maanantai 30. lokakuuta 2006

MAANANTAI EI MITTÄÄ...


Äh - kylmää...hrr. Mutta silti suht. mukavaa. Eilinen menikin aika pitkälti ruuanlaiton parissa. Tein kanahässäkkää, kukkakaali-sienipaistosta ja lohkoperunoita. Sitä pilppomisen määrää. Pirulauta, muuten kiva ja uusi residenssi, mutta miksi on ajateltu, että yksin (tai kaksin) asuva ihminen EI tarvitse keittiössä työtasotilaa eikä alakaappeja niin paljon kuin muut. Ziis! Oli vähän huvittavaa punkea muhkeva kukkakaali ainoaan isompaan vapaaseen paikkaan eli tiskialtaaseen ja lohkoa se siellä ,D Eli nyt on ruokaa ainakin vielä huomiseksi. Kanahässäkkä jäi kokonaan tälle päivälle, samoin osa potuista ja kukkakaalista. Himskatin hyvejä tuli, vaikka itse niitä syönkin...Eväät Herjaamolla pitää edes olla hyvät, että jaksaa. Tein tälle aamukaffelle myös aamueväät tuon labran takia. Maistuu muuten sikahyvälle...Roskaleipää ja rahkalevitettä. Kalkonia ja juustoa. Hmph. Tulee taas jonkun nälkähimo, kun kirjoittaa.


Muutenkin eilen oli rauhaisaa. Ilma oli upea, mutta en jaksanut lähteä ulos. Hirveästi teki mieli, mutta se olisi tarkoittanut vain lisäsärkyjä, joten kömmin sänkyyn lukemaan ja päikkäreille. Jalat selvästi rauhoittuvat aina su-iltaan mennessä. Jos saisikin vain olla kotona ja tehdä etähommia. Hei, kuka tarjoaa hirmu hyvälle ja nopsalle duunarille etätöitä, jolla eläisi! Minä heti valmis täällä, heti-heti-heti!!! Tutkittu juttuhan on, että etätyöntekijä on tuottoisampi kuin tstossa istuva. Ymmärrän hyvin, jos on työmoraali (taas tuo inhokki) on korkealla, sitä kotona tekee varmasti ihan yhtä paljon, jollei tosiaan enemmän ja intensiivisemmin töitä. Häiriötekijöitä on vähemmän, kaikkeen ylimääräiseen touhotukseen menisi vähemmän aikaa. Minullehan tämä sopisi erinomaisesti. Yölläkin voisi vähän nakutella, jollei nukuta. Tuottavuus olisi huipussaan! *kikattelee, mömmöt alkavat ilm. vaikuttaa*


Kellotkin tuli siirrettyä, mutta seinäkelli vidhuilee. Se pysähtyy joka täysi tunti. Nyt se ei siis kävele. Pitää odottaa, että Belgarion tulee, että saan sen alas seinältä. En uskalla itse kiivetä, jostain omituisesta syystä ,>. Sen toista osoitinta pitää vähän taas taivuttaa. En halua luopua siitä, kun se on niin omituisen näköinen. Tahtoo korjata sen ja itse, tietty.


Ja te mukavat, töissä lusmuilevat kanssalokittajat, tässä teille kiva kursorivaras. Riemua riittää. Yhtä kivaa kuin klemmarien järjestely, jollei jopa kivempaa ;D


-------------------------------


Purrrrrrrrrrrrve kattilaiset kaikkialla! Mäki oon vaan lepuuttanu, kun nyt kerran oli viikonloppu, niin sillo pitää levätä hirmusen rankan kissaviikon jälkeen. Huh - viime viikollaki tapahtu vaiks mitä. Ei ihme, että mamiska kaa vedettii kunnon  päikkärit eileski. Ja mä sain kahtena päivänä broiskuu muide safkoje lisäks! Ett aikastas hyvin menee. Äske mä yriti taas pummii noit maitonappei, en mä viälä saanu. Mamilla on semmone tapa, ett se antaa niitä muutaman aamusin ja muutaman iltasin, tossa ennen ku se kiipee sänkyy lukee ja kuorsaa! Kyll se vois antaa siin välilläki oikeestaa viälä yhen satsin. Ett pysyis niinku toi maitonappitasapaino kondiksessa...Ai ett ei oo vakuuttavaa...no tarttee keksii jotain muuta sitte. Mamiskall on viäläki se mattojutska kesken, mä meinaan jo hermostuu. Ett saanks mä jonku maton vai enks. Ja jos mä en tykkää siitä, nii mä merkkailen ja ykäilen siihen! Nih! Se näytti mulle sitä, mutt en mä oikee ymmärtäny, mikä se oli. Sitt se viälä lukiki, mutt en mä sitäkää  kyll hiffannu. Mutt ei se ainakaa oo ollut toisen kissin käytössä. Sen mä pyysin tarkistaa heti. Ku semmosta mä en käytä, enkä haluu tänne. Mä haluun mulle-mulle-mulle omia jutskia. Ei silti, oon mä hirveesi saanukki kaikkee. Niit ett kiitti vaan jokaselle, kun on mua muistanu - te ootte ollut hirmusen kliffoja. Sillonki ku mä tulin taloon, niin aikastas moni muisti mua. Musta se oli tosi liikkistä. En mä millää ois arvannu, ett himan ja mamin lisäks mä saan frendejäki ja lahjuksii ja kaikkee! Sellast se on, koskaa ei tiädä mitä tapahtuu....



Vähäks on tääki kissi väsynyt - se on päikkäreiden paikka sillo, tai lotkotuksen ,D Mä painun nyt kaa aamu-unkoille, uaaaaaaaaaah! Hirmu pitkä aika siihe, ku mami taas tulee. Ai nii, mä pelästyin eilen, ku se sano, ett  se on menossa piikille! HUH! Mutt sitt se sano, ett silt niinku otetaanki verta pois eikä varpisti laiteta mitää takasi. Huojentaa mun oloa, mua noi piikit pelottaa ihan karmeesti. Ja se haisu. Mamiskaki haisee semmoselta joskus, ku se tulee duunista. Mutt onneks se vaihtaa noi rätit heti ku se tulee himaa, niinku kissivaatteet päälle. No, se on alkuviikkoa taas kaikille kavruille sitte! Pidetään kivaa, ennenku hukutaa lumeen!


---------------------------------


Juu, juu. Olen varovainen, mutta en pidä labroista, en sitten yhtään! Enkä labratätsyistä, ainakaan yhdestä. Mutta olikin eri leidi, kaikki kymmenet putket täyttyivät yhdellä pistolla! Kyllä jaksoinkin kehua....


Onneksi pääsi heti tänne Herjaamoon valmiiseen aamukaffepöytään ja leivät esiin, rouskis-njam-rhyystis, yskää ja tukehtuu tämä kohta hinkuunsa...


Kesken oleva kirja: Harlan Coeben - Viaton


Päivän slogan: Alkoholi ei poista ongelmiasi  - ei sitä kyllä tee maitokaan!


Päivän biisi: Bohemian Rhapsody


Ja luontoteema jatkuu! Autoilija, ethän koskaan aja siilin päälle. Koska siilit ovat todella kivoja, niillä on oltava tässä maailmassa myös jokin tehtävä. Näin pitkätukkaisena 4080-vuotiaana Welhottarena, olen jo pitänyt hyvin monesta siilistä huolta tällä tavalla:



MAHDOLLISUUKSIEN MAANANTAITA LOKISTANIAN VÄELLE!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti