torstai 28. lokakuuta 2010

MELKEIN KUIN EI VALITTAISI OLLENKAAN =b


 


Kuten eilen jo märisin, olen taas supiväsy. Mutta voin iloksenne kertoa, että sain roudattua paketit kotoon melkein ilman pahempaa kiroilua – jihhaa! Lisäksi sain vielä hankittua vähän jömmamuonaa ja kissanpuruja. Vihannestsioski puolestaan pakotti minut ostamaan ällöttävän tuoreita retiisejä 1 juurolla 1 kg:n pussin, kapallisen fenkolia sekä säkillisen paprikoita. Hmph! Kieli ulkona


 


Pitää nyt kyllä kiitellä sekä Enklannin että Saksan iiPeitä, aivan hillittömän hyvät kaupat olen omasta mielestäni tehnyt. Juu, tuhluuttanut kyllä. Tosin tarpeellistakin *köh* on mukana. Mutta jo yhdellä ostoksella melkein ansaitsin sen, mitä ao. tuote 1 laatikollinen siis, kotomaassa kustantaa. Lisäksi vaatteet ovat sellaisia, että ihan taatusti ei Kuningatar Hörhöttärienkään päällä täällä Malmilla vastaan kävele, nimittäin sellaista kudelmaa ja värvettä on nyt Welhottarella, että. Nauru Ja tuota, en kehtaa kertoa, milloin olen viimeksi ostanut jotakin oikeasti uutta vaatetta. Tulemme puhuneeksi vuosista, ehkä jopa vuosituhansista.


 


Nyt minä sitten aivan vakavasti tiedustankin, haluatteko te kuvarapoa ostoksista vai kökköiset sanalliset kuvaukset? Näyttöä löytyy ja ehkä aikaakin viikonloppuna, lisäksi voin antaa muutaman hyvän vinksun samalla. Että kertokaas mielipiteenne – muothilokiksi tämä ei silti taivu. Mutta en voi sanoa kuin että olisi ihan kiva näytellä niitä muillekin kuin Vinskille kotona...


 


Ja jos oikein hemmetin positiiviseksi heittäydyn, huoltomieskin oli käynyt eilen. Partsin ulko-ovi toimii, jee. Se oli vaatinut mm. lukkoihin ja ovipumpun johonkin reikään *tsihih, reikä mainittu* litroittain öljyä. Huoltokaveri vielä soitti ja kertoi, että on korjannut tilanteen! Kiittelin ja ajattelin vielä huomenna laittaa viestiä uuteen huoltoyhtiöön, että kaveri saisi kiitosmaininnan ihan henkilökohtaisesti. Maahanmuuttajakaveri, puhui kohtuullisen hyvää suomea, täällä tuoksuu vieläkin se-semmoinen-kais-tiedätte ei paha tuoksu, mutta tyypillinen... Nimittäin hyvin ja siististi tehty homma, erityisen mukavaa oli tämä asian korjaamisesta ilmoittaminen minulle! Ziitos <3


 


Jahas, sitten voikin heittäytyä ihan omaksi itsekseen. Varastolla nakitettiin taas sairasloman sijaistaminen minulle, omien kiirushommien lisäksi. Just, ihan kiva joo. Niinkin aikaisin kuin eilen iltapäivällä, kun leidi jo aamulla oli ilmoittanut olevansa sairaana. Prle soikoon, eivät kyllä ajattele muita pätkääkään! No, teenhän minä – kun en muuta voi. Manailen, lisään lääkitystä ja ropotan menemään.


 


Lisäksi sain eilen Varaston tarjoamana vuoden piikin! Ehh, ei sentään huimetta (mieluummin olisin sitä ottanut), mutta lunssarotkotus tipahti kuitenkin. Näin katsokaas työnantaja huolehtii, ettei työntekijä vain sairastuisi. Ei hyvää hyvyyttään vaan siksi, ettei tule sairaspoissaoloja eikä tarvitse hankkia ulkopuolisia sijaisia. Luuletteko te, että minä en muka tätä hiffaa, täh?! Prle, nih! Mutta kaikki otetaan vastaan, mitä työnantaja ilmaiseksi tarjoaa – eikö? Päättämätön


 


No vielä viikko töitä ja sitten pari päivää vapaata. Pitäisiköhän suunnitella jotakin vai tehdä samaa kuin aina: maata, syödä ja lukea? Ehdotuksiakin otetaan vastaan, vaikka niihin ei ehkä suhtauduta niiden edellyttämällä vakavuudella ja / tai intohimolla. Voipi olla, että niille jopa nauretaan vasten naamaa tai suututaan. Se riski kyllä kannattaa ottaa. Kuulisin mieluusti, mitä te olettaisitte minun tekevän minilomalla?


 


Sorry, lyhytpostaus siis tänäänkin. Olen melkoisen poikki eilisen hommista ja illan riennoista. Kun piti vielä purkaakin ne postit, paketit, kassit jne, tehdä muonaa ja evästä pariksi päiväksi, syödä, lukea ja vaikka mitä... Ei se ilta mihinkään riitä! Ei kyllä riitä aamukaan: nyt kaffelle ja äkkiä, mömelöt kehiin ja silleesti. Jos olen riittävän nopea, ehdin aloittaa vielä uuden kirjan tänä aamuna *vimmainen irw*.


 


 


 


POLKA MENEE; JOTAKIN UUTTA (pökät) JA JOTAKIN WANHAA (minä)!


 


 


 


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti