sunnuntai 31. joulukuuta 2006

JAHAS, SE ON UUDEN VUODEN AATTO SITTEN,


minen kyllä totu ikinä näihin pyhiin pyhien perästä. Vielä ensi la on loppiainen - eli kirjastot ovat silloinkin kiinni. Epäreilua. Onneksi sitten alkaa pitkä juhlaton kausi. Tavallista äheltämistä Päästäiseen asti. Helpottavaa.


Kannoin korteni ale-hässäköintiin. Tuhlasin 5 juuroa Karjaustalossa ;D Ostin 4 pussi mausteita, öljykynttilöitä parvekelyhtyyn ja 80:n valopilkun uudet ulkovalot (ilman modeemia, ei kun siis mikä se on se mötikkä....siis adapteri?). Hirmu hyvä, että niitä siis myydään pelkiltään, ilman sitä mötikkää. Koska valot menevät rikki ainakin tuossa merkissä tosi helposti, saa uusittua pelkät valot erinomaisen edukkaasti. Nuo maksoivat siis pari juuroa. No niin, onko nyt hyvä? Welhotar on kuluttanut ansiokkaasti ja kas, kauppa on varmasti ilahtunut! Ja minusta nuo pienenpienet kirkkaat tiplukat ovat tosi siistit Vincentin kanervojen seassa ja kiemurtelevat myös pitkin riippukanervoa ja korituolin selkämystä. Ja sitten punainen öljykynttilä lyhdyssä on myös ihan nätin näköinen. Parveke on ns. siivottu eli oksumatto on käännetty ja siellä on imuroitu - ihan siistiäkin siis.


Kiitos Belgarionin, sain eilen taas roudattua vähän lisää kirjoja sekä viikon ruuat. Tekisin mieluusti myös hänelle aina mitä ruokaa hän vain haluaisi. Ikävä kyllä vastaus on aina sama: Ihan mitä vaan, tänne uppoaa. Eli eilen syötiin taas thaitaimandariinikanaa ja riisiä. Hyväähän se oli. Sammuimme kummatkin heti sen jälkeen ;D Noin tunniksi. Sitten sitä valkosuklaa-cappuccinoa ja keksiä. Teki hyvää. Myös nukkuminen. Belgarion lueskeli fysiikkaa, mutta piti myös fantasiaa käden ulottuvilla. Kyselin, lukeeko hän jo ylppäreihin vai tenttiin. Sekä että, kuulemma. Apua - minun poikani aikoo selvitä yo-kirjoituksista. Ja nähtävästi ei edes ota paineita. Huoli on suuri, selviääkö hän. Ei muuten, mutta kun on jo rahallisesti panostanut asiaan. Itse hän on saanut päättää, meneekö lukioon, amikseen vai AMK:n. Ja päättää myös armeijasta ja jatko-opinnoistaan. Olen sanonut vain, että jos hän haluaa, kerron kyllä mielipiteeni ja annan neuvoja, tarvittaessa käytössä on myös ystävä-opo. Olen myös yrittänyt olla tyrkyttämättä mitään, todella yrittänyt... vähän vaikeaa se kyllä on ,D Mieluusti toivoisi, että Poika ei tee samoja erehdyksiä, mitä itse on tehnyt. No, tekee hän kuitenkin varmasti omansa, mutta silti.


Sairas- ja mömmörapo: Haa, nostin eilen Triptyliä taas 10 mg:lla. Hyvin nukutti, johtuiko sitten siitä vai jostain muusta.Tästä pitää siis vielä rapota myöhemmin. Mutta menin nukkumaan 22 aikoihin, kun Kummisetä häipyi. Hän palasi parin tunnin päästä hakemaan osaa tavaroistaan, mutta en jaksanut millään nousta ylös. Sitten nukuin 5.30 asti, välillä kävin antamassa kissille palan kalkonia sekä itse pissillä. Eli toooooosi pitkät unet noin niinkuin minun näkökulmastani. On kyllä taas univelkaakin. Kipuja riittää. Eilisen kävelyn jälkeen jalkoja särki koko illan ja särkee vieläkin. Samoin riittää särkyä selässä ja olkapäissä. Pirle. No, äsken tempaisin aamumömmöt ja odottelen vaikuttaisivatko jo pikapuoliin.


Tänään pitäisi käydä vielä Kummisedän luona pyykillä ja pölkkäröidä ihan pikkuisen. Muutakin pitäisi, jos jaksut riittävät. Päikkärit ainakin otan, jos aion valvoa illalla. Meiltä näkee hirmu hyvin tuonne, missä porukat ampuvat raketteja. Tylsää rahan tuhlausta, mutta onhan sitä kerran vuodessa mukavakin katsella. Täytyy miettiä, jaksaako....


--------------------------------------



Purrrrrrrrrrrrr vaan kavrut! Kiva, Poika kävi taas eile. Se on tosi kliffaa, ku se tulee. Sill on aina mukana sen Ihana Reppu ja se tua mulle siinä kaikkee hyvää syätävää, kun noi käy kaupoilla. Nytt sill oli viälä se Ihana Rotsi, jonka se laitto kaa soffalle. Nii ett mä sain loikoo Repun ja Rotsin välissä. Poikaa nauratti nii, ett ku mä laiton tassut sen masulle, se alko ihan tärisee. Mami yritti selittää, että mä oon vaan tykästynyt Poikaa, mutt se vaa tärisi. No, en mä sitt voinu kiipee sen päälle. Nii mä pääsin sitt Repun ja Rotsin ja Pojan sekaan pikkusoffalle. Vähän oli ahasta. Mami sanoki, ett torpass on iso sänky ja klaffisoffa ja kaikki änkee pikkusoffalle. Se otti siit kuvanki. Näätte sitt myähemmi. Mutt kaikki mahtu siihe, Mä ja Poika, Reppu ja Rotsi ja viälä kaikki 4 tyynyä ja tookkupeitto! Hei, hei, hei kavrut! Mä löysin ihan oudon heekun. Mami anto vähä roipentelii ja sitt se alko tehä noille ruakaa, siis taas niitte mausteide kaa. Mutt sitt ku se ruaka oli tarjolla, nii toho se laitto viälä semmosii oviileja, jotka kuulemma maistu vähä kilille. Sitä niitten oviilien liäntä tipahti vähä lattialle se tuaksu hyvälle. Mä menin sitte lipoo sitä, liposin lattian puhtaaks nääs ,D Mamiska oli ihan äimänä, siis se sano, että mä oon varpisti maailman ainoo kissa ku diggaa kili-oviileja (toim.huom. chili-oliiveja). Vissii mun teki miäli jotai sualasta välillä. Ku toi kissinruaka on kuiteski kissinruakaa. Ett vähä makuiki joskus, pliiz!



Täss on taas MUN basest foto. Siäll mäki rentoudun, niinku viissii noi orjatkii joskus. Toss edes on muute oksulammikko, jonka mami on just pyyhkiny.... mä ajattelin, ett pakko heti kertoo, ettei kaikki luule, ett mä oisin merkkaillu tai jotai. Ton jälkee se pesi taas koko basen, tai ainaki melkee. Höh. Onks tommosest nyt sitt jotai haittaa. No, mä oon taas saanu orjalt kaikki mitä mä tarviin, ett nyt mä meen taas basee. Siälä saa rauhas goisii. Mä tiän, ett toi alkaa kohta taas puuhii jotai! Hei kavrut - tänää on se paukkumisyä - pitäkää kliffaa ja tsiigatkaa nii värei, ne on aikastas mahtavii! Purrrrrrrrrrrrrrrrrrrrve taas huamisee!


------------------------------------


Edellinen kissani Uffe vietti useita tunteja uuden vuoden aattona ja päivänä pyykkikaapin alla. Vincent ei ainakaan vielä ole osoittanut mitään muuta kuin lievää uteliaisuutta paukkuja ja värejä kohtaan. No, tässä odotellaan sitten iltaa, saa nähdä. Rapoa asiasta huomenna.


Päivän slogan: Uusi vuosi - uudet kivat kivut ja vaivat luovat mahdollisuuden uusiin kivoihin lääkärisuhteisiin!


Päivän biisi: Coat Of Many Colors  ,D


Luettua, juuri lopetettu: Margaret Weis - Meripihkaa ja rautaa (Pimeyden  oppilas 2., Dragonlance), taattua Weisia sekä Dragoa. Suosittelen asian harrastajille. Vaatii tutustumista aiempiin historioihin, mieluusti ainakin osaan niistä ja jossain järjestyksessä ,D


                                  


         HYVÄÄ VUODEN 2006 VIIMEISTÄ PÄIVÄÄ LOKISTANIAAN!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti