perjantai 30. heinäkuuta 2010

TAAS PERJANTAINEN TÄÄLLÄKIN!


Se on tiedättekö aika vekkulia huomata, että meikäläistä on runtattu oikein kunnolla tuolla eräälläkin palstalla ja vielä kauan aikaa sitten ,D Ehheheh, tosin asia on niin umpityperä, että en edes linkkaa. En viitsi, muhikoon sen aloittaja omissa kateuden ja katkeruuden liemissään. Mutta oikeasti, kuka viitsii? Naapuri? J


 


No, ei nyt sentään nekään ole noin typeriä. Muuten kyllä – eilenkin suihkuteltiin alakerrassa jotain ihme raikastetta. Siis avoparvekkeella haisua vastaa... mietin, miten tehokasta se saattaakaan sitten olla. Ajattelin vastatäsmäiskua tosi pahanhajuisilla suitsukkeilla, jotka joskus olen saanut kaupanpäälle jostakin. En viitsinyt, olisi taas ihmetelty mitä kummaa siellä oikein poltellaan. Että sillä mentaliteetilla taas näköjään mennään.


 


Toivottavasti on jo vähän viileämpi. Eilinen oli aika helvetillistä siihen asti, kunnes aamupäivällä jossain muualla kulkevaa ukkosta edeltävä tuuli ylsi Varastolle asti ja vähän työnsi ilmaa sisälle. No, kotona ei sen kummempaa, mutta pääsin ainakin heti ruiskuun, jossa viihdyinkin tavallista pidempään. Lisäksi tarkistin, että Kalle makasi nätisti pakkasen ylälaatikossa valmiina otettavaksi petiin mukaan. On se kivaa, kun oli kaksi miestä sängyssä, Kalle ja Vinski. Tuntee olevansa peräti suosittu!


 


Muuta mukavaa ei sitten olekaan, eikä tuokaan nyt niin mukavaa. Tänään kirjasto-kauppa –normiroudaus ja äkkiä kotoon. Koipia on särkenyt oikein muhevasti jo pari päivää. Pitäisi vähän sekoitella nuita mömelöitä, luulen... Ei tässä ole nimittäin enää laitaa, jos ei kyllä pohjaakaan. Kaksi päivää lepoa tarvitaan yhden reissun vaurioiden korjaamiseksi, siis vähintään. Mieluummin enemmän. Eikä siihen ole mahdollisuutta, ei ainakaan nyt eikä varmaan ikinä. Lisäksi en edelleenkään saa nukuttua. Nyt olisi tilaisuus ehdotella kivoja kombinaatioita tyyliin ”mitä nauttia ja mihin aikaan, jotta saisi nukkua edes 5 h”. Lisäksi aloin jo selata nettilääkepuotien tarjontaa sillä silmällä... tosin ehkä Tallinna olisi lähempänä ja helpompi hoitaa. Täytyy miettiä.


 


 


 


 


No, minä kuitenkin lähden riipomaan kunnon kaffet, katsotaan sitten mömelökourallista suoraan silmiin, yhtään pelkäämättä ja vieroksumatta.


 


Päivän slogan: En ole koskaan ollut väkivaltainen edes virtuaalisesti, nyt se ei ole kovin kaukana kuitenkaan...


 


Päivän biisi: Sleeping Pill


 


Luettua: Kyösti Pietiläinen & Ville Kaarnakari – Legioonalainen Peters; Verinen keidas. Macholegionaalaismeininkiä kaikin puolin, ei meikäläiselle. Äijätavaraa pahimmasta päästä, tätä ei ole nätisti sanotuksi tarkoitettukaan. Tunput pois... Margo Jefferson – Tapaus Michael Jackson, ei mikään elämäkerta vaan aika terävä(kin) analyysi hemmon käyttäytymisestä, vahvuuksista, elämästä ja tavoista: miksi, miten, mitä, kuinka? Antaa ehkä vastauksia asiasta kiinnostuneille. Itse luin uteliaisuuden vuoksi, ei paha. Niille, jotka ihmettelevät, mitä oikealle Michaelille tapahtui. Esko-Pekka Tiitinen – Kiven sylissä, Outokummun malmiesiintymien löytö, kaivoshistoriaa ja sukupolvitarina aina nykypäiviin asti. Tavallisen arjen dharmatiikkaa. Tuntuu kuin tätä olisi kirjoittanut kaksi eri miestä. Hmm. Loppu parempi kuin alun jotenkin junnaava asenne. Kivien miehille ja naisille, kotipaikkaansa kiintyneille, asiasta jotakin tietäville ja udekkaille. J. K. Miettinen – Häiriötekijä, lievästi omelia scifi-novelleja. Hiukan keskeneräisen oloisia, ainakin jotkut, mutta toisissa taas hyviä ideoita. Jälleen kerran oikoluku flopannut pahasti, joka aina vähentää lukuiloa, ähhh!


 


 


 


JA VIELÄ VAAN ON MENTÄVÄ – VARASTOHAUTOMOON SIIS...


 


 


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti