torstai 12. lokakuuta 2006

WELHOTARTA AKUTUS NUKUTUTTI


Olin siis eilen taas akutettavana. Tällä kertaa tätsy ilmeisesti osasi iskeä neulat juuri oikeisiin paikkoihin. Kun neulat oli laitettu, minua alkoi väsyttää ihan hirveästi. Vielä kun valot himmennettiin, hyvä etten alkanut suoraan kuorsata. Oli varsin rento olo nimittäin. Naapuriloossissa leidi sai jotain liikehoitoa ja ilmeisesti kuuli kraah-krooh -aloitusääniä, koska kuulin kuiskauksen "Tuolla joku varmaan rentoutuu!". Skarppasin itseni kuitenkin hereille. Ei ole kiva näyttäytyä kuolat leukapielessä ja vasta heränneen näköisenä edes fyssan käytävillä. Mutta kyllä tosissaan tämä kerta rentoutti meikäläisen aivan repoksi. Illalla vielä iski unetus kuni nuijalla klo 19 jälkeen eli horjuin sänkyyn ja nukahdin suoraan syvään uneen. Heräsin tuossa 22 tienoilla ja valvoskelin parisen tuntia ja taas uutta unta kaaliin. Ja uskokaa tai mieluummin ei, en ollut uskoa silmiäni herätessäni - klo oli 6. Siis minä nukkunut noin paljon!? Eli kyllä akupunktiolla ON vaikutusta, turha mennä kiistämään. Yksi akutuskerta on vielä ensi viikolla. Ja yllätys-yllätys, nyt on sitten järjestynyt se aika fysiatrille - sekin ensi vkolle. Ensi viikolla Welhotar  viettää sitten oikeaa fysiatrisen kuntoutumisen viikkoa. Ja menee töihin maanantaina.


Kävin eilen ennen akutusta töissä viemässä sairaslomatodistuksen ja juopasemassa saavillisen kaffetta juorujen kera. Taas tuli jotenkin huono omatunto. Olin raijannut itseni työpaikalle, miksi en samantien jäisi? No, onneksi kiire ei ole vielä aivan täysimittaista ja sijaistakin löytyy, joten lähdin akuttamaan rauhassa. Liekö sitten tunne vai totuus, mutta taas tuli sellainen olo, että jotkut miettivät, miksi hitossa tuo ei tule töihin kun tuossa kuitenkin istuu, miksi  se on muka saanut jotain sairaslomaa, ainahan se valittaa niitä särkyjään jne. Hmph - ensi viikolla pääsevät taas siis kuulemaan ihanaa valitustani. Pitää etsiä esille kunnon stiflat, josko ottaisi vuorittomat maiharit jo käyttöön...ne voisivat olla passelit jalkineet myös koipien puolesta. Ei noilla kävelykengillä, jotka sain "invakenkinä", voi kävellä. Ne on perheestä!


Muutoin eilinen menikin lukiessa. Sitten tuli työkaverini A. katsomaan vanhempaa idioottilaatikkoa ja hyväksyi sen itselleen. Kun heillä ei ole autoa ja Gummisiti oli tulossa kuitenkin meille, suorastaan pakotin sedän kuskaamaan A:n ja TV:n kotiin. A. tuntui ainakin olevan tyytyväinen, ettei tarvitse kerjäillä mistään lisäkyytiä. Itse asiassa oma lehmähän minulla siinä vaatekaapissa oli, eli ei tilaa säilytellä TV:tä yhtään pidempään. Vincentillä on nimittäin hieman ikävä tapa merkkailla uusia, äkkiä ilmestyneitä tavaroita, jos ne seisovat jossakin lattialla hyvällä hollilla pidemmän aikaa. Esim. yksi kasa pienempiä paffilaatikoita venytteli tuossa kirjahyllyn edessä pari vkoa, kun en saanut heti toimeksi viedä niitä roskikseen. Kun sitten kokoilin ja littailin niitä kasaan, ne oli oikein kätevästi kasteltu hajukasoiksi. Että sillee. Pelkäsin TV:n kokevan saman kohtalon, joten äkkiä pois. Se kun ei oikein kunnolla mahtunut vaatekaappiinkaan, vaan tilaa jäi juuri kissan verran käydä sisään ja tehdä tepposensa.


Hörhökin käväisi kylässä, tosi pikaisesti. Oli taas hakenut pidemmälle katkolle, mutta kun Tsadi säästää. Hänelle olisi ollut jo paikka, mutta ei saanutkaan maksusitoumusta sos.tstosta säästölinjan takia. Paikka ei näet ole juuri se, jota Tsadi eniten käyttää. Jumalauta, kyllä on vaikeaa päästä humalikko- eli huimehoitoon. Vähemmän vahinkoahan ihmisestä siellä on. Ei pääse edes rötöstelemään. Vai pelkääkö Tsadi, että Hörhö oikeasti raitistuu ja Tsadi joutuu hankkimaan asunnon (alkuasunnon ainakin) ja maksamaan toimeentulotukea (jota Hörhö ei nyt saa). Hörhössä olisi ainesta ihan mukavaksi tsadilaiseksi, kunhan tuo vjiina ja hjuimeet jäisivät vähemmälle. Ihmisenä oikein mukava, humalikkona ei! Jouduin hätäapuna lainaamaan 10 egeä, vastapalveluksena sain kassillisen leipää ,D No, leipää leipä kaikki ja sitähän aina kuluu. Fiksua sinänsä, arvostin elettä, että jotakin vastiketta tästä jatkuvalainarahapäiväänasti-systeemistä.


------------------------------------


Purrrrrrrrrrrrrve, kavrut! Hei, se eiline kollikalenterijutska on viäläki mulla miälessä. Toivottavasti Reeti onnistut sen isin kaa nyt säätää jutskaa nii, ett me saatais kalenteri kasaa. Ois se kyllä mageeta! Meill oli eile hirmune trafiikki, siis jengii kävi koko ajan. Musta se oli nastaa. Nyt kun mä en enää pelkää ihmisii, mä oon ihan kamalan utelias aina, kun joku uus ihmine tulee käymää. Mä käyn heti tutkii sen ihmisen, puffaan sitä koipiin ja hajuttelen ja kattelen sitä, ett minkälaine toiki mahtaa olla. Vaiks mä tiedän, ett ei mamiska päästä tänne ketää pahoja ihmisii, siis semmosii ku kiusais kissejä tai veis mut pois. Ei varpisti. Nii ett eilenki kävi Hörhö, mamiskan työkaveri, Gummisiti, Kummisetä. Aika paljo niinku ihmisii. Ku me yleensä eletää kaksistaa mamiskan kaa. Ei ihme, ett muaki nukutti koko illan niinku mamiskaaki. Me taidettii molemmat nukkuu tosi pitkää. Nyt mä oon jo taas pirtsakka poika. Sain pummittuu viälä siittä kinkusta aikastas ison biitin itelleni, vaiks mami jotain marisi, ett meinas tehdä siitä ruokaa. Miten niin tehdä? Siinähä se oli jo valmis niinku, ett mitä siitä enää voi tehdä? Outoja noi orjat! Se varmaa meinas laittaa jotai riisi-vihannes-kinkku-hässäkkää, jota ei sitte kissi ainaskaa syö. Nih!



Täss mä oon kaikkien niitte tyynyje kolossa mun karvasoffalla - mamiska häiriköi, mä olin jo goisaamassa... Mutt nyt mä meen uudestaa goisii, kuhan toi mami heittää viälä pari maitonappii, ett  saa kunnon unkot. Se on purrrrrrrrrrrrrr kaikille komeille kolleille ja siisteille kissaleideille ympäri Lokistaniaa! Purrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrisemisiin!


------------------------------------------------


Uaah - kello näyttää minun mielestäni jo olevan liikaa. Tarvitsen uuden puolilitraisen kaffetta ja aamumömmöt! Sitten täytyy suunnitella, josko uskaltautuisi roskiskeikalle vaiko peräti kauppaan asti. Ai niin - kirjastotilauksetkin pitää tarkistaa. Kiirettä piisaa sairiksella(kin)...


Päivän slogan: Jos sinulla ei ole vihamiehiä, todennäköisesti sama pätee ystäviin!


Kesken oleva kirja: Väärän käden maailma - vasenkätisten historiaa, Pierre-Michel Bertrand (todettakoon, että Welhotar ei ole vasenkätinen, mutta aihe kiinnosti muutoin)


Päivän biisi: Sick And Tired (hmmmmmmmmmmmph)


Tänä päivänä tapahtunutta on vaikka kuinka paljon, vilkaisehan tästä! ;D


TAPOTAVALLISTA TORJANTAITA LOKISTANIAAN!


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti