lauantai 4. heinäkuuta 2009

MINUT SIEPATTIIN JA JÄTETTIIN HEITTEILLE...


Arvasinhan minä, ettei tämä ”kuljetuspalvelu” minunkaan osaltani kitkattomasti tule sujumaan. Eilen (3. Palmian käyttöpäivä) lähti ensimmäinen valitus, öh, siis palaute! Eilen tehtiin töitä nimittäin tosi täpöllä Varastolla, että loputkin pääsisivät lomille ilman jääneitä roippeitaan. Eli Welhotar väänsi ja käänsi, kunnes kännikkä soi klo 14.25. Takso kyselee, voinko lähteä TÖISTÄ AIKAISEMMIN!? Auto oli tilattu klo 14.50 (hiukan tavallista aikaisemmaksi jo muutenkin) eli melkein puoli tuntia etuajassa olisi pitänyt karata töistä. Ei – ei siinä tilanteessa, ei tod. Pidin puhelimen auki, huutelin sijaispomolle ja koko porukalle, että nyt se prleen takson stna haluaisi minut vtun äkkiä sinne. Kauanko tässä vielä menisi – no, antoivat 10 min aikaa, he tekisivät itse lopputyöt. Reilua, kyllä. Ei olisi tarvinnut, tein vain tietyt hommat, herrat isotherrat ja –rouvat saivat itse rintata, kopieerata, alleviivailla yms. parit läystäkkeet. No, kerroin taksolle, että olen alhaalla 10 min päästä. Siellä auto odotti... Kuski ei vastannut mitään, kun kysyin miksi tämmöinen hoppu. Useampaan kertaan kyllä huomautti, että korttia ei tarvita =O Mietin, onkiiko hän ns. ylijääviä kyytejä, niitä, joita tarjotaan jollekin joka ei ehdi ajaa ja joutuu kieltäytymään. Mitään muuta syytä en keksi. Aika hurjaa oli menokin vielä, nimittäin. No, kirjastoon pääsin ja Belgarion olikin jo vastassa.

Siinä kerroin pojalle koko tarinan tästä siirtymisfarssista, aapailimme jo naureskellen, että vastaavasti varmasti paluukuljetus on sitten myöhässä. Ei olisi pitänyt. Odottelin paluuta klo 16.30 – ei autoja. Taksoja tuli ja meni, mutta kukaan ei huomannut pientä Welhotarta joka melkein pökertyi nestehukasta, nälästä ja väsymyksestä. Kun 10 min puhelinjonotuksen jälkeen pääsin Stadin kyydin numeroon, kerroin koko jutun. Myös tuon noudon töistä ja ettei autoa nyt ole. Anteeksi herrahenkilö sentään osasi pyytää ja lupasi tehdä asiasta huomautuksen. Lupasi myös auton, klo 17.02... se sitten lopulta tuli, olin odottanut jo 45 min kaikkinensa. Arvatkaas ketuttiko, väsyttikö ja olinko vähän poikki? Että tämä taksokokemuksista! Ensi viikon tilaukset täytyy tehdä taas huomenna! Onneksi älysin viimeksikin pyytää vahvistuksen meilillä, nyt sain sen valituksen liitteeksi. Tämä muuten on yksi asia, miksi haluan tehdä tilaukset sähköpostilla – minulle jää aina todiste siitä, kuka on mokannut. Ihan yhtä hyvin se voin olla minä, silloin sen ehtii vielä huomatessaan myös korjata... 

Muutoin eilinen kirjastoreissu ei tarjonnut kuin muutaman varauksen ja hyllyt olivat kovasti kalutun oloisia. Siirryn taas siihen, että alkuviikosta käyn Pazilassa ja haen uudelleen luettavia dekkareita ym. ja perjantaina käyn Malmilla noutamassa varaukset. Ei tässä muu auta, näin kesällä. Muutoin kaupat tarjosivat samaa vanhaa eli normitavarat kasseihin. Onneksi on se vihannestsioski, joka aina jaksaa tarjota jotakin kivaa. Tällä kertaa 1 kg miniporganoita eurolla, samoin 1 kg paprikoita euron pussi sekä herkkareita semmoinen normivihannespussillinen myös eurolla. Purjo 1.50 kg, salottisipuli 50 senttiä kilo. Njam! Sitten Risman puolelle ala-aulaan on ilmestynyt Perheleipurien pieni, kokoonkasattava tsioskimyymälä – kiva. Leipiä ja pullia kohtuuhintaan. Erikoisuutena perjantain ale – jos tavara ei ole oikein mennyt kaupaksi,tuossa klo 16 aikoihin kaikki leivät maksavat 80 c. Arvatkaas ostinko pakkaseen sämpylöitä (auringonkukan siemeniä ja muita roskia runsaasti, ruissellaisia muuten) sekä sekoroskapeltileipää (pellillä olleita sämpylöitä, jotka nätisti kiinni toisissaan, sekajauhoja ja paljon erilaisia siemeniä). Tuo määrä leipää kestää ainakin 3 vkoa ,D Pullatkin menevät aleen, jos myynti on ollut kehnoa – eilen ei ollut. Ei kyllä tehnyt mielikään, kotona oli yhtä sun toista. Tuo leipomojuttu on oikein hyvä idea! Lisäksi tavara on tuoretta, vaihtelevampaa kuin kaupassa ja hinnat kohdallansa. No joo, lisäksi myyjänä on vihannestsioskissa ennen töissä ollut leidi, joten kannatan aina tällaista kauppaa, jossa on tuttu myyjä(kin). Ale on käytössä muuten sen takia, että myymälä ei ole paikalla viikonloppuisin, vain arkipäivinä. Tiedoksi Malmin kävijöille tämäkin, jos satutte poikkeamaan.

Belgarion oli ehtinyt kotoon jo melkein tunti ennen minua, rouskutellut kourallisen keksejä ja laittanut muutaman lohipasteijan uuniin. Mmm... olikin nälkä ja jano. Vetäisin aluksi litran vettä – ihan vain aluksi ,D Pasteijoiden natustelun jälkeen kälättelimme ja lueskelimme. Poika keitteli myös kunnon iltakaffet, joiden kylkeen oli tarjota kohuked, Serkkujen Lotte-keksejä molempia plaatuja (suklaa ja tavis), taviksen päälle kirsikkahilloa! Njam – se hillo nimittäin, Belgarion haluaakin sitä seuraavaksi kerraksi tuliaisiksi Serkuista. Oli mukava ilta taas. Lopuksi teimme pientä suklaavertailuakin. Herkkuja siis, no, kerran viikossa =D Belgarion pitää nyt vapaata, vain pari viikkoa. Yllättäen seuraavat kaksi kesäkurssia alkavatkin jo tuossa heinäkuun loppupuolella. Ei tässä jää kuin normiloma oikeastaan. Loma, köh, siellä tuo on koodaillut ym. kun olen soitellut. Että näin.

Sen verran vielä ruoka-asiaa, että edelleen olen kovin kiintynyt Eestin Herkkujen tuotteisiin niiden lisäaineettomuuden (tai ainakin vähäisen sellaisen) takia. Kirsikkahillossa pääosa on oikeasti kirsikoilla! Ei sokerilla tms. Tuoteseloste on lyhyt ja selkeä: kirsikoita, sokeria, vettä, pektiiniä, sitruunahappoa. Kaikkea sitä, mitä kotihilloonkin laittaisi, ehkä... ei välttämättä. Pektiiniä nyt on marjoissa, mutta hillon koostumus onkin tankeaa – niin pitääkin. Onneksi eivät vielä ole oppineet sitä voiton maksimointia, eli että hillossa olisi marjoja n. 12 prosenttia (kuten jossakin laadussa eräässä kaupassa oli), loput mehua, makuaineita jne. Tämä lisäaineettomuus pätee muuten aika moniin Serkkujen tuotteisiin. Tämä tykkää! Löysin sieltä taas sitä kantarellisulatejuustoa, mmm. Siinäkin kun on oikeita kantarelleja niin, että ne näkyvät ja maistuvat! 

Tänään tarjolla vähän uusia perunoita, miniporganaa, kesäkurmitsaa ja ties mitä, vihanneshässäkän kuitenkin aion laatia. No nyt on ilma muuten jo viileämpi! Jee – vielä odotellaan sadetta ja myrskyä. Antaa tulla vaan, minä olen sisätiloissa, kirjoja ja ruokaa riittää. Tekemistäkin löytyy pariksi päiväksi. Nyt taidan käydä vähän sängyn puolella, josko irtoaisi aamu-unoset. Kas, kaksi tuntia seikkailu-unta. Ei paha ja vielä peiton alla, täällä o n viileää =D


----------------------------------



Purrrrrrrrve, kissinkat. Mä tajuu, toi herää ja goisii ja herää. Mä vaan menin goisiin ku herätin sen eka kertaa. Nyt mä meinaanki goisii siiiheks asti,ett orja alkaa väsää muanaa. Jos vaiks meinaa irtois jotai. Vaiks mä taas näin, ett soli ostanu kekosii vihanneksei, mutt oli kissimuanaaki ja muutaki mulle. Ei se munta ilma jätä, ei. Parempi onki, mä voisin heemostuu. Eilenki melkee heemostuin, ku mami ei tuu vaa. Ja sitt Poika tuli ja sen Reppu. Mutt mami vast paaaaljo myähemmi. Meinasi, ett se on jääny johkii tai jotai. Yritin pummii pojaltkii safkaa, ei se antanu, käski vaa odottaa. Ja kyll se tuli sitt orjakii ja anto heti ekaks melkee mulle muanaa. Hyvää oli, joo, se on sitä sen jemmapussimuanaa. Melkee ne kaikki sekotukset on hyvei. Hei, nyt on muute klifaa: eikä oo liika kuuma, voi lötköttää ulkon tai sisäll. Pääasia, ett saadaa lötköttä. Eikä tollakaa oo mitää tekemist, muut ku duuna safka (niihän sinä luulet, toim. huom.). Ett saadaa ottaa iha relaa kerranki kaks päivää. Mä tykkään, mmm. Toi vois ottaa uusii fotoikii. Nyt se saa ettii tähä jotai sopivaa >o< Joo, se sano, ett oikee Welhottare kissi, öhh, tota... joo.... kuva o kummiski täält.


 



Kliffaa viikendii kaikill!


-----------------------------------

Kiitos Vincent, voimme nukkua kohta uudelleen lisää...

Päivän slogan: Minä en saa nukkumisesta koskaan tarpeekseni – olen aina sen lisätarpeessa!

Päivän biisi: Mies, jonka ympäriltä tuolit viedään

Luettua: Max Manner – Revanssi, Mannerin ensimmäinen Anna Mäki-kirja, josta tuolloin pidin suht paljon eikä kirja ole kehno vieläkään eli kestää jopa uudelleenluennan. Turussa tapahtuu, sarja murhia vai sarjamurhia. Itse asiassa, syyllinenhän on selvillä jo melko aikaisessa vaiheessa, jos asiaan vähäsen paneutuu *virn*. Kelpo kesälukemista dekkareiden kavereille tämäkin.


 


PYYHIN KOHTA PÖLYT KISSIKENKISTÄ! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti