maanantai 30. toukokuuta 2011

MAANANTAIN MAHTIPOSTAUS – mukana myös kirjat!


 


Annoin kertoa itselleni, että viikonloppu on edelleen aivan liian lyhyt! Aina. Ei voi mitään. Pidennetään viikonloppu kolmipäiväkseksi vaikka työllisyyden merkeissä. Minä olisin melkein valmis siitä jopa maksamaan eli olemaan tietysti ilman liksaa sen päivän, tai no ainakin melkein.


Eilinen meni kokonaan kotihommien merkeissä. Sitä löytyi oudosti kaikkea pientä puuhasteltavaa. Pari koneellista pyykkiä, petivaatteiden vaihtoa, imureeraamista, appeen vääntämistä, pientä korjausompelusta sun muuta. En minä silti oikein saanut mitään näkyvää aikaiseksi. Nämä vaan ovat sellaisia ”pakko tehdä”-juttuja, jotka löytää kuitenkin edestään jossain vaiheessa. Eivätkä ne edes näy missään, siis kovin konkreettisesti.


Päikkäreillekään en ehtinyt. Kissi herätti klo 2 yöllä, sen jälkeen sain nukkua vielä pari-kolme tuntia ja siinä se. Ei sen pidempään edes vapaapäivänä. No, alkoi tuo särkykin kyllä jo kiusata pahasti siinä vaiheessa, että kaffelle ja mömelöille oli tilauksensa. Viikonlopun aamuissa on se hyvä puoli, että saa ainakin haahuilla ilman, että tarvitsee miettiä mitä laittaa päällensä ja mitä haalii mukaansa. Nyt se on tänään taas edessä. Kaikki on pakittava mukaan; reissukirjoista lähtien. Ja vielä joku ihmettelee, miksi minä kuljetan isoa kassia aina mukanani ;D


Hyllyasialle ei ole tapahtunut mitään radikaalia eli ne odottavat varastossa ensi viikonloppua ja kokoamista. Puran kirjatkin vasta silloin, muuten ne ovat tuossa turhaan tiellä enkä yksin pysty hyllyjä kokoamaan. On se sen verran vaarallista. Saada vaikka hyllystä päähänsä, meikäläisen tuurilla nimittäin. Lisäosioista ei ole vielä kuulunut mitään, mutta ilman niitäkin minä pärjään kyllä. Olen kovasti tyytyväinen jo tähänkin!


Tein myös listan Iikkean keikkaa varten. Eli minulla on täysin valmiit hankinnat, muuta en osta. No, ehkä vähän jotain kivaa muonaa... Löytyi sellainen kylppärikorikin, joka käy meikäläiselle. Voin sitten purkaa tuon naruvirityksen, joka tuolla sinnittelee epätasapainossa lengottaen. No, met katsomma huomenna, mitä tapahtuu.



Tänään on vain tiedossa rutosti töitä Varastolla. Pelottaa jo etukäteen, sen verran hankalia hommia on ollut meneillänsä. Ja uskokaa tai älkää, loppupäivästä minä en tod. enää näe kunnolla. En ruudulle enkä papereihin, en varsinkaan kun jatkuvasti pitää tuijotella niiden väliä! Silmien sopeutumiskyky ilmeisesti vanhemmiten hidastuu niin pahasti, vai? Tai sitten pitäisi taas hankkia toisia silmätippoja, hmph. Minä olen niin pirun kyllästynyt lääkkeisiin, ettei ole tosikaan. Ainakin sellaisiin, jotka eivät ole kivamukavia. Ja sellaisiahan ei ole, koska minä käytän niitä vain ohjeiden mukaan *köh*!




 




Päivän biisi: Working Man  



Päivän slogan: Voit pitää koiran, mutta kissa pitää ihmisiä. Ihmiset ovat kissan mielestä mukavia kotieläimiä ja palvelijoita!



Luettua: Colm Tóibin – Brooklyn. Miten sodan jälkeen lähdettiin Irlannista Ameriikkaan töihin. Nuoren naisen tarina äidin helmoista Brooklyniin vuokraemännän hoteisiin, myyjättäreksi. Koti-ikävää, sopeutumista, iloja ja suruja. Erinomaisen paljon parempi, vakuuttavampi ja vakavampi kuin esim. Binchyn tarinat, jotka ovat ihsn pikkuisen aihetta sivuavia. Suositan, tämä oli erinomainen opus! John Vaillant – Tiikeri. Tositarina kostosta, elämästä ja kuolemasta. Siperiantiikeri on kaikin tavoin mahtava eläin. Tässä tosikertomuksessa eräs tiikeri joutuu metsästettäväksi syötyään pari ihmistä... ehh. Kirja on muuten ok, mutta oudosti on tähänkin enempi eläimen vaistoja ja ihmisten käyttäytymistä koskevaan opukseen saatu sotkettua merkillisiä poliittisia ambitioita. Njääh, tiikerin kavereille epäkiva, mutta voi tämän silti lukea. Muutama hyvä juttu taustalla löytyy. Johanna Törmänen – Salaman voimalla. Unelmien omakotitalo isolle perheelle löytyy, velkaa tehdään ja perhe kasvaa. Vain hetki ja salama iskee lähelle, talo alkaa rappeutua ilmeisesti ilmanpaineen ja tärähdyksen vaikutuksista. Taistelua vakuutusyhtiön ja ymmärtämättömien ja kälmien tahojen kanssa. Vakuuttava, suorasukainen opus. Tällä leidi muuten kerää varoja uuden talon rakentamiseksi! Suositan lukemaan, millaista on byrokratia, vakuutusyhtiöiden korvauspolitiikka (kysyisin myös, onko hän valittanut vakuutusoikeuteen?) sekä ihmisten asenteet! Ainoa miinus on fontti – käääk. Ei, ei näin ja lisäksi esipuheessa ja jälkisanoissa on vielä eri fontit *hups*. Vaikealukuista ja tylsää, se on tässä epäkivaa! Susan Fletcher – Noidan rippi. Corragia on koko ikänsä pidetty noitana ja hänen äitinsä hukutettiin jo aikanaan samasta syystä. On kevät 1692, Corrag on vangittu ja hän kertoo tarinaansa papille. Tykkäsin, aika paljon. Lukekaa itse, sovitaanko niin. En siis paljasta mitä on tapahtunut tai sitten ei ole tapahtunut... ;D Karolina Ramqvist – Tyttöystävä. Millaista on olla rikollisen tyttöystävä ja rakastettu, nainen joka odottaa miestä aina kotiin. Elää ehkä pelossa, mutta rikkaudessa. Hiukan Lapidus-tyyppinen juttu naisista, jotka elävät isompia keikkoja tekevien rikollisten kanssa... Ei oikein vakuuta, sorry. Lapidus osasi, tämä leidi on jotenkin kylmä ja ulkopuolinen. Anneli Kivelä – Katajämäki yllättyy, just, minä en. Kotomaista kevyttäkin kevyempää hömppää maalta. Hömpän kavereille. Sabine Kuegler – Elämän viidakossa. Tekijä on aikaisemmin kirjoittanut kirjat Viidakkolapsi  ja Paluu viidakkoon  (löytyvät varmaan lokista tai laarista). Nyt hän kertoo siitä, mitä ei ole aikaisemmin uskaltanut eli elämästään Euroopassa ja osittain Aasiassa, kulttuurien välissä. Joutumisestaan hoitoon, vaikeuksistaan ymmärtää ihmisiä ja heidän käytösmotiivejaan. Omasta mielenterveydestään, lapsistaan, miehistä... Eräiden henkilöiden suoranaisesta terrorista ym. Karua kerrontaa. Suositan, joskin hiukan – ihan hiukan – liioittelun makua on joissakin kohdin. Guillermo Del Toro & Chuch Hogan – Lankeemus. Jatkoa Vitsaukselle. Vampyyritartunnat leviävät ja kaaos lisääntyy, ruumiita tulee erinäisillä keinoilla. Vielä muutama jaksaa taistella, voimin jos toisinkin. Vampyyrit etsivät kirjaa, tärkeää opusta. Sen on löydyttävä, tai... Hurja ja hämmentävän erilainen vampyyritarina, jonka toinen osa on parempi kuin edellinen ja saa vain odottamaan sitä kolmatta! Suositan! Marilyn Kaye - Valitut – Tänään täällä, huomenna poissa. Erityistunneilla käyvien yhdeksän nuoren lahjat kehittyvät ja voimistuvat. Mitä tapahtuu, kun muutama luokkalainen katoaa salaperäisesti? Miksi ja kuka on kaiken takana? Nuorisolle sopivan, yliluonnollisista kyvyistä kertovan sarjan 3. osa, ei paha. Muorikin luki odottelukirjana pikaisesti. Inger Frimansson – Pahaa pelkäämättä. Frimansson osaa, vaikka tästä jäi hieman outo, moralisoiva maku :O Monika on menettänyt parhaan ystävänsä ja kokee ilmeisesti syyllisyyttä siitä. Kun välit perheen kanssa kiristyvät, hän pakenee ulos, haluaa vain keskustaan. Kunnes hän tapaa tutun, ennenkin tapaamansa Josefin. Aikuisen miehen, joka vie hänet kihlattunsa asuntoon. Ilmassa on kuitenkin jotakin outoa, asunnossakin, samoin Josefissa. Alkaa piina, joka viedään kammottavaan loppuun asti. Erinomainen trilleri, mutta tosiaan olen huomaavinani jotakin Frimanssonille epätyypillistä... en tiedä, mistä tämä johtuu vai kuvittelenko vain. Ja loput jätetään listaamatta. Ei kukaan kuitenkaan usko, että tästä puuttuu vielä muutamakin opus.



Ja ihan vielä lukemiseen liittyen; onko kukaan muu huomannut, että keskitysleireihin ja juutalaisten kohtaloihin, selviytymiseen, pakenemiseen, piiloutumiseen II maailmansodan aikana ja ennen sitäkin, holocaustiin ym. liittyvä kirjallisuus on lisääntynyt viimeisen parin vuoden aikana ihan mahdottomasti? Siis tämän on ainakin huomannut toinenkin lukijatoveri. Mietin vain, mistä tämä johtuu? Uskalletaanko nyt vasta asioista kirjoittaa ja niitä julkaista vapaammin? Ovatko kertojat jo kuolleet ja jälkeläiset / läheiset kirjoittavat muistoja faktojen perusteella fiktiivisemmin esiin? Ei, en tarkoita, että tämä olisi mitenkään huono asia. Jotenkin on vain pistänyt silmään moinen yllätys. Jokin uusi tuleminen sitten, ehkä. Kaiken muun rasismin keskellä myös antisemitismi on ilmeisesti nostanut päätään monella taholla? Ehkä – kertokaa, mitä itse olette mieltä ja oletteko huomanneet saman!




 




KISSIKENKÄT LÄHTEVÄT TAAS REISSUUN...


 


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti