tiistai 14. helmikuuta 2012

KOHTA KATKEAA PINNA....





se on niiiiin lähellä, että en taida uskaltaa edes sanoa. Töitä teetetään, vaikka hädintuskin pääsin eilen kävelemään. Oli lähellä, etten lähtenyt litomaan koko Varastolta. Ja tämä rouva-sairas-rouva, niin armollisesti teettämään töitä. Ai että pisti vihaksi.



Kaiken lisäksi Upo on lomalla, olisin käynyt sanomassa muutaman sanan. Aivan helvetillinen olo, nukuin edellisyönä parisen tuntia – heräsin ennen puolta yötä Ole siinä sitten ystävällinen ja aikaansaava. Ei perkele, kohta tapahtuu jotakin. Ja se "jotakin" ei ole mukavaa, sen minä voin sanoa jo nyt...



Minä siedän kaikenlaista aikani, mutta katsokaas. Pohja se on miunkii säkis!



Eikä saatanan omisarviksella aikoja, muut perseennuolijat olisivat tyrkänneet 1.5 päivää sairista. Vittuako minä sillä teen – en sitten yhtään mitään!



Saatana, vedän kapan mömelöitä. Otan mukaani pullon viinaa, juon suullisen ja pirskottelen loput kämppääni. Eiköhän tuo jo riitä irtisanomiseen "alkoholin vaikutuksen alaisena työpaikalla". Lisäksi kun vielä alkaa puhua totuuksia niiden oikeilla nimillä. Ei ole kummoinenkaan suunnitelma, mutta tyylillä sitä lähdetään, kun lähdetään!







POLKA, JOKA ON SAANUT TARPEEKSEEN PITSINISKOISTA JA KERMAPERSEISTÄ!






 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti