maanantai 4. helmikuuta 2008

MAANANTAIN MARINAA - ei mitään uutta siis!


Ei tästä tule taas mitään! Ei nukuta, kun ei tykätä... valvotaan sitten ja ollaan päivällä väsyjä ja kärttyisiä. Prletto, vajaa 4 h hajanaista ja sekavaa unetusta, jossa vielä osittain painijaisuneja mukana tuomassa omaa viehätystään elämään. Lisäksi ulkona näyttää satelevan lunta oikein urakalla. Mahtaakohan se tosiaan olla lunta vai märkähöttöä? Pääseekö kunnialla myöhemmin Varastolle vai ei – täytyy vaan odotella. Tässä on vielä monen monta tuntia. Kello on nyt vajaa 2, vähän vajaa =E


 


Juu, siis joka tapauksessa menen tänäänkin Varastolle. Kohta tulee täyteen ensimmäinen kuukausi, kukaan ei ole – vielä – ollut häätämässä minua pois. Minen oikein pidä näistä koeaika-jutuista, silloin on niin helppoa kertamöhläisyn perusteella skipata työntekijä pois. Vaikkapa vain siksi, että tämän pärstä ei eräänä aamuna miellyttäisikään. Olen minä nyt ainakin yrittänyt, ihan totta! Ollut kilti ja ystävällinen, tarkka ja puuhakas *vakuuttelee itseään*. Jos ei minulle  jatkoja, kenelle sitten? Eli vielä pitää elää tod. tarkasti pari kk, sitten onkin enää 4 kk jäljellä. Kirotut määräaikaisuudet, ei näistä pääse mihinkään. Luulisi, että valtiollekin olisi jokin paimenkirje tullut, ei kuulemma,  eivät ainakaan myönnä. Edelleen täytyy palata märisemään siitä, että vain valtiolla ja kunnalla on niin helppo teettää pätkätöitä! Luulisi pikemminkin, että niiden pitäisi näyttää normityönantajille esimerkkiä siitä, miten työsopimuksia laillisesti ja oikeudenmukaisesti solmitaan, mutta kilin kellit.


 


Parempi vaihtaa aihetta eli siirtyä siihen, mitä muuallakin Lokistaniassa on mietitty. Eli suhteita, ihmissuhteita, siis sellaisia sosiaalisia suhteita vaikkapa. Kyllä Welhotarkin on niin laiska, ettei jaksa eikä halua lähteä baareihin ja kapakoihin niitä etsimään. Mieluusti kyllä joku voisi todella suoraan tulla soittamaan ovikelloa ja kertoa, että tuli näyttäytymään. Josko olisi hyvän seuran puutetta, ehhh... ei kai oikein hyvä idea. Eilen nimittäin taas pähkäilin sitä, että sosiaalinen elämä ainakin urospuolella on täysin olematonta, lähes olematonta se on muutenkin. En ole käynyt vuosiin edes elokuvissa tai teatterissa, näyttelyissä tm. Ei kyllä tunnu olevaan tarviskaan. Joskus vain kututtaa olla kovin paljon yksinänsä, kyllä välillä kaipaisi seuraa, siis juuri semmoista väliaikaista – määräaikainen työntekijä kaipaisi myös määräikaista seuraa. Kun kerran minkään varaan ei kannata laskea, ei myöskään sitten pysyvämpien työpaikkojen, vielä vähemmän suhteiden osalta. Äh, unohdetaan koko juttu! Minä voin jatkaa tätä normiväninää ja seurustella kissan kanssa. Ehkä niin on kuitenkin helpompaa...


 


Eilen sain sentään siivottua kosmeettisesti, nettailtua asia-asiaa ja laitettua oikein onnistunutta ruokaa. Siihen ruuanlaittoon sitä aikaa menikin ehkä eniten. Eli thai-siivekästä, normaalista poiketen kuitenkin. Eli tällä kertaa tipu sai mukaansa runsaasti porkkanaa ja  sipulia, vähäsen paprikaa, paljon chiliä sekä punaista thai-currua ja normi-currya, vielä satay-tahnaa purkista ja mustapippuria. Tulikohan siihen jo kaikki, juu, vielä kookosta vähäsen, ei paljon, koska sataykin on makeaa. Tämän kaiken pilppuminen ja sitten kaksi pienempää pakettia tipua maustamattomana sekaan. Njam, erinomaisen hyvää tuli. Chiliä ja currya oli lähes riittävästi, vain pikkuisen täytyi lisätä makeaa chilikastiketta riisin mukaan. Emmettä syötiin eilen, syödään eväksenä tänään ja luultavasti vielä huomennakin. Ei paha!


 


Eilen kukaan ei käynyt, puhelin ei soinut (no juu, kaksi virhesoittoa kyllä), oli harvinaisen hiljaista. Lotkotin ja lueskelin, lepuutin koipia ja otin hyvin lyhyitä päikkäreitä. Siinähän se taas meni, typerä sunnuntai, tuo päivistä mitäänsanomattomin!


 


-------------------------------------------


 



 


Purrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrmenta, kaverit! Uhhh, tiätteks te, nyt mami kyll eile sekos iha. Se laitto sitä roipentelii päiväll. Juu, nii ni se sano mulle, ett poika saa kerranki nii paljo ku tahtoo. Kyll mä tahdoinki, sain melkee pualet yhest semmosest paketist. Ja kyll mä söinki. Sitt tuli toppi. Kääk. Ei jaksanu enää, vaiks lihaa jäi. Piti käydä välill sänkys vähä makaas ja lasketuttaas massuu. Sitt kohta mä menin ja söin ne loput. Huh, en ookkaa aikaisemmi saanu noi paljo tipusta =o Söi mamiki kyll, melkee kaks kissinkupillist. Sitt se meni goisii vähä. Me sitt maattii vaa. Mutt sitt orjan piti taas tiskaa ja pölkkäröidä ja kaikkee semmost. Ja taas me etittii mun hiiruloit – hei – ei löydy vaa viäläkää! No, mä leikin vähä mun mylpyröll ja taas illall mä pummin napikoit. Kyll mamin sitt kuiteski tartti viäl järjestää mulle yäkski safkaa. Kumma juttu, ett noit hyvii ruakei ei voi sille jemmata. Sain nimittäi ihan tavista puukkiruakaa vaa sitte. Nyt aamull ei me kumpikaa olla viälä saatu mitää! Mami jömmailee ja meinaa vissii vast myähemmi ottaa kaffet ja mulle heekut. Kuha ensin toss nakuttelee vähä. No, käy se mulle, ei mullakaa oo mitää tekemist. Tsiigailen vaa täss viakus, ett se skrivailee kaik oikee. Orjist ei nääs koskaa tiädä, ne kertoo kaikellaisii jutskii. Vaiks toine ei ees haluis. No, nyt mä siis hei en oo tehny, kai, mitää typerää... en mä ainakaa muista. Joo, en, siis...


 



 


 


Täss mä just oon syäny sen koko lautasellise broiskuu – aika tyytyväisen näköne, eiks?! Hei, tyytyväist viiko alkuu kaikill kattiskoill ympäriinsä. Mami käskee sanoo, ett kissiki saa sitt jotai kivaa, jos se on se 40.000 lukija! Huamisee...


 


----------------------------------------


 


Ainakaan äsken 40.000 ei olut vielä laskurissa täynnä. No, itse asiassa silläkään ei ole yhtään mitään merkitystä, kuten ei paljolla muullakaan.


 


Päivän slogan: Mieluummin pullo edessä kuin lobotomia takana!


 


Päivän biisi: Elämän tarkoitus


 


Luettua: Mac Montandon – Tom Waits, Takapihan taikuri. Kokoelma haastatteluja, keskusteluja sekä levyarvioita eri ajoilta, eli -70 luvulta lähtien. Aika luettavaa tavaraa, häijyjä heittoja ja muuta mukavaa. Welhotar suosittaa Waitsista pitäville ja muillekin eli täysin hulvatontakin menoa mukana. Ei tälläkään kaverilla ole kaikki aina ihan kotona eli lepakoita löytyy siitäkin tapulista *virn*.


 


                              


 


                       KINOSTUVAA MAANANTAITA!


 


 


 


 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti