lauantai 16. toukokuuta 2009

MUKANA MYÖS ILMAINEN JÄTTI-LOMAPOSTAUS


Nyt minä olen sitten virallisesti lomalla – ja vänisemässä ,D Ns. loma kyllä alkoi melko raflaavissa merkeissä eli kotiin päästyä otin pienet torkut, vähän myöhemmin iltatirsat ja menin ihan kohtuuaikaisin nukkumaan. Silti nyt on väsy, kun karvatakamus herätteli ja väiti, että hänellä on asiaa. No, kyllä tässä jo aamukaffetta ja kipumömelöitä tarvittiinkin, ei silti.

Josta asiasta kuudenteen, Hesarin lukijat, toivottavasti huomasitte eilen lehden alkuosassa jutun ”Monenlaisia oireita kokevia pompotetaan lääkäriltä toiselle”. Tämä Marjan tapaus vastaa suurinpiirtein omaani, sillä erolla, että nitkauttelijalla en sentään käynyt. Mutta muutoin.... pisti vähän silmään tuo, että hän kuntoutti itseään kävelemällä (siis pystyi siihen) ja haluaa palata takaisin töihin eikä työkyvyttömyyseläkkeelle, joka kirjoitettaisiin. Voi jestas! Jos minulla olisi pienikin mahdollisuus tuohon, en epäröisi hetkeäkään. Ei minuakaan ole otettu hoitoon tiettyihin paikkoihin (mm. Kipuklinikka, vedottiin fibroon ja siihen, ettei siihen mikään auta), toisaalta taas päätin itse lopettaa pari käyntiä, koska nämä kuntoutustutkimuksen leidit käyttäytyivät sietämättömästi. Eli jos löydätte jutun eli jollakin on nämä Hesarin lukuoikeudet, voisi postata minulle sen tekstin tai jos mahtuisi vaikka kommenttilootaan? Suosittelisin kaikille tuon lukemista, ihan vaikka vaan tiedoksi. Tajusin, että pitää vaan hankkia lisää niitä diagnooseja, vaikka nippu jo onkin. Se hajanippu ei riitä, näköjään... ja kun joitakin asioita ei ole merkitty edes diagnoosinomaisesti (nuo nikamat sikinsokin jne) mihinkään varsinaisesti, vain sairaskertomuksiin. Että tässähän sitä olisi puuhaa. Ensin hankkia omisarviksen kautta nuo diagnoosit ja sitten yrittää jotakin muuta. Siitä hyvästä voisi sitten maksaakin sen lähes 70 juuroa, jos saisi oikean paperin - edes! Täytyy postata omisarvikselle tuosta artikkelista, minulla on tuolla muutenkin jo vähän asiaa kerättynä pohjaksi häntä varten. Aikomus oli postata ne myöhemmin, ehkä teen sen nyt viikonlopun aikana, koska leidi on paikalla aina alkuviikon. *kiero, kavala virn*

Tämä, että suosittelisin muillekin jutun lukemista, saattaisi avittaa muutamia ymmärtämään sen, että en minä nyt sentään ihan turhasta vänise – en edes jaksa vänistä kaikesta enkä kaikista asioista. Minä nimittäin pystyn hyvänä päivänä todellakin kävelemään sen 100 m, huonona päivänä en pysty edes roskikselle asti. Se hyvä puoli siinä on, btw, että on oppinut käsittelemään roskia mielenkiintoisena haasteena. Miten pakata ja vaikka huuhtoa tietyt roskat, ettei residenssini löyhkää kaiken muun lisäksi vielä mädältä? Muistaa huuhdella kissanruoka- ja donari- ym. purkit ja säilytysboxit sekä tunkea ne mahdollisimman pieneeen tilaan ym. kaikkea mielenkiintoista. Voisin pitää jopa aiheesta pienen esitelmän ,D Kiinnostaisiko?

Muuten eilinen oli äärihyvä postipäivä! Kiitti vaan, kaikki. Tuli kirjoja pariltakin kustantajalta, mm. suuresti odottamani Peltsin henkilökuva, josta myöhemmin kirjaosiossa lisää. Lisäksi tuli pari kesäpaitaa, juu, oikein Welhottaren näköisiä Varastokäyttöpaitoja ja yksi ostettu kirja sekä ihan henk.koht. postia vielä lisäksi. Minusta on niiiiiin mukava saada kivapostia eikä aina laskuja tai mainoksia! Lisäksi Toveritar soitti illankähmeessä. On sekin mukavaa, että joku soittaa. Puhelimeni on vajaakäytöllä selkeästi. Itse harvemmin soittelen, kenellekäs minä...

No nyt olisi sitten aikaa tehdä jotakin, lomalla. Josko edes residenssin hyväksi, jos en matkailemaaan pysty kivuilta nyt kerran lähtemään. Prle kun jokainen asia vaaatisi käymistä jossakin eli taksojen käyttöä. Eivät ne matkat lisäänny mitenkään lomien ajaksi! Nyt olisi aikaa nimittäin käydä erinäisissä kaupoissa, joihin ei muutoin oikein ehdi, mutta mutta... Residenssissä on edelleen pesemättä 2.5 parvekelasia, muuten se homma on tehty. Nyt pitäisi laittaa uusiksi pari roikkuviherikköä, kaataa Jukka ja pistää se uudelleenkoulutusleirille ulkotiloihin kesän ajaksi. Tänään tulee myös ”jäte”lava pihaan ja sinne pitää viedä tavaraa (-> lue: Belgarion vie), joka ei ole enää käyttökelpoista kenellekään ja joita kukaan ei ole huolinut. Sieltä voipi sitten tarvitseva vielä ottaa, jos kokee käyttöhaluja. Tee-se-itse –ihmiselle voisi ollakin jotakin. Minä en valitettavasti kuulu joukkoon. Sen jälkeen voisi yrittää saattaa parvekkeen jo oleskelukuntoon. Menenkin samalla tarkistamaan tilanteen.... hjuu, raitista ilmaa =D

Muutoin tänään on taas normiroudauspäivä eli kirjoja ja ruokaa viikoksi. Belgarion lupasi tulla mukaan eli lounastakin on tarjottava, normaalia parempaa muonaa siis. Ehkä käväisen sitten ihan itse tuossa keskustassa jonakin päivänä, jos en muuhun pysty. Stnan pyhäpäivä pilaa taas ensi viikonkin, kele! HelMetin uutuuksista ei juuri kannata puhua, höh. Miten kummassa nuita runoja riittää, sekä omakustanteita että muita. Runous ei ole oikein meikäläisen laji, sellaista välipalaa voi kyllä nauttia, mutta muutoin. Suomi on täynnä potentiaalisia kirjailijoita, sen lisäksi on vielä enemmän julkaisevia runoilijoita (oi sitä omakustanteiden määrää...).

Taidan mennä repäisemään pienet uusiounet!


---------------------------------------


 


Purrrrrrrrrrrrmenta, kavrut! Hei, nyt toi mami sitt on mun kaa, ainaski sen viiko. Jee, mä diggaan. Saa palvella kerranki tarpeeksee *tsih*. Ja mä tahonkii muute just nyt mun päivämuanaa, se on myähäss, ku se skrivailee tätä epistolaa vähä liikaa. Ei tätä kukaa jaksu lukee kuiteskaa, ei varpist. Se vaa luulee, ett jaksuu. Kattois nyt niit kävijämäärii ees. Mä oon iha varma, ett kaikki lukee tätä mun takii, ku mä oon kert viksu ja vilmaattine, nih! Ai ett en muka oo, oon, te ette vaa sitt ymmärrä hyvän päälle tarpeeks. Me punaset kollit ollaa iha parast A-luakkaa joka asiass. Eilenkii olin oksunu tosi fiksust, en ehtiny kylppärii tost sänkyst. Kurkotin sitt alas ja laattasi suaraa paljaall lattiall, ei pisaraakaa matoll eikä sänkyy. Aatelkaa, semmone helpotus orjalkii. Ei tarvii sitt suuttuu mulle tai jotai. Ja melkee kaikki muanatkii olin syäny. Ja hei, heihei, mami teki eile donarii illall, se avas puuki ja jaettii vaihteeks fifti-siksti. Tarkottaa tiätty, ett mä sain kunno annokse ja toi veteli jämät joittenki vihreitte kans. Se o orjall oikee ja muutenki, kissit aina ensi! Me ku ollaa paaaaaljo piänempii eikä meill oo omii rahoi ostaa donarii, nii pitää sitt vastaavast saada enempi. Oli heekkuu, soli sitä tavisdonarii vaa. Must se on kyll ihan parast kuiteskii. Emmä kranttu oo yhtää, ku safkast puhutaa – siis donarist ainakaa. Mitäkähä tänää tuadaa, ku toi menee kaupoill. Hei mamiiiiiiiiiiih, kissikaakit o ihamelkee loppu! Iso puukki, jookosta, hei. Joo, se sano jo, ett se on laittanu lapull sen ylös. Mmmmm, mun mami, kyll se tiätää.


Nyt mä meenki safkaa. Kaamera on viäläkii lainass, orja ettii jotai tähä >o<




Kliffaa lauvantait kaikill kissinkoill!


----------------------------------------

Vincent, sulavakäytöksinen oksukone.

Päivän slogan: Niin sattuu kuin tapahtuu...

Päivän biisi: Risainen elämä

Luettua: Ronnie Wood – It’s Only Rock’n’ Roll, Rolling Stones –kitaristin ihmeelliset seikkailut. Ei kehnompi opus ollenkanas, ei. Welhotar piti. Ei koristeltuja totuuksia, ainakaan paljon. Sujuvaa kerrontaa ja elämänkertatiedotkin aika kohdallansa. Huvittavia ja karmeita sattumuksia sekä lisäksi erityisesti meikäläistä kiinnostava Woodin taideosasto ja kuvia ,D Juu, eli suositan kaikille vähänkään kiinnostuneille. Tämän voisi jopa ottaa itsellensä hyllyyn, sen verran luettava opus oli. Lauri Timonen – Lähikuvassa > Matti Pellonpää, tätä minä jo olinkin odotellut! Ihan pieni pettymys tuli ja se johtui ehkä siitä, että kirjoittaja on kovin nuorta ikäluokkaa eli ei henk.koht. muistoja Peltsistä pidemmältä ajalta. Toki, tavallansa ammattilainen, mutta tämä vaikutti koko kirjan sisältöön. Puolivälissä jokin alkoi mättää ja sitten tajusin, että mies kirjoittaa ajasta, jolloin ei itse ollut edes syntynyt. Eli lienee vaikea orientoitua eräisiin asioihin ja ilmöihin, jotka vaikuttivat kaikkiin ja kaikkeen. Sinänsä kirja on hyvä! Elämänkertatietojen lisäksi paljon asiaa Teatterikoulusta, elokuvista ja niiden tekemisestä, hupina musiikki ja muuta sekä Peltsin ajatuksia elämästä ja kaikesta siihen olennaisesti liittyvästä. Eli kaikki tarpeellinen on esillä ja Peltsistä tässä saatu kuva pitää melkolailla yhtä todellisuuden kanssa. Tämä on must jokaisen kirjahyllyssä, joka Peltsistä pitää... Paljon kavereiden ja tuttavien juttuja ja asiaa. Hyvä, että edes tämä on saatu aikaiseksi, minä kovasti paljon pidin Peltsistä! <3


 


.... LOMALAINEN .... 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti