lauantai 24. syyskuuta 2011

NIINHÄN SE MENI EILINENKIN,


 


 


vielä vaan flunssatellessa ja köhiessä, kuumeen hiipiessä salakavalasti illemmalla takaisin. Sain sentään asialliset hommat kylillä hoidettua nopeasti ja tehokkaasti. Otin nimittäin sen verran tujun mömelöcocktailin juuri ennen lähtöä, että vauhtia riitti kotoon asti. Onneksi myös tutut taksot, joten ei sanomista niistäkään. Hyvä minä, reipas, kiltti, ahkera (kehun itseäni, kun kukaan muu ei sitä tee!).


 


Sen jälkeen vielä laitoin vähän rojua Huutikseen myyntiin; uusia kenkiä, hyviä maripaitoja ja muuta. Yrittääkääs kiinnostuneet piruuttaan vaikka etsiä :D Saattekin siitä oikein tehtävän itsellenne. Innostus loppui kyllä aika lyhyeen, eli jaksut vain loppuivat. Luin pari opusta, evästin, nettailin muuten vain ja semmoista.


 


Ihmettelimme yhdessä blogitutun kanssa näitä lekureita, jotka eivät vain määrää riittävän hyvää kipulääkitystä. Eivät sitten millään! Buranaa, perskeles, tyrkyttävät ja siitähän onkin iso apu. Eiköhän jokainen tähän ikään ehtinyt jo tiedä, jos alkaa koukkuuntua johonkin lääkkeeseen? Minä ainakin välillä tauotan mömelöitä ja käytän jotakin muuta valmistetta jonkun aikaa, sen jälkeen tehokin on pari päivää vähän parempi. Mutta se ainainen selittely, nöyristely ja anelu – voihan pärshe! Että se käy hermon päälle. Eikä lääkkeitä saa tarpeeksi kerralla, on taas mentävä vajaan kk:n päästä uudelleen vastaanotille. Herttileijaa, ettei vaan kukaan käyttäisi väärin! Jumalauta, kärsisivät itse enemmin näistä stanan selkäkivuista (yhtä helvettiä, sanon!), jotka viime yönäkin herättivät tuossa 1.30 tienoolla. Sen jälkeen en olekaan juuri unta saanut. Olisi kiva tietää, mitä arvoisat lekurit tuolloin itse ajattelisivat kunnollisesta ja tehoavasta lääkityksestä? Nih kerta. Olen juu pahalla päällä itseni ja muidenkin puolesta tässä asiassa!


 


Belga ei flunssaa pelkää ja aikoo tulla tänäänkin lounaalle. Opiskelija uhmaa kaikkia luonnonlakeja saadakseen herkkulounaan kerran viikossa, jälkkäreineen ja välipaloineen *tsihih*. No, tuskin tämä enää on tartuntavaiheessa. Ainakin toivon niin.


 


Toinen ihmettelyni aihe koskee mm. erästä tutkimusta, jossa kysyttiin, montako kertaa päivässä käyt Internetissä. Miten niin montako kertaa? Kone avataan aamulla, kun noustaan ylös ja suljetaan nukkumaan mennessä (mikäli ei jätetä jostakin syystä pyörittämään jotakin kopieerausta tms.)! Mitä ihmeellistä siinä on - kerran siis, mutta ainakin 16 h kerrallansa *muahahahah*. Siinä teille tutkimusta, sano!


 


Minä menen keittämään toiset kaffet, svinduttaa niin ja nyt oikeaa olkaa ja kättäkin särkee varsin räväkästi. Löytyyköhän torpasta vielä jotakin riipimätöntä mömmöä :O


 


 




POLKA, KAIKKIEN MÖMMÖJEN ÄITEE!


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti