sunnuntai 9. marraskuuta 2008

WELHOTAR ON TAAS OLLUT LIIKKEELLÄ =O


Inhokki sunnuntaipäivä nostaa rumaa päätään. Isänpäivä, markkinat alkavat... voihan vee. Päivä, jota ei oikeasti pitäisi olla.  Markkinavoimien keksintö ja joulumyynnin harjoitusaloitus. Jos joku nyt on väleissä isänsä kanssa, voi muistaa häntä muutoinkin – ja pitäisikin. Eikä vain yhtenä päivänä laittamalla ns. parempaa ruokaa, lahjomalla kehnolla partavedellä, sopimattomilla vaatteilla ja muka-hauskalla muulla rekvisiitalla. Unohtakaa koko juttu! Welhottaren residenssissä vietetään relaa sunnuntaita ja samaa suosittelen muillekin. Tämä on taas niitä juhlia, joita kartan viimoiseen asti, kieltäydyn tunnustamasta niitä ja suosittelen samaa muillekin. Lämpimästi.


 


Welhotar onnistui lopulta eilen hilautumaan taksoon ja pääsi lähes normaalisti liikkeelle. Lähes tarkoittaa tässä sitä, että kävelin vapovarovasti ja hitaasti, joka askelta varoen. Onneksi oli Belgarion mukana ja ehdin kertoa hänelle, että nyt koivet eivät oikein ole mallillansa. Kirjastosta saimme kymmenkunta tiiliskiveä mukaan, lisäksi pari ilmaisvarauslipuketta, kiitoksia vaan taas... Pino vain nousee tuossa, syynä tällä kertaa se, että mukana on hurja määrä paksuja opuksia ,D Tämä on ilokas asiasta! Sitten kaupoille, onneksi ei vielä/enää ollut ryysistä eli teimme hyvän täsmäiskun. Rismasta mukaan tarttui tipusuikulaa kolme pakettia ja yksi jauhelihapötikkä (kissaa varten), kaikki 50 %.n alella. Samoin Liiteristä leipää kolme pussia alella. Kohta taas aleja ei lauantaisin ole, kun kauppojen sunnuntainen aukiolo tahdittaa varastotilaukset niin, että aletkin muuttuvat. Minähän en muina päivinä kauppoihin itseäni turhaan kuljettele, joten nuo saavatkin riittää aika pitkälle lihapuolella. Onneksi syön tipuakin harvoin, joskus vaan tulee mielihalu siihen. Pakkanen siis sai kivasti täydennystä. Ostimme jömmaan myös pari pakastepizzaa, kasvissellaista, jonka muistimme kohtuuhyväksi. Kauppalista oli pitkä ja lavea, lasku vain pitkä! No, kyllä se sisälsi pesuaineita ja muuta sellaista tavaraa, joka ei joudu joka viikko listalle. Kasseja oli kolme, joista yksi kirjakassi, lisäksi vielä kissapurut ja muut kissatavarat... Onneksi takso oli etuajassa ja pääsimme kotoon nätisti, todella nätisti kerrankin.


 


Belgarionille tarjosin hiukka muunneltuna samaa katkarapumättöä, jota söin kyläillessä. Vihanneksia vähän vaihtelin Pojan maun mukaan. Arvatkaas huviksenne, upposiko opiskelijaan? Poika vetäisi kaksi isoa kippoa, minä yhden. Viimeinenkin tippa kastikkeesta kaatui huolekkaasti riisin päälle. Belgarion huokaisi tyytyväisenä ja kertoi syöneensäkin koko viikon tofua, tomaattia ja riisiä sekä tietysti erilaisia vihanneksia. Ruoka oli niin hyvää, että asiaan päätettiin palata toistekin, kiitokset vain ohjeesta alkuperäiselle tarjoajalle! Jälkkäriksi Belgarion teki suklaa-kirsikka–muffareita, njam, jotka onnistuivat erinomaisen hyvin. Lisäksi tarjolla oli rahkaleivareita ja muutakin, mutta siinä vaiheessa ei enää vatsa jaksanut ottaa vastaan mitään ylimääräistä kaffen kanssakaan. Poika sai sitten mukaansa vähän makeaa syötävää tällä kertaa, lupasin palata asiaan ensi viikolla muiden appeiden ja stipendin merkeissä.


 


Poika tuntuu ottavan opinnot, ainakin tässä vaiheessa, melko vakavasti. On paljon luennoilla, tekee kotiharjoituksia ja esseitä jne. Hyvä, jos innostus säilyy! Ei tarvitsisi olla kuulema joka paikassa läsnä, mutta esim. laskuharjoitukset sekä jotkut luennot avittavat oudosti tentistä selviytymisessä. Pari tenttiä hän aikoo suorittaa suoraan kirjatentteinä, oli jopa muistanut ilmoittautua ajoissa *virn*. Muutoin ei paljon vapaa-aikaa näy jäävän. Eilenkin Belgarion huolehti siitä, että pääsee ajoissa lähtemään. Kyllä hän kuitenkin myönsi, että nämä lauantain tauot ovat ihan mukaviakin. Läyryämme ja naureskelemme asioille, hän saa hyvää ruokaa muiden (siis The Äiteen) tekemänä ja aina mukaansa jotain yllättävää muonaa. He ovat Exän kanssa kumpikin omissa ruuissaan, Exä oli kuulemma kovasti kehoitellut syömään lihaa. Ei ole oikein selvillä tofun ja soijan roolista lähes-kasvissyöjän ruokavaliossa. Exä itse syö lihaa, kammoja puolivalmisteita, kalliita ja mauttomia... Muistan ennen eroa, miten hän puolestaan raahkui vihannesten nimiin. Tuolloin minä väänsin todella paljon isoja salaatteja ym. Että niin se maailma oudosti muuttuu ,D


 


Mukavinta oli, että Belgarion taas avitti minua, koipi- ja käsivammaista. Vaihdoimme vuodevaatteet, isoon sänkyyn se on ikävä tehdä yksin. Kädet eivät riitä eli olkapää ottaa asian pahakseen. Lisäksi hän imureerasi erinomaisen huolekkaasti. Minä puolestani pesin ison kasan pyykkiä ja tiskasin. Residenssi näyttää suorastaan puhdolta – ainakin hetken ,D Tänään voikin sitten rauhassa makoilla ja tehdä vain ruokaa ja eväkset huomiseksi. Viitakkoa pitää hoidella vähän kuntoon sekä jotakin pientä muuta, mutta ei mitään sen tärkeämpää. Loppupäivän lotkottelen ja lueskelen, ehkä istun vähän tässä koneellakin.


 


Harkitsen vakavasti siirtymistä WordPressiin blogini kanssa, asia on tutkinnan alla. Samoin pitäisi tuota kirjalaaria laatia joka tapauksessa kuntoon. Ei juuri nyt vaan huvita. Olen aika helkkarin väsynyt, heräsin 2.30 tienoolla... ei nukuttanut. Painun kohta lukemaan ja uusiounille, ehkä keittelen aamukaffetkin. No tässä odotellessa keitin kaffet ja söin herkkuleivät...


 


----------------------------------



 


Purrrrrrrrrrmenfa, kamut! Ett oli sitt oikeesti eile hyvä päivä. Poika oli kyläss ja Pojan reppu ja Stiflat, mmm. Ja mä sain heekkui, maistaa niinku katkiksii (iha liika vähä!) ja sitt oikee hyvää kissimuanaa mulle tuatii ja uus pussi puruja ja sitä haisujutskaaki toi oli ostanu. Ett paljo oli taravoit mullekki. Äske mä sain mamilt napikoit. Ei viäl tullu aamupalaa, ku se ei keittänykkää kaffet ja kärtsänny leipii – viälä! Kyll sill koht on varpist nälkä, se on nii iso, ett sill on aina aamull yhen kerran ainaski nälkä. Sitt mä saan mun kalkonibiitin kans. Muute mami leikki eile illall mun kaa tosi pitkää. Sitt se paijatti mua iha hurjast, ku mä lojuin sen viakus. Mä kyll ite pyysin sitä. Ett se sitt jaksoki, rapsutust ja pusimist, puhaltelui ja kaikkee kliffaa. En mä sen viakus kyll pitkää goisi, mä siirryn ain jossai vaiheess tänne jalkopäähä. Täss mä oon nytki, melkee unes taas. Mami duunas mulle taas jauhist monee puukkii tonne jäihi, ett siält voi ottaa sitt niinku vaihteluks kissimuana tilall, jos tekee miäli. Sitt se oli ostanu kaks semmost kurmeepuukkii kans. Ett on mull nyt taas erilaisii ruakei hurjast. Sitä uutta tavismuanaaki kaht plaatuu. Älkää ny ihmetelkö, mull muana on  aika tärkee asia... >o< Muute me tänäänki ollaa yhes mamin kaa, se ei tarvii viäl mennä sinne duunii, onneks. Saadaa olla kaksistee – mä niiiin tykkää, ku joku on mun kans koton. Sitt mami otti eile jonku fotonkii, mutt ku mä vaan goisin. Sillo ku me leikittii, se unohti tiättty taas kuvejen oton. Hmph! Mutt on täss ainaki joku, ku mä voin laittaa tähä.


 



 


Tosi kliffaa söndaagii kaikill Lokistanian upeill leideill ja komeill kolleill!


 


-----------------------------------


 


Vincent, sinä puhut ruuasta yhtä paljon kuin minäkin! ;D


 


Päivän slogan: Welhotar on hetken lapsi, yleensä huonon hetken.


 


Päivän biisi: Sunnuntailaulu   =D


 


Luettua: Donna Leon – Haurasta lasia. Komisario Guido Brunetti tutkii jälleen sekä syö erinomaisia aterioita ,D Tällä kertaa lasitehtaalla Muranossa murhataan mies,  syytä ei vain tunnu löytyvän. Brunetti löytää kuitenkin outoja yhteyksiä lasitehtaiden hävittämien, tuotannossa syntyneiden ongelmajätteiden sekä mieheltä löytyneiden papereiden välillä. Mikä tehtaista on laittomasti upottanut jätteitään suojellun Venetsian tärkeimmälle vesialueelle laguuniin? Leonille tyypillistä sujuvaa tekstiä, asiaa ja hyvää ruokaa, sekä lopulta tietysti rikoksen selvittäminen. Leon ei harrasta pahemmin väkivallalla mässäilyä, kirjat kertovat myös komisarion kotielämästä, hänen harrastuksistaan ja pienistä paheistaan juuri sopivan inhimillisesti. Minä pidän näistä, tavallaan, eli luen mieluusti välipalana. Arvostan myös Leonin paikallistuntemusta ja sen tuomista esiin. Leon asuu itse nykyään Venetsiassa, vaikka onkin syntynyt USAssa. Eli Welhotar suosittelee rikoskirjojen kavereille ja erityisesti rauhallisemmasta menosta pitäville, jotka arvostavat myös muita asioita.


 


Ja lisää hauskaa ja hupia tulossa: Welhottaren 2. TIETOKILAPILU julkistetaan tänään sunnuntaina klo 12.00. Vastausaikaa tiistaihin klo 12.00 asti, jolloin vastaukset kerrotaan. Lisää siis klo 12.00 =D


 


                                          


 


                                       SIIVOA SÖNDAAGIA VAAN!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti