistii nii ett mä olin ihan ähky taas koko illan. Tai me molemmat syätii. Ja nukuttii. Onneks kukaa ei tullu käymää, ku mamiki oli melkee koko päivän päikkäreill. Tai kyll se nousi sitt illemmall taas nakuttelee konetta ja jotai, mutt kuiteski. Vähäks tääll on nyt lojuttu sitte! En mä tiänny, ett orjatki on noin laiskoi välillä. Mitä ku makaa ja nukkuu, makaa ja lukee, istuu ja syä. Se makas ku se puhu puhelimeski. Toooooosi laiska. No, en mäkää kyll oikeestaa mikää pirtsakka ollu. Jos sitt tänää sais ton leikkii vaiks kissitappelust tai jotai semmost - jos siis mä jaksan. Mun tarttee miättii ensin. Ja käydä  vissii laatikolla. Ei muuten jaksa tappelustakaa. Pitää olla mieluummi masu tyhjänä ja vähä pahall pääll jo valmiiks - sitt tulee hyvä leikkitappelus!

Täss on mun perustuijotus orjille! Mamiska vähä aina naureskelee, ett ihan ku mull ois vähä toi suu koko ajan auki, kiäli väliss ja mä niinku virnuisin koko ajan. En mä sill mitää voi! No, ei toikaa sitä pahall sanonu, se sano vaa, ett mä oon persoonallinen. Niin mä oonki. Ei oo varpisti ihan samanlaist kissii, vaiks Leksa onko aikastas mun näköne >o<  No, mä meen taas, se on huamisee!!!

--------------------------------------------

Haa, naapurissa tapellaan jo kolmatta kertaa vuorokauden sisällä. Melkoinen perhehelvetti, mutta ulospäin niin puhtoa ja fiksua että. Ei muuten mitään, mutta aina kun siellä vedetään drinkkiä, alkaa leidin huutokimitys ja herran matalammat perkeleet.... Ei kiva. Eikä oikein voi valittaa (enkä haluakaan), koska se ei muualle kuulu, meille vaan makkariin. Toisaalta, olen päättänyt, että heti kun sieltä kuuluu sellainen meteli, että jotakuta pahoinpidellään tai rapussa aletaan mätkiä, soitan suoraan poliisille. Ei tuokaan kovin kivaa elämää voi olla! Pahempi, kun en tunne heitä oikeastaan ollenkaan, niin en voi käydä ovella....tarjoamassa sovintohuikkaa vaikka!

Päivän slogan: Anna auringon laskea vihasi ylle, mielellään monta kertaa!

Päivän biisi: Puhtoinen lähiöni

Luettua eilen ja yöllä: Henri ja Terhi Alinen - Pastori (eipä voi sanoa kuin että melkoinen omakustanne ,>) ja Elisabeth Noble- Lukupiiri, hömppää, mutta ei ihan kamalinta mahdollista ,> Nämä siis sopivat luettavaksi päikkäreiden välillä...

                                  

               TINKIMÄTÖNTÄ TIISTAITA LOKISTANIAAN!

HEI, NYTHÄN ON MAANANTAI....

Saa kuitenkin olla laillisesti ja luvan kanssa kotona, lukea, löhötä ja nukkua. Eilen tulikin nukuttua melkoisesti eli päikkäreitä ympäri päivän. Vincent myös. Ja tuli syötyä - vähän liikaa ehkä. Ja lisäksi riivittyä tuota belgialaista sukulaatia, johon tulee himo. Onneksi laatikossa on niin vähän!  Heräsin klo 3  Vincentin purinaan ja koipikipuun. Olin varmaan taas unissani saanut jalkani väärään asentoon tai venytellyt, kipu-tuska ei ollut kiva. Oli pakko nousta kokonaan ylös. Laittaa  Vincentille aamuheekut ja juoda itse kaffet ja ottaa vähän mömelöitä. Ehkä myöhemmin voisi sitten tempaista vielä lyhyet aamupäikkärit, noin niinkuin sen takia, että saa ja voi, ei muuten.

Eilen siis ei tullut tehtyä mitään muuta järkevää kuin hoidettua viherviidakko ja pakosti vääntäydyttyä suihkuun. Laiskotti ja nukutti. Luin muutaman kirjan. Edelleen laiskotti ja nukutti. Lisäksi olen kyllästynyt lihaan, kun en yleensä syö sitä niin usein. Täytynee  tuosta paistin lopusta kehitellä jokin viritys täksi päiväksi, kastike tms. Minä en sitä enää kylmänä jaksa syödä, en, valitettavasti en. Hörhökin poikkesi eilen, koska Hörhötär oli saanut hepulit.... Hörhö olisi antanut puolet kinkustakin, mutta en halunnut. Ja Kummisetä pyysi  heille syömään, mutta olin juuri tullut suihkusta enkä jaksanut enää pupeltaa mitään, joten kiittelin vain ehdotuksesta. Että tarjottu siis on.

Muuten on ollut tosi hiljaista. Muutama tekstari on tietysti tullut, mutta kukaan ei ole edes soittanut. Näin pitkässä lomassa on se huono puoli, että voi unohtaa kokonaan puhutun kielen taidon. Lisäksi mikään ilve ei saanut eilen avaamaan idioottilaatikkoa. Vähän aikaa kuuntelin ääniradiota, mutta sielläkin oli vain jouluhehkutusta, joten ei ziitos! Kaivauduin taas peittoni alle. Mikä itse asiassa on oikein mukavaa. Siis lämmin ihana peitto ja parvekkeen ovi aivan pienesti raollaan, että tulee häivähdys raitista ilmaa. Mmmm....ja sitten katselemaan kotivideoita. Hmhph. Paitsi että eilenkin eräässä kotivideossa entinen esimieheni yritti väen vängällä saada minua takaisin entisiin töihini! Sehän oli ihan painijainen, kamalaa. Heräsin kauhuissani tuohon esitykseen...

Tänään jos yrittäisi edes saada yhden järkevän asian tehtyä. Edes yhden. Taidan mennä kohta sänkyyn miettimään, mikä se voisi olla ,D

-------------------------------------------

Purrrrrrrrrrrrmenta kaikki kavrut! Kiitti, hei, kaikille teille toivotuksista ja Gummititille rapsuista ja kaikest! Mull on ainaski ollu kliffaa. Me on goisittu mamin kaa (hei, seki osaa oikeesti goisii tosi kissamaisen paljo)! Sitt mä oon saanu heekkuja. Eilenki mä sain sitä paistii isot biitit, vieläki on jäljellä. Ja sitt mä sain lohta. Ja kalkonii. Ja maitonapiskoja. Ja kerran nualasta vähä suklaatia. Mutt ku sitäkää ei kissi sais syädä. Mutt sain mä kuiteski nualasta...*kissikikatusta*. Nii ett meill on mun miälest ollu ihan kliffaa. Mäkää en oo eilen enkä tänäänkää viälä tehny mitää typerää, eikä mamikaa, vissii! Nyt mä vaan odotan, ett mitä ruakaa se tänää duunaa ja voinks mä syädä sitä. Ja sitt mä oon tiätty käyny jolisemass partsill ja hoitanu kaikki tavalliset hommat. Mutt enimmäksee ottanu relaa, ku mamiki on kerta kotona. Sillon se on paljo kliffempaa! Voi nukkuu niinku kimpass ja silti tiätää, ett toine on himass, jos tarvii jotai. Vaiks ruakaa tai silityksii tai semmost. Tai jos mami tarvii mun apuu jossai. Vaiks.... nii, no jossai sellases, miss se tarviis mun apuu! Kummisetä yrittää peljästyttää mua. Nyt se puhuu koko ajan raketeist ja uuden vuaden ampumisist. Ku mamin entinen kissa pelkäs niit äänei kauheesti ja meni moneks tunniks tonne pyykkikaapin alle. Nii, ett Kummisetä nyt yrittää härnää muaki niill. Must tuntuu kyll, ett mä en pelkää! Jollei heti mun viäress mitää tehdä, siis niinku hei! Mä meinaa näyttää Kummisedäll, ett mä oon timmi kolli! Nih!

Täss mua häiriköidää bases, mutt mä en viitti ees avata silmii, ku kukaa ei yleensä tuu herättää mua. Bases saa nukkuu aina rauhass ja venytellä ja sitt sinne kuiteski kuuluu, jos mamiska alkaa duunaa safkaa. No, mä sain äske maitonapiskat, nii et mä meen nyt ottaa tirsat kaa! Taas huamisee, kavrut. Tosi ruakapitosta ja kliffaa päivää kaikille!

--------------------------------------------------------

Uhhh - nyt kohta voisin minäkin mennä taas peiton alle. Olkapäissä alkaa juilia, samoin jalassa. Ei kiva. Lepo varmaan auttaa *toiveikas virn*. Ihan varmasti! ;D

Päivän slogan: Mikään ei ole niin hyvää, miltä se näyttää etukäteen!

Päivän biisi: Pärnu, viekää minut toiseen kotikaupunkiini - kiitos!!!

Luettua eilen ja tänään: Mark Billingham - Vailla elämää ja Jilliane Hoffman - Morfeus. Melko kepoista luettavaa, sopivaa, ei tarvitse ajatella mitään....

Hei, joku huutelee ulkona, onkohan joku Joulu-Ukko eksynyt... kuulostaa hieman siltä. Epämääräistä shoshotustha. Mielenkiintoista. Klo on 4.14.

                                        

MAKEAA MAANANTAITA KAIKILLE LOKISTANIAN ASUKEILLE!

AATTO, SIINÄKIN TAAS YKSI KAVERI...

Onnin, Uskon, Toivon, Motivaation lisäksi myös Aatto on häviksissä? Palauttanette myös sen, jos tapaatte jossakin! Jookosta...

Haa - eilen kävin Belgarionin kanssa roudausretken Malmilla. Kadut olivat jäällä ja kynttelillä pluikastetut, joten taksiherra sai taas töitä. Pakko. Meinasin liukastua jo kotiovella ,> Ei hiekkaa, kovaa jäätä. Prle! No - kirjastotäti oli taas kovin ystävällinen ja sain himoitsemiani kirjoja, nyt niitä on 16 lukematta, 2.5 jo luettuna ;D Lisäksi olimme juuri sopivaan aikaan liikkeellä, eli saimme ruokaostokset tehtyä siedettävässä trafiikissa ja pienissä jonoissa. Kun olimme jo lähdössä, alkoi vasta kansainvaellus.

Söimme sitten kunnon juhlalounaan tyyliin jokaiselle jotakin eli mistä kaikki pitävät: Paistia, jonka kyljessä haudutettuna lanttuva, sipulia ja paprikaa. Salaattia. Sienisalaattia. Sekosalaattia. Silliä. Savulohta. Kananmunaa smäditahnalla. Palvilammasta. Käytiin kaksi kierrosta pöydän ympäri. Ja sitten valkosuklaa-cappuccinot ja keksit. Sen jälkeen sekä Belgarionin että minun oli pakko laittaa pötkölleen. Melko täyttävää tavaraa... Onneksi ei hirveän fläsäpitoista. Minä kun en siitä oikein tykkää. Belgarion sai myös yhden lahjan ja lupauksen parin kirjan ostamisesta, kunhan toimittaa minulle nimet, mitä haluaa.

On muuten aika omatoiminen poika! Oli minulle tai isälleen mitään mainitsematta maksanut yo-kirjoitusmaksut itse.N. 150 juuroa! Kun kysyin, eikö isänsä maksanut, Belgarion vain totesi, että ei kai se edes tuommoista huomaa. Minähän ne olisin mieluusti maksanut, kun hän olisi vain ilmoittanut. Mutta Poika vain kertoi, että kyllähän nyt irtorahaa sen verran pitää itselläkin olla ,D Hiukan hymyilytti. Eipä taida olla heti ensimmäinen kerjäämässä kotoa rahaa. Hän on säästänyt omalle tililleen siitä pienestä opintotuestaan koko summan. Ja siirtynyt ilmeisesti myös sen takia Cokiksesta kahviin... Melkein alkoi itkettää. Kyllä siitä vielä hyvä mies tulee - toivottavasti siis, jos on yhtään äitiinsä tullut!

Belgarionin juuri lähdettyä, tulikin Kummisetä apehtimaan. Kutsu oli käynyt jo aiemmin, mutta hänellä oli joulusiivo kesken. Kesken se jäikin. Oli jämähtänyt katsomaan kuvalaatikkoa viinipullon kanssa ja sitten muistanut lounaskutsuni. Myös hän piti ruuasta ja jäi sitten jorisemaan illaksi erilaisia muisteloita tapansa mukaan. Meillä oli oikein viihdyttävää siis. Siivoaminen oli jäänyt vain moppausta vaille, joka kuulema tapahtuu tänään ennen siskonsa tuloa ,D Ja hän kutsui minut puolestaan tänään lounaalle, siskonsa kun tuo taas omia herkkujaan. Voi ei - en oikein ostanutkaan mitään erityistä, mutta en silti tiedä, mihin joudun kaiken ruuan kanssa. Vaikka onhan tässä vapaapäiviä. En silti jaksa syödä kuin kerran päivässä...

Koipi- ja kipurapoa: Sen verran vaan, että perstain siivousnujakointi pahensi kipuja oikein rätväkästi eli sattui vielä eilenkin. Harmittikin. Kun joutui vähän siinä sitten märisemään Belgarionin kuulleen. Nyt on jo vähän parempi...ihan vähän. Taas pitäisi mielipuolilääkitystä nostaa, mutta en voi, koska mömelöitä ei ole tarpeeksi, joten pysyn nyt vähän aikaa tässä, että saan repsun uusittua ensi vkolla.

------------------------------------------

Purrrrrrrrrrrve, kavrut siellä ja täällä, lomalla ja Lokistaniassa! Mullaki oli eilen heekkupäivä. Mä sain maisteluksia ihan joka asiasta, mitä noi laitto siihen lounaalle. Äh, se lounas oli vaan ihan tavallinen syänti. Ei mitää ihmeellist, vaiks mä nii luulin. Mutt kyllä mulleki vähän liha ja fisu kelpas. Mutt kai te taas arvaatte? Joo, ihan oikee. Kun mä pääsin vähänki käymää ulkona, mä kävelin suaraa kanervopuskalle haukkaa suun täytee ja sitt melkee suoraa oksulle *nolo kissavirn*. Meinasin oksuu matolle, mutt mami hääti mutt kylppärii. Nii, ett siälä mä oksuin sitt kaikki syädyt heekut. Ei mamikaa suuttunu, se oli vaa pahoillaa mun pualest ja vähäks muaki harmitti. Ku heti sen jälkee ei sitt mikää maistunu. Mutt sitt kohta taas eli kalkonia ja napikoita mä sain illalla myähemmi. Ja sitt mä jutteli Kummisedän ja mamiskan kaa. Ja purrrrrrrrrrrasin oikee kunnolla. Tänää vissii mäki saan yhden lahjan, mamiska lupas. Ja äske me syätii lohileipää, siis mamiska söi lohta ja leipää ja mä lohta ja maitonapiskoja ja kalkonia. Mmmmmmmmm - heekkuva heti aamulla. Vaiks ei toi lohi oo nii njamskista ku jääfisu, sanokaa mitä sanotte! Mutt mä jään oottelee viälä päiväruakaa, jos taas tulee niit heekkuja, ainaski mä luulen *toiveikas katse*.

Tällee mä päivystän pikkusoffalla sillo, ku ei oo mitää tekemist ja mami ei laita safkaa - sillon mä  niinku meditoin! Kai sen nyt huamaa, ainaki mun kissa-aurasta, eiks? Mamiiiiiiiiiiiiiih - tuu siivoon laatikko. Mä meen goisii...baseen taas vaihteeks! Se on sitten sitä joulun attoo teill kaikill kissinkoill, jotka sitä oikeesti viätätte. Oikeen kliffaa ja kinkku- ja herkkupitosta päivää ja ainaski iltaa kaikille koville kollikamuille ja upeille leideille! Se on heips taas huamisee....=D

---------------------------------------------------

Joku naapuri on ottanut koiranpennun! Reppana itki eilen illalla, nyt tuossa aamuyöllä ja taas. Voi että... taitaa olla tuo naapuri samasta kerroksesta, heillä on ainakin pari lasta. Luulen sen kuuluvan sieltä. Tekstiviestejä lennähteli tuossa juuri kun olin heräilemässä. En sitten mennyt uudestaan nukkumaan vaan keitin kaffet ja odottelin puhelimen soivan! Saa soittaa - olen siis umpihereillä! Jatkan lukemista....

Päivän slogan: Älkää säätäkö päätänne, vika on todellisuudessa.

Päivän biisi: Kymmenen tikkua laudalla

Luettua eilen, yöllä ja nyt aamulla: Ilkka Remes - 6/12, Jouko Raivio - Pimeä valo sekä Virve Sammalkorpi - Kahvila Dominokujalla, tätä viimeistä suosittelen eli itse pidin kovasti....

                             

LAHJAKASTA, KINKUKASTA JA RAUHALLISTA AATTOA LOKISTANIAAN!

 

LOKOSA LAUANTAI?

Haa, nyt on neljä päivää vapaata! Saisi nukkua, mutta jokin herätti minut klo 3. Oikeastaan ensimmäisen kerran heräsin jo ennen puoltayötä. No, kohta menen takaisin nukkumaan.... Nyt on lupa nukkua, ainakin siihen asti, että Belgarion tulee avittamaan.

Tänään on kirjasto- ja kaupparoudauksen vuoro. Toivottavasti ei ole niiiiiin hektisesti väkeä kaupoilla kuin eilen. Kummisedän raportin mukaan meitin Risma muistutti Lintsin "Aja ja törmäile" -autorataa, kun ihmiset yrittivät turhaan hallita kaikkia ruokakärrejään, rakentelivat niistä esteitä ja pysähtyivät juoruamaan käytäville. Grrrr - odottakaapas, minä olen kohta tulossa. Ja minä hermostun, jos on liikaa väkeä. Tiedän yleensä tarkkaan mitä haen ja missä kohtaa kaupassa tavara on. Ja auta armias, jos joku torpsoilee, minä kyllä luukutan takaisin ,>

Hmph - liha on otettu sulamaan. Siis paisti. Kohta otan sienet likoamaan vähäksi aikaa ja teen sienisalaatin. Muu ruoka hoitaa itse itsensä. Josta tulikin mieleen, että minulla on paha olo. Aika paha olo. Olen usein sairastellut lomilla ja vapailla - toivottavasti ei taas! Eihän, pliiz! Joku  voisi vaikka toivoa sitä, jooko? Olisi niin mukavaa rauhassa lepäillä ja goisia. Kirjastossa odottaa 8 varausta ja tuossa on kai 10 vielä  lukematta, joten hyvällä tiellä ollaan kirjojenkin puolesta!

Hörhökin kävi eilen ottamassa pikavipin ja toi hemmetin ison männyn oksan parvekkeelle "kuuseksi". Olin vähän kireänä, kun sattui. Sain juuri siivottua residenssin kahdesta paikkaa, sisältä ja päältä. Ja sen jälkeen iskikin hirveä jomotus. Jalat, olkapäät, pää - huh! Oli pakko ottaa lisätroppia. Hörhö ja Hörhötär ovat siis luukuttaneet joulun alla kaikki paikat ja nyt ovat jääkaapit ja pakastimet pullollaan. Ikävä kyllä, mistään ei saa käteistä Okla-hankintoja varten, joten siksi piti tulla käymään meillä. Onneksi hän häipyi nopeasti, olin varsin äkäisellä tuulella. Hörhö oli kauhuissaan, kun jääkaappini oli tyhjä ,> Pyysi jopa syömään heille. Kieltäydyin...

Mistä tulikin mieleen, että rakkaille lukíjoille seuraava toivotus: Joulun odotus on naisen parasta aikaa. Pukki on tulossa keppi kovana, pussit täynnä lahjoja ja poistuu sitten illalla kulkuset iloisesti kilisten. (Kiitoksia työkaverille T:lle, jolta tämä on kopsittu). Kiitoksia myös hölskyvistä (!!!!) lahjuksista samaiselle T:lle sekä toiselle T:lle, joista molemmat seuraavat  näitä merkintöjä. Erityisesti T:n käyttöohje elikä tuoteseloste olivat mieleen ;D Kiitokset myös N:lle, joka lahjoitti joulupaketillisen Samarinia käytettäväksi näiden hölskyvien lahjuksien jälkeen - se tulee varmaan tässä pihassa tarpeen (ajattelen tietysti myös Kummisetää). Itse jakelin pieniä muistamisia vain - mitä nyt mieleen juolahti... En osaa enää oikein paneutua tuohon lahja-asiaan, anteeksi ystävät!

Juu, syömme tänään Belgarionin ja Kummisedän kanssa siis myöhäisen juhlalounaan. Jotain pientä kivaa ,D Ja ehkäpä Tonttukin on käväissyt, kuka sitä koskaan tietää? Jos ei muuta, Vincent on ensimmäistä jouluaan tässä talossa ja viime joulun hän on viettänyt vielä espoolaismetsissä, joten olkoon tämä vaikkapa hänen juhlansa!

-------------------------------------

Purrrrrrrrrrrrmenta taas kavrut, jos ette jo oo joululomilla! Mun-mun-mun *jolisee* mun juhlat - jee! Mä tiän jo, ett mä oon saanut semmose heekkuruokapussin. Mamin työkaverin kissi (kiiitosh Minni) on sen lähettäny! Aatelkaa, iha viaras kissi... mun tarttee varmaa muistaa sitä jollai tavalla. Mamiiiiiiiih, paa listalle, ett jotain kivaa sille ihanalle kissaleidille. Mull on oma lahja! Jonka on laittanu joku muu ku mami! Vähäks mä oon otettu *punastuu*. Mutt sen kissin mamiska on saanu Kollikalenterin kyll, ett varmaa se Minniki on sen nähny sitte. Nii, hei kavrut, Kollikalenterii on nyt jaettu sitt ihan joka pualelle! Me ollaan jo piänesti kuuluisii! Toll mamiskall on aikastas paljo tuttui ja ku se ei anna lahjoi just kellee, nii sen frendit on saaneet Kollikalenterin sillee hianosti rintattuna (kiitti Gummititi avusta!). Mmmmm, toss tiskipöydäll kököttää yks iso liha. Mami laittaa sen päiväll uunii ja se on luvannu, ett mäki saan. Sitt huamenna mä saan munuaisii. Ah, ihanii heekkui on luvassa. Ja jotai mami niist fisuistki puhu. Mulle saa tuada vaiks jääfisuu, se on paremaa kun se oranssi. Vaiks mamiska diggaa sitä oranssii kalaa niinku savutettuna. Jäks - mä en oikee tykänny! Jääfisuu siis mulle kiittosh! Mä oon sitt ollu aikastas kilttinä. Eilen mä kyll jolisin koko illan. Hei toi orja nääs pölkkäröi ja mopitti  täällä. Ei ollu kivaa. Sitt se hullu pesi kylppärin, ett mä en voinu olla ees siälä ku lattia oli määkä! Ja mun ruuat sitt siälä. No, laitto se sitte muanaa. Mutt pissilaatikkoki oli poissa ja kaikkee. Mulle tuli ihan hätä ja mä aloin jolisee, ku kaikki oli kauhee pitkää eri paikois ja mulle tuli kauhee pissitarvis, ruokatarvis ja mamiiki piti vahtii! Nih! Ett ois ollu vaa rauhassa...

Tällee mä yleensä goisin tuala basessa. Siäll on hyvä mesta - oma rauha eikä orja yleensä punkee sinne. Mutt eilen se siivos siälläki, siis mun omas mestas. Emmä ihmettele, vaiks se punkeis sinne tänäänki ja laittais sinne lämmintä. On se sen enneni tehny. Hullun hommii! No, mä oon saanu aamupalan eli kalkonit ja maitonapikat ja kanaa ja naksui ja vettä. Huh - mä meen nyt goisii. Pitää viäl vähä aikaa kattoo, mitä mami duunaa. Hei, siälä muute on myrsky. Mä kävi partsill ja oli pakko tulla sisää, ku siälä kolisi nii hirveesti. Onneks mami on iso, ei sitä viä tuuli, ku se käy kaupass. Kaupass käymine on mun miälest sen tärkein tehtävä tänää. Ai nii, ja ton lihan mä haluun kaa! Se on tere taas huamisee!

-------------------------------------------

Myrskyää, se on totta. Oikein raitis keli - taitaa taksiherra saada asiakkaan! Pitänee alkaa laatia kauppalistaa ja painua aamupäikkäreille.

Päivän slogan: Säälin saa lahjaksi, mutta kateus pitää ansaita!

Päivän biisi: Punainen planeetta

Juuri aloitettu kirja: Lauriina Vilkkonen - Siipipyörillä

                            

MYRSKYISÄÄ, MUTTA RAUHALLISTA LAUVANTAITA KAIKILLE!!!

VUODEN LYHYIN PÄIVÄ!

Ikävä kyllä, ei kuitenkaan lyhyin työpäivä. On talvipäivän seisaus, tästähän vain päivät pitenevät - jee. Jos se nyt sattuu ketään kiinnostamaan. Minuakin vain siinä mielessä, että viherviidakkoni on alkanut voida taas vähän huonosti, tarvitaan lisää valoa ja kunnon hoitoa. Sitä voi suunnitellakin seuraavan kuukauden ajan. Että miten sen saa hoidettua. Muuten olen sitä mieltä, että katujen hoito on pärsheestä! Juu, ajoradat ovat sulana ja hienoa on posotella niitä pitkin. Mutta jalkakäytävät - ei hoidettuja, ei hiekoitettua, yhtä stnan perunapeltoa. Kaikki olemattomat lihakseni ovat kipeinä eilisen akrobatiakävelyn jäljiltä. Lisäksi heräsin yöllä hillittömään suonenvetoon, varmasti johtui siitä, että joutui jännittämään joka hvetin paikkaa kävellessään eilen kotio. Lähdin juuri siihen aikaan, että ilma oli jo vähän kylmenemässä eli lähes sulaneet jalkakäytävät olivat vetäneet pintaansa kivan mustan jään. Ei pirle. Onko järkeä käydä Herjaamolla ja taas tulla kipeänä kotiin? Yllättävä vastaus: Ei ole! Sama on varmaankin edessä tänään iltapäivällä. Huh. Pelottaa jo etukäteen. Minen taas jaksapystykykenemään!

Jossain pienessä mielessäni eilen, ennen nukahtamista, kävi ajatus jopa siivoamisesta mahdollisesti tänä iltana. No joo, taitaa jäädä toiveeksi. Toisaalta, hyvin suunniteltu on jo melkein tehty. En ole siis vielä tehnyt yhtään mitään. Ai niin - paitsi ostanut sen purkillisen kermaviiliä. Lienee pakko vääntäytyä huomenna kaupoille. Ja kirjastoon, pitänee tarkistaa senkin aukiolo. Muutoin Belgarionille on töitä jo tänään. Ja kiva pyykkikasa + kusityyny + oksumatto odottavat pesijäänsä. Että siinähän sitä Welhotar puuhastelee sitten huomenissa. Lukemisen ja nettailun välillä. Taitaa olla niin, että varsinainen juhlalounas tarjoillaankin jo huomenna. Loput päivät syödään sitten tavallista ruokaa ja jämiä. Toivottavasti ensi viikolla on oranssina lanttulaatikkoa. En minä oikein muuta himoa. Ja sienisalaattia, mutta sen teen itse. Ja kaloja, mutta nekin teen mieluummin itse.

Odotan vain vapaapäiviä ja ensi viikon lyhyttä työviikkoa. Kivaa ja mukavaa. Saa - toivottavasti - nukkua riittävästi! Ja olla rauhassa.

---------------------------------

Purrrrrrmenta kaikki kavrut! Hei, me mamiskan kaa päätettiin kuiteski pitää mein loki joka päivä auki ja päivittää sitä, vaiks muut ei vissii pidä. Me ollaa erilaisii muutenki. Niinku Welhotar ja oranssi kissa on erilaisii, eiks? Eilen mä en vissii tehny mitää tyhmää. En mä ainakaa muista. Mamiska oli kyll illallaki viälä vähä vihane mulle. Ku se lajitteli noit pyykkejä, se näytti mulle sitä tyynyy ja tyynyliinaa, ku mä vähä merkkasin niit. Arvatkaas, mä menin vihaseks ja noloks, ett pitääks siitt koko ajan muistuttaa. Nii mä pörhötin häntää ja huusin kovaa ja menin sitt basee möksöttää. No, ei mamikaa sitt sanonu muuta ku ett anto olla viimene kerta tai nähdää taas Malmin lentävii kissoi. Sitä mä en oikee tajunnu, mutt ei kuulostanu kauhee lupaavalta. Ja jostain kaijennest se puhu ja siit kilist. Se kili on karmeeta, mä tiän. Kerran vahingoss nualasin semmos kauhaa, joll orja oli hämmentäny jotain sen apetta. Kääääääk - sitä makuu saanu pois millää. Kiäli palo, haju- ja makuaisti meni - jäks! Jotai se suunnittelee kyll. No, mä odotan, kyll multaki joku vastaisku sitt varpisti löytyy. Mä sain sitt kuitenki viälä iltaruuaks munuaisii, njammmmmmmmmmmmmm. Mä kyll suasittelen ihan kaikill kattiskoill, jos ette oo viälä kokeillu. On hyvejä. Mutt taas mami sano, ett niitkää ei saa joka päivä. On se kummallista, jos joku on tosi heekkuu, sitä ei saa joka päivä. No, nyt mull on sitt kuiteski jömma ja mä saan kai vissii huamena niitä taas. Kun on joku lounas. Mä en tajuu mikä, ne vaan syä. Mami on luvannu laittaa parempii ruakii ja paljo. Miten nii parempii? Se puhu jotai paistist ja siänist ja fisuist. Joo, hyvältä kuulostaa. Mutt ku mä tiädän, ett ne on taas upotettu kaikkee mössöö enkä mä saa niit paljaaltaa. Epistä, mä sanon vaan. Söis neki niit munuaisii - ei ku eipäs, sitt mulle jääki enemmä *kiero kissavirn*!

Heheeh, mami yritti ottaa foton, miss mä metsästän maitonapiskaa - ei se ehtiny! Täss mä jo järsin sitä nappii, nii et sitä ei näy, jos ei tiädä. Mutt siis tää on maitonapinjärsimiskuva! Ett tiijätte sitte. Ahh - mä sain äskenki napikoita ja nyt mä oon menoss goisii. Vaiks mä kyll yriti selittää mamiskall, ett se vois jäädä mun kaa himaa. Ei se voinu! Jätti se mulle kanaa ja vettä ja naksui - mutt ei jääny ite. Se sano vaa, että se menee hankkii meill ruakarahaa, pakko kuulemma. No, kyll mä jaksan ootella. Ja nukkuu niinku. Eilenki päiväll mä vedin matot uusiin kuasiin ja sillee, ett mamill oli vähä tekemist, ku se tuli kotii. Kivaa, eiks? Ettei sill ois sitte tylsää mun kaa ;D No, mä meen ny, se on tere taas huamisee!

--------------------------------------

Kyllä Vincent on ovela kissa, kaikin puolin! Kerjäysoperaatiot ovat mahtavaa showta, samoin tuo eilinen huuto, kun näytin pyykkejä. Uskomaton reaktio ,>

No, eikö joku tulisi jo leikkimään tuolla Herjaamon kaffenkeittimellä! Hopi-hopi! Minä tarvitsen kaffetta. Toivottavasti löytyy myös jotain herkkuja...

Päivän slogan: Helvetti on olemassa - sitä kutsutaan elämäksi!

Päivän biisi: Wishing Well

Luettavana juuri: Riitta Saastamoinen - Hymyilevä kameli - elämää Saudi-Arabiassa

                                  

         PINKEÄÄ PERSTAITA LOKISTANIAN VAPAAVALTIOON!

WELHOTAR - URHEA SANKARIMATKAILIJA!

Tämä täällä päätti siis eilen hakea sen lunssapiikin, josta seurasi sitten isompi matkailurojekti. Uskomatonta, työarvaushoitaja oli ystävällinen, kuni sulaa vahaa ja hyvin hyvällä tuulella. Sama ihminen, joka ei puhelimessa pysty koskaan kommunikoimaan (taitaa olla molemminpuoleista) kanssani. Eli piikki käsivarsikinkkuun ja ei kun menoksi. Koska työarvaushuollon edestä pääsee suoraan bussilla Hakikseen, odottelin siinä hetken ja matkasin täydessä bussissa torille.

Ensin piti käydä Yrjöllä hakemassa Tarpeellista Tavaraa (shampoo, dödö, nassurasva, tuoksuketta sekä Yrjön lahjukset, tilpehööriä oli kummasti!). Ja sitte Halliin, mmmmmmmm. Ihana paikka. Siellä saisi menemään aikaa tunteja. Ruokaa. Mausteita. Lisää ruokaa. Yläkerrassa kaikkea kivaa tarpeellista ja tarpeetonta. Yritin kyllä hillitä itseäni ja onneksi ei ollut kovin paljon rahaa mukana. Eli päädyin, tietysti, ostamaan roiskeita. Ai mitä? Roiskeita, kukkahattutädit pyytävät kultiveeratusti "pyttipannuaineita", mutta minä ja rantojen miehet roiskeita. Eli kinkuista ja makkaroista yms. leikkeistä jääneet liian ohuet tai vajaat siivut, rikkoutuneet osat jne. kerätään kuppiin, joka on lihatiskin takana jömmassa. Ei, niitä ei mainosteta. Niitä pitää osata pyytää! Eli kävin hoviroiskehankkijallani, sain 1.5 kg erilaista kinkkua, paahtopaistia, metvurstia, kalkkunaa jne.  Lähes kaikki kokolihaa. Kotona sitten lajittelin ne parhaat palat odottamaan viikonloppua. Osan luukutin Kummisedälle ja lopuista tuli roiskeilla aateloitua Wanhaa Kostajaa. Ja sitten piti käydä toisella hovihankkijalla, jolta yleensä ostan häränhäntiä, mutta tällä kertaa munuaisia eräälle meillä asustavalle konsultille. Sekin onnistui, mutta vain nippa nappa. Eli sain kaksi viimeistä, jotka olivat jäljellä. Hinta ei kyllä päätä huimannut, euro taisi mennä ihan kokonansa. Sitten vähän kuljeskelin ja katselin - mieli teki ostaa vähän sitä sun tätä, mutta onneksi koipia väsytti niin, että rämmin kotibussille, joka sekin lähtee aivan hallin kupeesta. Matka oli siis varsin jännittävä ja tapahtumarikas. Liian paljon ihmisiä vaan liikkeellä. Ei mukava. Tunsin osallistuneeni kulutusjuhlaan täysipainoisesti ,D

Koska Kummisetäkin pitää lihasta, soitin hänet käymään meillä. Olisi ollut kuulemma muutenkin tulossa. Oli raportoitavaa ja neuvoja kysyttävänä. Meni kevyesti koko ilta siinä joristessa, en ehtinyt koneellekaan kuin puoleksi tunniksi. Mutta Kummisetä ilahtui suuresti roiskeista ja sai haluamansa neuvot (kirjavinkki tyttärelle). Ai niin - mainoksen paikka: Kummisetä oli käynyt karvaamolla. Suositin hänelle jo aikaisemmin Hiushoitola Lintumäkeä tuossa Kirkonkyläntiellä (tai oikeastaan Örskinkujalla), Lintumäen talossa. Siellä on lähes jatkuvasti harjoittelijoita ja tehdään oppilastöitä erinomaisen halvalla. Kuljen siitä ohi lähes joka iltapäivä ja näin aikaisemmin jo ständin, jossa mainostettiin edukkaita oppilastöitä; hiusten leikkaus, värjäykset, kampaukset sekä kestovärit kulmiin ja ripsiin. Kummisetäkin oli päässyt ihka-ensimmäiseksi oikeaksi leikkauspääksi uudelle harjoittelijalle. Aikaa oli mennyt, mutta tulos oli minusta suorastaan mainio. Ottaen huomioon, että koko leikkaus maksoi 5 juuroa! Yleensäkin toiminto kannattaa muistaa, koska ohjaaja on jatkuvasti katsomassa oppilaan työtä, neuvoo ja ohjaa, joten harvemmin tulee mitään mokia. Mutta aikaa tähän pitää varata tavallista enemmän. Suosittelemme - eli kysykää omaltakin karvaajaltanne oppilastöiden mahdollisuutta? Köyhä selviää tästäkin siis halvalla.

Herjaamolla tilanne on huomattavasti rauhoittunut. Leidi kävi eilen aamulla kauniisti pyytämässä anteeksi K:lta ja niin kaikki ovat taas kavereita keskenään. Myönnän - itsellänikin päreet paloivat kerran, kävin myös pyytämässä anteeksi, syy oli täysin omani (kun särkee, pinna menee melko helposti, tämä vain puolustuksena!). Eli näin ennen pyhiä elämme kaikin puolin juhlakkaassa tunnelmassa. Eilen vietettiin myös kihlajaisia. Ystävämme P. oli mennä pätkäissyt kihloihin yks-kaks! Jesh - onneva ja ilova. Ovathan he jo seurustelleetkin kuulemma 5 kk 5 pvää. Pitänee mainita, että kyseessä on lähinnä Welhottaren ikäinen leidi, eli ei mikään nuorisoa edustava tytönhupakko =D Tämä on kivaa, kun on mukavaa!

----------------------------------------

Purrrrrrrrrrrrrrstaita kaikille kavruille! Jehs, tiäsinhän mä, ett orja muistaa mut! Se toi mulle niit munuaisii, aikastas ison pussukan. Mä haiston heti, ett sill on kassis kaikkee kivaa, hyvä haju tuli nääs heti ovelta. Mä ehdin sitä vastaanki, ku se tuli myähemmi kotii ku tavallista. Nii, ni kyll mä naukusin ja purrrrrrrrasin  nii hirveesti, ett ku se oli vaihtanut kotikledjut päälle, se alko pilppuu mulle munuaista sitte. Koko lautasellisen, piäne siis, se pilppu. Loput meni jääkaapii, ja sitt mulle laitettii viälä kaks piäntä rasiaa tonne kylmempää jääkärii. En mull on nyt jömmaki! Nii ku se oli pilpunnu ne, se vei ne tonne mun ruakailupaikalle. Ja mä tiätty perässä. Mutt tiätteks te, mä en tajunnu mitä ne oli. Haju oli hyvä, joo. Sitt mä menin mamin peräs viäl takasi tsögee tsiigaa, ett tarkottiks se, ett noi on syätävii ja ett muuta ei tuu. Ni se vaa sano, ett jos ei kelpaa, sitt se heittää ne pois. Apuva - no mähän menin ja ihan varovasti maiston. Ja ai ett oli hyväääääääääääääääää. Mä hotkasin koko lautasellise menee. Ja sitte pikkusoffalle, puh. Mä olin ihan täynnä. Kummisetä  nauro, ku se tuli, ett mikä mull oikee on. Mä makasin keskell soffaa massu pullollaa enkä jaksanu ku kääntää päätä kattoo sitä. Mami sitt kerto, ett mä olin vetäny sitä safkaa kerranki tarpeeks. Tai no tarpeeks ja tarpeeks, hmm. Oisin mä ehkä yöpalaks voinu jo syädä lisää. Kyllä tosissaa oli njamskista. Mutt sitt mä olin taas vähä hölmö aamulla. Mun piti nääs herättää toi mami, ku se vaa goisi. Ett se kammo-kello ei alkais soida. Nii ni mä purrasin sen taas hereille just ennen kelloa. Ja sitt mä aloin joikuu ja hepuloida. Oli vaa sellane olo. Mamiska oli hirmu hitaana taas tänä aamuna. Jotain se vänkytti sen tassuist taas. No, mä pääsin partsilleki. Mutt ku heti ei tullu safkaa eikä maitonapikoita, mä menin mamin sänkyy ja se iso keskimmäinen tyyny, nii mä istuin se päälle ja - mami ehti nähdä loput - mä pissin keskelle tyynyy! Vähäks mami riamastu. Vähäks mä olin nolo. En tiedä mikä minuun meni (toim. huom. tämä selitys ei enää ikinä päde!). Mun oli vaan pakko pissimerkata se iso tyyny. Ei muuten, mutt mami pesi sen just viikonloppuna. Siis tyynyn ja sen päällisen. Se sano kyll=/#!(T"%R%#!="¤#. Ja mä menin basee häpee! Mutt kyll se kuiteski anto napikat, mutt piti piäntä puhutteluu siinä mulle. Mami hei, en mä tarkottanu mitää pahaa, hei, kiltti hei! Sen verra sitä pänni, ett päiväevääks mä sain vaa kissinruakaa. Ei munuaist, ei. Vaiks sitä oli, siis. Mä saan varpisti sitä illall, kyll mamiska siihe menness on jo leppyny! Ei se voi olla mulle vihaskana hiimu pitkää. Eihän vaa voi, hei, eihän?! Kattokaas nyt:

Tää on parasta! Täss MÄ oon Pojan Ihanan Repun ja mun tyynykasan kaa soffall. Huamatkaa mun tyytyväinen ilme. Siin oli sitt nii hyvä olla. Toi Reppu on siis nii jotenki kissaystävälline, se haisu ja kaikki. Ja noi mustat on semmosii, johon kissi voi hinkata itteesä - ne on varmaa sitä varte tehty. Ne niinku rapsuttaa ja karvat jää siihe (toim. huom. repun alaosan tarrakiinnikkeet!!!). Kerranki ajateltu kissii, kun on tehty tommone reppu. Mutt mä meen nyt goisii ja funtsii, miten toi mami vähä rauhottus.... Se on moips taas huamisee!

----------------------------------------

Nyt minä tiedän, missä se Toivo on näin torstaisin. Ja Usko myös. Olenhan heitä kaivannut tässä kesästä lähtien lähes joka torstai. Nimittäin Mörkönen kertoi, että häneltä on taas kateissa Motivaatio, jota minä en ole edes viitsinyt mainita! Hah - Toivo, Usko ja Motivaatio ovat kaikki paenneet etelään nauttimaan kivoista keleistä. Heidät saa siis tavattaessa palauttaa omistajilleen, kiitos!

No niin, toivottavasti joku tulee kohta leikkimään Herjaamon kaffenkeittimen kanssa. Minä odotan, odotan, odotan....

Päivän slogan: Ympyrän pitää olla pyöreä, myös nurkista!

Päivän biisi: Vaivaistalot

Luettavana: Edelleen eilinen kirja, kun ilta meni joristessa.

                             

MUISTAKAA PALAUTTAA AINAKIN TOIVO JA MOTIVAATIO, KIITOS!

 

HERJAAMOLLA KUOHUU...

Mikä onkaan mukavampaa kuin juoruilu? Pakko kertoa, pinnat kiristyvät. Aiemmin olen maininnut tästä eräästä leidistä, joka oli linnoittautunut huoneeseensa mörkin näköisenä pitkäksi aikaa. No, nyt hän on muutamana päivänä poistunut norsunluutornistaan ja mitä sitten tapahtuikaan. Eilen hän kuljeskeli useampaan otteeseen käytävällä ja näki K:n käydessään taukohuoneessa. Poikkeuksellisesti K. ei juuri sillä hetkellä tehnyt mitään. Leidi huomautti tyyliin: "No, eipä sullakaan työt paina, kun on aikaa täällä vetelehtiä!" No K. sai hepulit ja Herjaamon käytävät saivat kuulla hetken aikaa erilaista sananvaihtoa. Tällä leidillä on muutenkin omituinen tapa päästää sammakoita suustaan, tällä kertaa hän erehtyi kohteesta. Sikäli hän oli täysin väärässä, hänellä ei ole oikeutta puuttua kenenkään tekemisiin tai taukoihin eikä hänellä ole minkäänlaista työnjohto-oikeutta saati sitten oikeutta puuttua muiden tekemisiin tai tekemättä jättämisiin. Hän on työläinen työläisten joukossa, jota hänen on ilmeisen vaikea hyväksyä. Onneksi K. reippaana tyttönä marssi leidin huoneeseen ja teki tämän hyvin kovaäänisesti selväksi. Me muut nautimme (tavallaan) tilanteesta. Leidille ei juuri kukaan uskalla sanoa mitään, hän on omalla tavallaan hieman pelottava ihminen. Ja tästäkin varmasti saadaan kuulla. Olihan hän jo alkuviikosta valitellut siitä, että tupakoimme niin, että HÄNEN huoneeseensa tulee savua, jos hän pitää ikkunoita auki. Hmph. Niin että tänään odotan, mitä muuta voi tapahtua. Jännitys Herjaamon käytävillä tihenee yhä!

Muuten tänään on lupa (!!!) käydä ottamassa flunssarokote ja itse ainakin aion sen tehdä. Useamman keuhkokuumeen sairastaneena EN tahdo sitä oikeaa flunssaa ja sen jälkitauteja. Jos lähtisin iltapäivällä mahdollisimman myöhään, voisin jäädä samalla retkelle. Työarvaushuollosta pääsee suoraan bussilla Hakikseen. Enhän minä nyt muualle, mutta Yrjöllä käymään ja hallissa. Ehkä divariinkin, mutta kun - siinä on se ihan pieni ongelma, että minä saisin kaikki rahani upotettua kirjoihin. Olisi paras pysyä sieltä poissa. Tyytyä kirjaston tarjontaan tällä kertaa. Belgarionille olen luvannut pari pokkaria, englanniksi, kunhan hän antaa vain haluamiensa nimet. Mummo ostaa yhden hänen haluamansa kirjan joululahjaksi. Juuei, siis ei divariin....tai ehkä...

En ole vielä uhrannut ajatustakaan viikonloppuun. Toistaiseksi. Onhan tässä aikaa. Nyt on vasta keksiviikko. Aikaahan on vaikka kuinka. Eikä tässä mitään tarvitse hötkyillä. Eihän? Siis ei. Hyvä. Niin minäkin ajattelin.

Ja kaikki toimintaa kaipaavat voivat ottaa yhteyttä tähän järjestävään tahoon! Esimerkiksi minä olisin oikein sopiva kokekaniini.... Joko uteliaisuus heräsi, mitä?;D

--------------------------------

Purrrrrmenta, kavrut. Mä olinki tänä aamuna taas tosi kiltti kissi mamiskalle. Mä pakosti purrasin sen hereille, ennen kun sen inho-piippi-kello alkaa pitää sitä kamalaa ääntä. Vähän orja jupisi, mutta punkes ylös kuiteski. Ja sitt se manaili taas jotai sen tassuist. En mä tajuu, ne näyttää ihan tavallisilt ihmistassuilt, tai siis ainaski melkee. Semmoset mamiskan tassut on melkee aina. Eile mä en saanukkaa mitää heekkui, maitonappei vaa ja vähä kalkonii. Höh - orja tehny mitää ruakaa! Sill oli eväkset jömmassa jo tälle päivälle. Epistä! Mun teki niiii miäli jotai, mutt ku ei nii ei... Mä menin möksöttää bastuu vähäks aikaa sitte. Mutt on toll mamiskall silmät varpisti selässäki. Se päästi mut vähäks aikaa partsill, vaiks siälä oliki aika galsa. Ja pimee. Mutt mä en tiädä kuuliks se jotai vai mitä, mutt kun mä eka kerran haukkasi kanervosta, heti kuulu orjan ääni. Ett niinku pois ja sisää. Ehdin mä pari kertaa haukkaa ja taas piti mennä. Kyll mä vähä sitt kyll purrasin sillee, ett se hiffas mitä mä olin ollu tekemäs. Ja kävihä se tiätty tsiigaas. Ei se enää jaksanu sanoo mitää muuta ku >>¤/("&!"¤. Ett ei niinku mitää henkilökohtast! Yks kanervopuska on jo pualiks parturoitu *kissavirn*! Kävis nyt tänää siälä hallis ja tois mulle vaiks niit munuaisii. Tai hei maksaa, siitäki mä diggaa. Mamiiiiiiiih, hei, mamiiiiiiih, muista, jookosta, jooko. Pikkukissi tässä anelee ja lupaa ihan mitä vaa, jookosta, joo, hei!

Täss on nyt sitt MUN kuva, mä otin vaa ekan tost. Mami on tehny jotai vääri, mun takapuali puuttuu. Mutt ei välii, tässä mä siis goisin mein bases, niinku mä yleensä ainaski kerran päiväss goisin. Kiva, ett Poika laitto ne kuvat. Mä en ehtinyt muita viälä tsiigaa.... Mä meen nyt goisii, mä katon illall sitte muut fotot, ku mamiki on taas takasi kotona! Kliffaa päivää vaa kaikille kavruille!

-----------------------------------------

Uh, pakko tuoda Vincentille jotain lihakaupasta, jos Hakikseen vääntäydyn. Ei siitä muuten saa rauhaa, se on varma. Syyttävä kissakatse seuraa, jos itse popsii jotakin, mitä kissa ei voi syödä... No niin, sitten kaffetta, kiitos. Puoli litraa ainakin. Tahdon herätä, tai en tahdo välttämättä, mutta ehkä se olisi tarpeen. Työpäivää ajatellen.

Päivän slogan: Tee yksi ihminen onnelliseksi joka päivä - vaikka itsesi!

Päivän biisi: Into The Great Wide Open

Aamulla aloitettua lukemista: Frank McCourt - Liitupölyä 

                                         

                  KAMALAA KESKIVIIKKOA VAAN KAIKILLE!

IHMISILLÄ ON JOKU PELOTTAVA TAUTI!

Sellainen tauti, jolle ei ole diagnoosinumeroa, nimi kyllä. En viitsi laittaa sitä tähän. Suurin osa lukijoista loukkaantuisi. Tämä liittyy siihen, että työpäivän jälkeen EI kannata enkä ainakaan minä edes uskalla mennä kauppaan. Ei, se ei tällä kertaa johdu omasta panikoinnista tms. Vaan siitä, että ihmiset tappelevat erilaisista asioista, tai ei asioista, vaan tavaroista. Todistettavasti on nähty tappeluja: lyhtykynttilöistä, valosarjoista, kinkuista, leluista mm. Eli, pysynpähän poissa Malmin keskustasta lauantaihin asti. Silloin on pakko hakea jotain ruokaa. MOT. Lisäksi jo viime vkolla jäin jumiin littaajamummojen väliin - se vasta olikin pelottavaa!

Paras siis pysyä Herjaamolla tai kotona. Ihan hipihiljaa. En taida vastata enää edes puhelimeen. Jollei joku tuttu soita kännikkään niin, että näen, kuka soittaa. Parasta olisi lähettää vain meilejä tai tekstiviestejä tännepäin. En suostu enää  keskustelemaan tietyistä asioista, liittyen eräisiin pyhiin. Minua suorastaan ketuttaa. Kuka on ostanut ja mitä, kenelle ja miksi, mitä on tehty ja tekemättä, ahdistus näyttää nostavan päätään jo Herjaamollakin.

Lisäksi Hörhö poikkesi eilen kylässä. Hän kertoi, miten Hörhö ja Hörhötär ovat luukuttaneet kaikki mahdolliset paikat pyhiä varten. Totesin, että olisi helpompaa heittäytyä myös hörhöksi. Heillä on ruokaa jo jääkaappi ja pakastin pullollansa. Vielä on kuulemma kaksi luukutusta, ihmettelivät, mihin ruoka ja läskilaput sijoitetaan. Tarjouduin vapaaehtoiseksi. Ei perstana, minä sentään luulin käyväni töissä ja saavani palkkaa. Luulin, siis eilisiltaan asti, myös selviäväni sillä. Kunnes kuulin taas tuon tarinan ja totesin, miten helppoa se joillekin on, kun pään saa auki, yhtä sun toista alkaa tulla sieltä sun täältä. Tiedän, että näin eivät kaikki tee, eivätkä osaa, eivätkä saa. Mutta kun flöittaa riittävästi, menee monikin taho vipuun.  En ole kade, mutta nyt veetuttaa entistä enemmän käydä saakelin sairaana töissä, pakosti! /%#>=(/=! &"¤>. Tekisi mieli hakea sairaslomaa, mutta kun kantti ei anna periksi. Jos on joskus vielä kipeämpi.

Että vali-vali-vali vaan taas. Kaikki on päin pärshettä! Ihan kaikki. Taidan lopettaa tänään tähän. Pääsiäiskiireet pukkaavat päälle...

-------------------------------

Purrrrrrrrrrrrmenta kavrut! Hei, olipas mulla eilen toooosi hyvä ilta. Mamiska duunas taas sitä jääfisujutskaa eväkseks. Ja oli se niin fiksu taas, ett mä sain semmosen ison biitin ihan itelleni. Ja tiätty raakana. Njamskis. Taas mä oisin voinu syädä kyllä enempiki. Mutt sitt mä ehdotin, ett jos se ees kerta vois antaa mun syädä niin paljo ku mä haluun. Se melkee suastu. Se muisti, ett kerta se anto mun syädä jauhista ihan kunnolla. Enhä mä jaksanu, sitä jäiki viälä. Mä söin loput sitte yällä. Ett ei piänee kissamassuu nii hirveesti sitt kerralla oikeestaa mahukkaa. Ett toi oli sillee sopivasti. Se oli vaan se, ett miäli teki lisää. Mä jäin sitt vaa vahtii sitä fisukattilaa, miss se taas lillu niis maustepurveleis ja vihanneste kaa, siis se fisu, ei mamiska. Mamiska lillu koneella ja soffalla. Vuarotelle. Mutt sitt ku se taas heittäyty soffalle lukee, mä kiivin heti sen päälle. Ja joo - kavrut, hei, kyll se toimii. Ku orja lukee, toinen käsi on rapsutus-silitys-automaatti! Se ei ees huamaa, ku se automaattisesti alkaa paijattaa, ku mä kiipeilen sen päällä. Sen verran varovaine pitää olla, ettei oikee kovaa punkee kissajalkoi sen massuu, siit se voi ärähtää. Mut ku varovasti hoitaa hommat, on piiiiiiitkä paijatussessio taattu ;D Orja on menoss vissii käymää halliss huamena. Pitää yrittää saada sille ängettyy sen piänii aivoihi, ett kissille kaa. Munuaisii tai jotai fisuu tai sillee. Vaiks kyll se muistaa mua yleesä, ku se käy siälä. Jotai heekkuu, hei mamiiiiiiiiiih, heekkuu kissille, piänelle kissiraukalle, kärsineelle orposelle *muuttuu riutuneeksi, nälkiintyneeksi kissipoloiseksi*. Jooko, mamih, jooko!

Siis, tää ei oo reiluu. Poika ei oo viäläkää laittanu mun kuvei. Mä pyysin kyll, ett mamiska meilais sille, ett se laittaa ne. Täss on yks vriijutska, näyttääks kenestäkää tutulta  ,D Must se muistuttaa vähä yht meikäläist... No, mä oon saanu taas aamukalkonit, kanaa päiväks ja maitonappei. Mä meen goisii! Pahus muute, mami eilen yllätti mut taas goisimast. Mutt ku oli jo pimeetä ja nii lämpöstä siälä soffatyynyje väliss - mä en ehtiny nousta, ku jo räpättii valot päälle. Hmph! Se luuli varpisti, ett mä oon goisinu koko päivä. No, olin mä kyll järkänny matot uudestaa, ett sill oli vähä iltapuuhaa... Se on terkut taas huamisee! Purrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr.

-------------------------------------

Minä jään edelleen odottamaan, että joku tulee taistelemaan kaffenkeittimen kanssa. Tarvitsen ainakin litran vaffaa kaffetta. En käynnisty muutoin. Nih!

Päivän slogan: Jonain päivänä laivani saapuu - minun tuurillani olen silloin Rautatieasemalla!

Päivän biisi: Jouluaattona kännissä

Lukemassa juuri nyt: P. D. James - Majakka

                          

                        TYLSÄÄ JA TYLYÄ TIISTAITA!

 

HERJAAMOLTA TAAS, HUOMENTA, LUKUREKISTERI JA KIRJASTOKORTTIOTE!

Olen siis jälleen tsempannut ja kas vain, täällä sitä ollaan. Sama vanha paikka, samat vanhat taravat. Eikä kukaan ole käynyt koneellani. Tsemppaushan tapahtui niin, että heräsin klo 2.30, yritin vielä unta, mutta pyörimiseksihän se meni. Ja kerpel..vin kissa huomaa aina, jos oikeasti unta ei tule, tulee Vincent purrrrrrisemaan, että varmasti nousisin ylös. No, nousinhan minä. Eli taas oli runsaasti aikaa aamupuuhiin. Niin, siis tsemppaus on sitä, kun seisoo peilin edessä ja kehuu itseään niin pitkään, että melkein jo uskoo olevansa kaunis, rohkea, köyhä ja notkea - eikä kuulu joukkoon runkut ja räät. Tätä ennen on kuitenkin otettu herätyskaffet, aamuleipä ja mömmöt sekä annettu kaiken vaikuttaa. Vaatehdittu jotensakin Herjaamo-kuntoon, luettu ja onnistuttu herättämään ainakin yläkerran naapuri kaatamalla vahingossa tiskipöydällä kuivuva pino erilaisia kattiloita samalla kun yritettiin varovasti kähmiä tomaattia jostakin vihanneskipon laitamilta. Ja silloin onkin hyvä aika poistua raittiiseen ulkoilmaan, joka olikin tänään tosi raitista, hrrrr. Tiikeriturkki sai töitä. Ja oranssit käsineet. Kerrankin oikea varustus oikeana aamuna - harvinaista.

Se, että nousin vähän (!) aikaisin, johtuu varmaankin siitä, että eilinenkin meni nukkuessa. Olin niin flegu kuin olla ja voi! Uskomatonta, en jaksanut siivota, hyvä että edes rämmin suihkuun. No, illalla katsoin tunnin idioottilaatikkoa ja pähelsin tunnin (siis yhteensä!) Lokistaniassa ja Huutiksessa. En jaksanut, ei huvittanut, ei yhtään mitään. Nukuin lähes koko päivän - tai en kunnolla edes nukkunut, olin sellaisessa epämääräisessä puolihorroksessa, jossa ei kuitenkaan tiedä mistään mitään, mutta välillä katselee kuitenkin kotivideoita.

Vielä tämä viikko ja sitten on kaksi vajaata työviikkoa. Ah - lyhyet työviikot ovat parasta mitä tiedän. Ensi vkolla on siis vain 3 työpäivää, seuraavalla kai 4, tai en minä tiedä, minä vaan oletan. En ole jaksanut tarkistaa edes kalenteria. Sen tiedän, että ensi viikonloppuna on jossain vaiheessa kai joulu. Kaikesta päätellen. Ei kiva, joka aamu tulee radiostakin jotain ihme joulumusiikkia. En tykkää. Tarvitsee jotain muuta aamumusiikkia, mieluusti sarjaa sex and drugs and rock'n roll.

Ihmiset joko jäävät lomille, ovat jo lomalla tms. Minä herkuttelen sillä, että on niin paljon lomaa jäljellä, että voisin pitää oikeastaan joka viikon vajaana viikkona. Pitäisi yhden päivän aina vapaata. Vaikka keskiviikon. Tai vielä mieluummin torstain. Torstai olisi hyvä. Sen jälkeen olisi vain yksi työpäivä ;D

---------------------------------------

Purrrrrrrrrrrrmaanantaita vaan taas! Mäki oon goisinu eilen aikastas paljo, melkee ku mamiskaki. Mutt nousi se onneks kuiteski tekee sitä suikispataa, että mä sain sitt oman osani suikiksesta. Omansa se pilas taas: se tunki sinne sipuloita, lanttuva ja porkkanaa ja keitti sitä niin kauan, ett ei kukaa usko! Pilalla hyvä suikisliha, höh. No, mutt sitt ku se taas oli hereillä ja löhös soffalla, mä tajusin, miten sen päällä on toss toisellaki soffalla hyvä maata. Ja kun se lukee, yks käsi on tossa valmiina koko ajan raps-raps-raps-sili-sili. Ja kun mä käännyin, ei se ees huomannu, tuli joka puolelle raps-raps-raps-sili-sili-sili...Heeheeheeheeh! *kissahekotusta* Se on selvitetty, kun orja lukee, se toimii kun rapsutus- ja silityskone - ja sen päällä  voi sillon kömpii ihan rauhassa. Ei se huomaa. Sitt se vaihto tähä pikkusoffalle ja mä tiätty mukana. Mutt ei niin kiva, se liikku siinä ku se mätti jotai karkkii suuhusa. Kiva rapina joo, mutt ei mitää mulle *möks*. Mutt sitt se lopetti sen ja anto mulle ison pinon maitonapiskoita, ainaksi viis. Nyt mä tiedän, miten niit kannattaa nakerrella. Ihan ekaks mä vaan hotkasin ne heti. Nyt mä jo jaksan vähän makustellaki niit kunnolla. Ah - on ne hyvejä! Ja sain mä sitten taas mun aamukalkonit. Ei tääll kyll oo pitkää aikaa muuta aamuleiväll syätykää ku kalkonii. Ku kerta mä tykkään siitä, saa orjaki luvan tykätä! Nih!

Tällaselt näyttää taattu ne kissinkat, joide himass vietetään varsinaine heekkujoulu, ett on sitä sikapyllyy ja kaikkee semmost. Älkää loukkaantuko, mutt vähäks on iso kissinka ;D En mä löytäny tualt muuta. Poika ei oo ehtinyt laittaa viälä mun kuvei, vaiks se lupas ne heti! Se ei aina muista sillee hyvin. Sill on joku vika vissii... Mutt se on taas huamisee! Mä meen järjestää mamiskalle puuhaa illaks...

-----------------------------------------

Huh - toivottavasi ei oksuja tai muuta mukavaa esim. merkkauksia tms. Please! Matot saa laittaa uuteen järjestykseen, ei haittaa. Minä odotan, että joku laupiais tulee laittamaan kaffetta - minä ja Herjaamon kaffekone emme tule toimeen keskenämme!

Päivän slogan: Miksi tehdä töitä tänään - niitä on kuitenkin lisää huomenna!

Päivän biisi: Good Times, Bad Times

Luettua eilen ja aamulla: Douglas Niles - Ruusun herra (Solamnian nousu osa 1.) ja pohjoismainen rikosteema jatkuu eli välillä Islannista Alnardur Indridason - Ääni kuin enkelin

                               

                 MIELETÖNTÄ MAANANTAITA KAIKILLE!

WELHOTAR ON NUKKUNUT,

eilen iltapäivä- ja iltapäikkärit, jotka erotti vain pieni syömätauko sekä sen jälkeen 5 h yöunet. Olen hämmennyksestä sekaisin. En enää jaksanut nukkua ja Vincentkin purisi klo 5 aikaan, jolloin vasta nousin. Huh. Nyt on nukkunut, mutta jostain syystä hyvin flegmaattinen olo. Ei huvittaisi tehdä mitään. Ja kun pitäisi. Siis ainakin perinteiset sunnuntaihommat.

Haa - kiitti taas, Malmin kirjaston tädit, pelastitte varmasti sekä joulun vapaat että monta muuta iltaa: sain koko ison kassillisen kirjoja. Tuossa odottaa yhteensä laskien 19 opusta, toki jo osa on luettu. Mutta silti. Ja siinä on pari ooooooooooikein paksuakin mukana! Mmmmmmm, nautinto katsella tuota pinoa. Lukemattomia lukemattomia kirjoja! (Tämä oli minusta muuten paras kirjaston mainosslogan muutama vuosi sitten.) Löytyy upouutta fantasiaa, elämänkertaa, hömppää, dekkaria - ihan kaikkea ;D Welhotar oli onnekas. Belgarion yritti kyllä estellä, hän suorastaan riipoi minut ulos kirjastosta - en päässyt enää edes uudestaan katsomaan palautushyllyä. No, olihan meillä kantamista, hitsi. Iso kassi kirjoja ja kahdessa kassissa ruokaa. Onneksi oli siis Belgarion ja taksiherra kuljetti kotio 5 juurolla, joka on pilkkahinta siitä, ettei koivet kipuile.

Lisäksi Belgarion vei isot pyykit ja haki ne. Ja sitten onnistuinkin satuttamaan tuon vas. muutenkin jo repokipeämmän koipeni. Laittelin täällä pyykkiä kuivumaan ja joko sotkeuduin pyykkin tai kenkiin, mutta nilkka nuljahti ikävästi sivulle. Karjuin #/"==(!"/ ja lisää rumia sanoja. Onneksi pääsinkin sitten pitkälleen. Ja Belgarionin lähdettyä laittelin vielä kotikylmäpakkauksen tuohon koipeen.  Ei se pahasti vääntynyt, mutta kun se on kipeä jo ennestään. Eiköhän sillä huomenna jo jotenkin kävele. Parempi olisi. On työviikko.

En ostanut jouluruokaa. Muuta kuin kevytkermaviilin sienisalaattia varten. Ettei siis tärkein unohdu.  Kaupoissa oli kamalaa. Joku on ilmeisesti Malmillakin tiedottanut,  että ruuan jakelu loppuu näinä päivinä, kuten Mörkönenkin eilen ihmetteli. Me emme olleet kuulleet asiasta,  joten kasseihin pääsi vain normaali valikoima viikon ruokaostoksia, ylimääräisenä kermaviili. Laitoin, heh, vaihteeksi pastaa ja sitä tomaattikastiketta, vihanneksilla ja jauhelihalla. Belgarion popsi hyvällä halulla - ja sammahti 5 min. kuluttua umpiuneen ,DD Tuo on nähty täällä jo monta kertaa, mutta aina se jaksaa hymyilyttää... Jälleen hän pohti, mitä "mausteita" minä ripottelen ruuan sekaan, koska aina käy tällä tavalla.

------------------------------------

Purrrrrrrrrrrrrrr, kaikki kavrut! Hei, hei mä sain eilen ison biitin jauhista ihan itelleni ku mami laitto safkaa. Ja sitt Poika toi siin sen ihanassa Repussa mulle uuden pussukan maitonappei! Ihana Poika. Niin kiltti. Mä palkitsinki pojan heti, mä menin sen takin (mustan!) päälle makoilee ja kihnutin itteeni siihen Reppuu. Nyt se kyllä varpisti muistaa mut, ku yrittää ottaa kaavoi pois takistaa! *kissikikatusta* No juu, ja sitt mami oli ostanut viälä lisää jauhista ja suikista, ne se laitto kyll sinne kylmempää jääkkärii oottaa. Mutt mä näin kyllä, ett siälä niitä sitte on. Kaikkee siis, mitä mä oikeestaa tilasin. Mutt ei se lottokupong. Ku mami sano, ett se tua sen vasta sitt, kun se on varma, ett me voitetaa. Niit ett semmosta! Mä söin äsken taas kalkonii ja kaikki loput maitonapit siit toisest pussist ku oli melkiistäs loppu. Sitt mä sain mamilt sen tyhjän pussin viälä ett mä sain vähä heitellä sitä ja tonkii iha rauhassa. Se haiseeki nii hyvältä!!! Tänää mami laittaa jotai ihme pataa. Höh, se sano, ett se laittaa sitä lanttuva ja jotai muuta siihe kaa. Mutt ku se laittaa suikista, saa luvan antaa mulle ensin siitä lastin. Mä en haluu niit sen juureshommii, ne ei sovi kissall. Kyll mä muute oon maistanu vihanneksii. Mä oon maistanu porkkanaa, se oli aika hyvää oikeestaa, vähä niinku makeeta. Ja sitt sitä punast juurta, seki oli vähä makeeta. Ja perunaaki mä oon syäny vähä. Mutt emmä jatkuvasti semmosii, kääk. Liha on kissan paras ystävä, nih! Ja joskus vähä purkkiruakaa, mutt siis aika vähä. Nois mun raksuis on kyll jotai puristei, ett muka vihanneksii, mutt ne on hyvei raksui kyll muute. En mä niit mitenkää valikoi. Niis on lihaa, vihanneksii ja sitt jotai hivennesainei ja vitamiinei tai jotai. Siin pussiss luki, mami kerto. Mun pitää aina tiätää mitä kaikkee mä syän. Nii ni toi mamiska sitt lukee mulle aina, mitä mä niinku syän.  Nyt mull on tuala pehmoruakana kanapateeta. Kyll seki on syätävää. Siis jos ei taatusti oo muuta tarjolla. Jos on lihaa, mieluusti sitä. Mamiiiiiiiiiiiiiiiiiih, jooko, muista ett vaiks mä jostai syystä sattuisin nukkuu, nii älä laita kaikkee suikist sinne pataa. Mulle osa, jookosta, jooha!? Joo >o<

Mami puhu jotai takseist - no mä löysin tämmösen kissataksin kuvan! Ku kaikki ihmistaksitkaa ei ota kissoi, mä tiädän, nii tää ois aika kätevä. Niinku sillon, jos tulee vaiks Catbarista ja on ottanu vähä liikaa kissanminttuu ;D No nii, mä meen makoilee tonne soffal ja miättii, mitä me alettais mamin kaa duunaa. Niinku kimpas. Vaiks nukkuu uudestaa! Kliffaa söndaagia vaan kaikille kavruille...

--------------------------------------------

Kyllä Vincent, voidaan mennä uusioaamupäikkäreille vielä. Nyt on liian aikaista tehdä mitään järkevää. Muuta kuin lukea tai nukkua. 

Päivän slogan: Miksi mennä huomenna töihin - eväät voi syödä kotonakin!

Päivän biisi: Isojen tyttöjen yö

Luettua eilen ja yöllä: Nicholas Evans - Kylmät vuoret ja Jeff Long - Seinämä

                                    

Voi ei, nyt  raatiossakin alettiin pelailla joulumusiikilla, minen jaksa!

SIKAKIVAA SUNNUNTAITA KAIKILLE - OLKAA AHKERIA =b

ON SE KIVAA, KUN ON MUKAVAA....

Mitäh? Kukaan ei suhtautunut trikoitteni putoamiseen vakavasti. Tämähän turmelee lopullisesti huonon itsetuntoni, suorastaan iskee maan rakoon. Ja blogini uskottavuus kärsii huomattavasti (niin, siis mikä uskottavuus...minähän vain kerron tapahtumaköyhästä elämästäni). Onneksi kuitenkin huomasin, että kaikki eivät ole vielä vahtimassa sen salaperäisen joulun tuloa. Tuli vähän muumit mieleen ;D Kiva, että lukijoita on. Saatan vielä joskus oppia kirjoittamaan(kin) paremmin ja kiinnostavammin.

Eli eipä tässä oikein mukavaa ole. Vatsa on taas sekaisin. Joko punajuuret tai lääkenosto. Suosisin punajuuria mieluusti. Jos mömelöt saavat aikaan tällaista, en voikaan jatkaa niiden kanssa. Ja kun oikeasti kuvittelin mielipuolilääkeiden jo vähäisen eli tosi pienesti auttavan. Siis ihan siihen pahimpaan puikkomiittiin, jota koivissa pidetään. Olen edelleen jäykkis. Se taas johtunee siitä, että olen jättänyt Sirdaludit väliin. Niistä kun ei ollut fyssan kanssa puhetta. Ai niin - unohdin rapota puhelinajasta. Kuten arvelin, jatkot vain annosnostoilla ja uusi puhelinaika tammikuulle. Huomasin vasta, että olisi pitänyt kysyä noista Sirdaludeista, samoin kuin pyytää reseptiuusintaa. No, minähän käyn vain jättämässä ne uusittavaksi. Saa mies edes tehdä töitä palkkansa eteen.

On hyvin mielenkiintoista, kun pystyy seuraamaan herran töitä, siis tällä tarkoitan tätä fysiatria. Hän ottaa 3 - 4 pvänä vastaan asiakkaita. 6 - 8 käyntiä päivässä. Yhtenä iltapäivänä vkossa on puhelinaikoja. Yhden päivän (ja ilmeisesti myös useat myöhäisiltapäivät) hän ottaa vastaan muualla. Ja hän on myös ylilääkäri. Eli - näin tehdään rahaa, ystävät. Ei ihme, että terveyskeskuslääkäreitä on vaikea saada. Kuvitelkaa, että edes 6000 egeä/kk ei ole riittänyt alkupalkaksi tkl:lle Kainuussa. Eikä Malmin ja Marian päivystyksiin saada edes ostopalveluilla välillä riittävästi väkeä. Jonka kyllä huomaa. Täällä Malmilla esim. tkl:t tekevät omien töittensä ohessa keikkaa Malmin päivystyksessä. Ymmärrän sen, he ovat yleensä näitä nuoria lääkäreitä, joilla on reippaasti velkaa ja haluavat myös erilaista työkokemusta. Minulla olisi kyllä ratkaisu terveyskeskusten ja päivystysten lääkäripulaan: Jokainen valmistuva lääkäri velvoitettaisiin hoitamaan 1.5 v. (tämä sen takia, että ehtisi tutustua potilaisiin paremmin) tavallista terveyskeskuslääkärin tointa tai päivystystä. Näissä vaaditaan nimittäin hyvin monipuolisia lääkärin taitoja ja kykyjä. Minusta se olisi vain meriittiä. Siitä olisi hyvä lähteä erikoistumaan, jos haluja ja kykyjä löytyy. Toisaalta, on muutamia (kourallinen) lääkäreitä, jotka ovat jääneet terveyskeskuksiin, koska ilmiselvästi pitävät siitä. Mietinkin miksi? Ehkä juuri työn ja asiakkaiden erilaisuuden vuoksi - yksikään päivä ei ole taatusti samanlainen. Tai sitten eettisistä syistä - peruspalvelut kuuluvat kaikille. On myös muutamia jo erikoistuneita, jotka ovat jääneet tkl:ksi ilmeisesti asettaakseen asiantuntemuksensa terveysaseman käyttöön. Se on aika hienoa - siis että et välttämättä tarvitse lähetettä erikoislääkärille, jos terveyskeskuksessa on jo valmiina alalle erikoistunut tkl, joka voi käydä asiaasi läpi. Tai siksi, että vain pitävät työstään - heitäkin on. On myös niitä, jotka tuntuvat todella inhoavan terveyskeskustyötään ja käyvät välillä erikoistumassa. Eivät kuitenkaan sitten saa mistään vakivirkaa, vaan hoitavat tkl:n tehtäviä pitkin hampain - ja näiden lääkäreiden käsiin joutuminen on todella ikävää. Siksipä minäkin vaihdoin omalääkäriä, hän kuului juuri tähän porukkaan, joka ei osaa arvostaa omaa työtään. Jotenkin minusta myös tuntuu, että tämä kuultaa läpi myös siinä, että hän ei ole saanut erikoistumisensa jälkeen töitä muualta. Siitäköhän suorastaan vihamielinen asenne potilaisiin...

Huh, ei ollut tarkoitus jäädä tuosta jaarittelemaan. On vaan tuokin asia ollut nyt taas tapetilla ja olen sitä pers.kohtaisesti seurannut... Siis teemasta kivaa ja mukavaa. No, ainakin Belgarion on tänään taas luvannut avittaa minua roudauskeikalla. Lisäksi kirjasto on ilmoitellut itsestään ja Helmetinkin mukaan siellä pitäisi olla ainakin 7 opusta haettavaksi. Ja tuossa on muutama kirja vielä jäljellä. Vähän kuin joulujömmaksi ,D Pitänee ostaa jo varuille vähän jotain kivaa ruokaakin. Jospa se viikon säilyisi koskematta. Tämä täällä ei halua muuta jouluruokaa ostettuna kuin lanttulaatikkoa! Suklaatia en osta, en.... Itse asiassa, en ole syönyt töissä karkkia, kun sitä on ollut tarjolla, vaan työntänyt osuuteni taskuun. Toin nyt ne kaikki kotio. On muuten ainakin pussillinen erilaista suklaa- ja kermatoffeekarkkia. Ei siksi, että olisin saita. Ajattelin vain, etten viitsi joka päivä pupeltaa karkkia töissä, joten yhtä hyvin voin ottaa ne pari kaffen kanssa ja jättää syömättä.

Lisäksi Belgarion lupasi avittaa mattojen kantamisessa talopesulaan. Pari kissaoksu-mattoa on pakko käydä pesemässä. En tykkää säilytellä likaisia mattoja varastossa. Ja muutenkin on pakko pyykätä vähän rankemmalla kädellä vaihteeksi, kun on kantoapua tiedossa. Sitten vain pitää miettiä, millä ruualla Poikaa hemmottelisi. Yleensä se on kyllä helppoa, häneen uppoaa kaikki itse tehty tavallinen kotiruoka ;D Isänsä keitosten, kouluruuan ja omien tekeleiden jälkeen hän kuulema todella pitää keitoksistani - enkä ihmettele. Taidan siis tehdä pastaa... se on helppoa ja tosi herkkuva, jos on aikaa keitellä soossia yltiöpäisen pitkään (se on sellaista tomaattipohjaista pastakastiketta).

-----------------------------------------------

Purrrrrrrrrrrmenta kissifrendit! Ja kiitti kaikille eilisistä kommenteist! Kliffaa hei, ett teki olitte samaa miältä. Ett sillo jos mamit kahisee epäilyttävästi mustissa, voi hyäkkii ja purettaa. Mun miälest kaa! Ja mamiki luki ne jutskat. Ja seki puhu jotai, ett eihä se yleensä liahu niiss vaatteis sisäll, mutt nyt se niinku tuli ovelt takas, kun se unohti sen nuaran. Nii ett kaipa sekin nyt sitte muistaa! Mä ihmetteli taas, mami vaan nakutti ja nakutti, mä en meinannu saada millää tätä konetta ees vähäks aikaa itellee! No, nyt se lähti istuu kissakämppää eli kylppärii. Taas. Se on ravannu siälä koko aamun. Hmph. No, mun täytyy venaa sitä, ett mä saan mun tilaukset toho kauppalistalle. Ku Poikaki on tulossa. Kivaa. Mä pakastan vaan sitä sen reppuu...mmmmmmmmmm... Voi ku se olis  taas tosi pitkää täällä. Mä voisin vaiks kaivautuu sinne reppuu sitte. Kerta mä jo yritin, mutt se heräs siihe...;D Ja sitt Poika laittaa niit MUN oikeit kuvei, ettei tarvii enää lainailla mitää kuvei! Heh - mä luin ton ruokajutskan. Mä tiän mitä mamiska tekee, se on sitä soossii, mihi se tarvii jauhista! Mamiiiiiiiiiiiiiiiiiih - ota jauhis sulaa, ett mäki saan. Ja sitt listalle niit kissikaakkei! Ja jotai suikista tai semmost iha mulle vaa, kerranki! Jookosta, joohei!!! Mä tiädän, ett ei mami voi vastustaa, ku mä oikee nätisti katon sitä ja sanon vianosti pur-purr oikee hiljaa ja näytän södeltä. Kyll mä osaa sen verra flöittaa. Enkä mä oikeestaa flöittaa, siis sillee niinku. Mä vaan näytän hyvältä *kääntyilee ja tarkistelee tuukkia*! Niin muuten näytänki - niinku aina. Vähä pitää tota häntää siivota, siin on joku takku...

Oikeestaa mami vois antaa mun kerranki lotota, jos me saatais hirveesti rahaa. Sitt se ei tarvis mennä duunii. Se sais olla himas mun kaa ja laitella heekkuruokii vaa! Mamiiiiiiiiiiih - ota mulle tommone kupong kaa, jooko!!! No, nyt mä voinki mennä goisii uudestaa. Mamiska on hereill ja syäny leipäsä ja ne omat nappisa. Mä oon saanu kalkonii ja 4 maitonapiskaa. Nyt on hyvä! Toivottavasti teilläki on kaikki hyvin - se on moips taas huamisee!

---------------------------------------------

Kyllä, Vincent, kyllä - kaikki on laitettu listalle. Jospa sitä suikalelihaakin sitten ostaisi. Ja kyllä karkitkin on jo listalla. Ja kyllä,  menen kohta ottamaan jauhelihan sulamaan. Käskynne on lakini! Mikä onkaan mukavampaa kuin kunnioittavasti totella kissaa ja toimia kotiorjana... =)

Päivän slogan: Viisauden äärirajoja kutsutaan yleensä hulluudeksi!

Päivän biisi: Elämää

Nyt luettavana: Max Allan Collins - CSI, Yhdistävä tekijä, jos pitää CSI:stä idioottilaatikossa, tässä nyt sitten kirjasarja alkanut. Kirja on kirja on kirja, joten käykää käsiksi ,D

                                               

LOKOSAA LAUVANTAITA KAIKILLE - ANTAKAA AIKAA TOISILLENNE!