Ja pah, nyt kemikaaliunikin toimi vain sen nelisen tuntia, kun nukuin edellisyön kunnolla! Että se siitäkin sitten, onneksi on perjantai. Tosin olen koko viikon elänyt jotenkin päivän edellä, eilenkin tuntui jo perjantailta ja työkaveri jo yritti vakuutellakin, että juu, on perjantai ,D En sentään uskonut. P-P voisi olla ihmeissään, jos en tänään ilmaantuisikaan töihin ja menisin sitten pokkana sunnuntaina kustannuspaikalle ihmetellen muiden puuttumista.
Töitä, töitä, töitä on riittänyt! Kuten arvelin, P-P on raivokiinnostunut omista ja muiden töistä ja ravailee ympäriinsä sekä huohottaa kaikkien niskaan. Porukka on hiukka kireänä... näin se raadanta alkaa. Itsellä piti tosi kiirusta eilisen päivän, tein omien hommien lisäksi taas naapuriosaston töitä. Siellä on vielä osa toimistorotista lomalla eikä tekijöitä löydy, no, minä siis avitan. Mainitsin tämän tietty P-P:lle, jolta asiaa ei oltu edes kysytty (siis lupaa palvelujeni käyttöön). Sanoin vain, että jos menee vielä kiiruisammaksi, teen omat pois ensin ja sitten naapurin kiireiset. Hän hyväksyi kiittäen priorisoinnin ja vakuutti taas plussattavansa minua, kun suhtaudun asiaan tuolla tavalla. Siis millä tavalla? Prle, minä olen tottunut siihen, että töitä tehdään ja naapuria avitetaan, kun tarve on – ja toisinpäin. Täällä kun ei kaikilla ole sama tyyli, ei todellakaan. Eräällä työkaverilla on ikävä tapa "sairastaa" sopivasti viikonlopun jommalla kummalla puolella. Kuten nytkin, tietääkseni asiaan on jo puututtu. Toisaalta, hittojako se minulle kuuluu, se kuuluu henkilöstö-hallintoon. Se vain sitten näkyy muiden töissä. Mikä minä olen puuttumaan ja juoruilemaan asiasta, mutta kun en korvianikaan voi sulkea, jos asiasta julkisesti puhutaan.
Olenhan jo aikaisemmin sanonut, että Kummisetään EI voi luottaa, ei todellakaan. Kissanruokatoimitusta ei ole tullut! Onneksi jömmasta löytyi jauhista, jota sulattelin eilen meille molemmille iltaruuaksi. Se ei olisi kelvannut enää tänään, joten avaan kohtapuoliin donaripurkin. Onneksi Vincent on tyytyväinen näihin appeisiin, ei minullakaan mitään niitä vastaan ole, jauhiksestahan tuli evästä Varastolle. Täytyy tänään ostaa kunnon jömma kissanruokaa. Kyllä sitä itse pärjää aina keksimällä jotakin, mutta kissa ei syö soijaa eikä tofua, ikävä kyllä. Soijaa täytyy vielä kokeilla joku kerta ,D
Ja eilen taas takso teki aamulla temput – oli kuulemma käynyt osoitteessa, mutta kukaan ei ollut paikalla! Kilin kellit! Minä ja kaksi naapurin leidiä seisoimme ulko-ovella puolisen tuntia, leidit odottamassa oven avaajaa (avaimet olivat jääneet sisään) ja minä taksoa odotellen. Jutusteltiin siinä näistä kuljetuksista, molemmat tunsivat systeemin. Toinen työnsä kautta, toinen äitinsä takia. No, sitten soittamaan HMPK:lle, josta tosiaan väitettiin takson käyneen. Olipas taas todistajat, että ei. No, normitakso tuli sitten puolen tunnin seisoskelun jälkeen. Että kututti, Varastolla kun oli se iso pino töitä odottamassa aamulla tekijäänsä ja olin sopinut, että tulen klo 7 paikkeilla... No, valitus lähti taas HMPK:lle, töitä ei kukaan ehtinyt kaivata ennen klo 9. Mutta edelleenkään en suostu muuttamaan kotoani sen takia, että joku tyhmä taksokuski ei löydä huolellisesti kehiteltyyn osoitteeseen ajo-ohjeiden kanssa, prletto! Paluu sujuikin äärihyvin, takso tuli heti tultuani ulos Varaston ovesta. Valitteli olevansa etuajassa ja minä olin iloisa. Kiva kaveri, jonka kanssa tuli jutusteltua niin sienestykset ja kalastukset kuin Helsingin liikenneongelmatkin.
Tänään minulla on taas Belgarionin kanssa rehvit kirjastolla, sitten kauppoihin ja kotiin. Lupasin iltapalan ja hyvät iltakaffet. Värväsin hänet myös jo huomiseksi mattopyykille (konehan sen hoitaa) luvaten hyvän lounaan, mahd. savukalaa tms. herkkuja erilaisine mättöineen. Hah – Poika lupasi ,D
---------------------------------
Purrrrrrrrvetsina, toverit kissinkat! Nyt on kuulkaas heekkui alkanu ilmestyy, joo, ei mitää kissimuanaa enää. Mami sais aina unohdella ne. Mä sain eile semmost ku oli kalkoni filee jauhist luamun, en tajuu mitä tarkottaa, paitsi toi kalkoni. Mutt jössus, ett se oli hyvää. Ja mä sain sitä oikeeeeen ison biitin, nii ett masu oli täynä koko ilta. Jakson vaa köllötellä ensi mami viakus ja sitt viäl ilta-aurinkos tual partsill. Ja nyt aamull se lupas mulle koko donaripuuki! Aatelkaa, siis ei vois paremmi olla. No, kyll mä snaijaa, ett tää on vaa semmone yks kerta. Mutt tylsää tän jälkee tottuu johku puukkimuanaa. Mami kerto, ett joku leidi sen töiss ostaa sen kissoill (niit on kaks) joka päivä jauhettuu paistii =O Mami meinas saata hepulit, niin kyll mäki! Hirvee palvelu, mutt ne on kai semmosii aika vanhoi kissinkoi, ett kai sen ymmärtää. Mä vaa luulen, ett tulee hirvee lasti tavismuanaa... mamiih – tua ny jotai heekkuu kuiteski, sillee lohturuuaks, jooko?! Joo, se lupas, pussei ainaski ja napikoit. Kilti mami se on kuiteski. Ja hei, Poikaki ja Pojan Reppu tulee tänää käymää. Kliffa päivä vissii tuloss, paitti ett nyt on vähä nihkee olo tääll. Ulkonki on, yhtää ei tuule eikä aurinkokaa viälä näy. Omituist, ei enää mun miälest oo yä. Kelloki on vaiks mitä ja me ollaa oltu jo hereilkii aika pitkää. Ai nii, tsiigatkaa hei, mä en tajuu kui tommone kissi voi olla kadonnu joltai – toi sopis meill mamin kavruks *tsihihh*! Juu, ei taaskaa fotoo musta, mutt tääki kuva on siält, mist eilinenki.
Kliffaa viikendii hei kaikill Lokistania kissinkoil. Huamisee!
-------------------------------
Vincent, senkin herkkutakamus, voisin kuvitella sinun syövän vaikka rautalankaa jauhettuna.Päivän slogan: Tänään voisi olla vaikka "Ole kiltti Pomolle"-päivä, mutta miten siihen muka voisi reagoida?
Päivän biisi: More Trouble Every Day
Luettua: Ian Rankin –sessio jatkuu, tällä kertaa uudestaan luettavana Pakkosiirtoja. Pormestarin tytär katoaa, kaksi nuorta kaahaa autolla ja tekee itsarin. Valtuutettu tuhoaa asiakirjoja ja politiikassa tapahtuu. Kaikki liittyy kaikkeen sekä etenkin rahaan ja kunnallispolitiikkaan. Rebus joutuu selvittelemään kaiken alkulähteitä – joka löytyykin varsin korkealta. Erinomaista Rankinia, suositan siis! Sinistä ja mustaa, Rebus jahtaa 60-luvun sarjamurhaajan matkijaa, joutuu perehtymään öljynporaukseen. Lisäksi erinäisistä syistä Rebusin omakin menneisyys johtaa tutkintaan ja toimintaa tarkastellaan vimpan päälle. Vielä parempi kuin em. opus eli Welhotar suosittaa. Ja sitten tiiliskivi, jota en pystynyt lukemaan kerralla. Piti säädellä hiukan, ihan sisällön takia. Tim Weiner – CIA, Yhdysvaltain keskus-tiedustelupalvelun historia. Hiukka raskasta luettavaa välillä, mutta kiintoisaa - paljon kunnolla tössittyjä juttuja. Paljon uutta tietoa. Suosittelen niille, jotka jaksavat kahlata lävitse. Mukana on jonkin verran epäolennaistakin, joten lukeminen käy melkein työstä *virnuilee ja heiluttaa Pojille*.
NIHKEÄÄ PERJANTAITA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti