sunnuntai 11. huhtikuuta 2010

KAUNIIT AAMUT EIVÄT OLE MINUA VARTEN!



Suorastaan yököttävän kaunis kevätaamu; aurinko paistaa, melkein pilvetöntä... Hyi, en mene ulos ollenkaan tänään, en varmasti! Käytän tämänkin tylsän päivän kotihommiin. Olin eilenkin vielä niin väsy, että en jaksanut edes siivoilla tai pyykätä. Tosin lounas onnistui erinomaisen hyvin. Pojat söivät ja kiittelivät... kerroinkin Hörhölle, että meillä on kerran viikossa tapana syödä kunnolla. Muutoin mennään peruslinjalla ;D Eli hänellekin kaikki maistui, mustikkakakkua myöten. 



Saimme sentään Belgarionin kanssa kaksi kasvia tuettua kunnolla. Ostin perstaina Rismasta sieltä löytyneet pisimmät kukkatuet eli olisikohan 1.70 m. Nyt kaksi pisintä yrttiä on tuettu ja sidottu kunnolla ja jopa oikeaan asentoon. Triffidi-peikonlehti eläköön vielä hetken omaa elämäänsä, sekin täytyy sitoa tukeensa uudelleen jossakin vaiheessa. Että se oli eilinen hyödyllinen homma. 



Toki etsittiin myös Belgarionille tavaraa uuteen kotoon. Sai mukaansa jokusen säilytyspurnukan sekä vähän viihdykettä seinille. Lupasi miettiä vielä, mitä tarvitsee ja palaamme taas asiaan. Kovin askeettisesti hän kyllä tuntuu elelevän, jopa kämppikset olivat huomauttaneet asiasta. Mutta Belgarionilla on myös The Periaate, että turhasta ei makseta (olisikohan taas tullut Äiteensä?). Joten hän sitten kalustaa sitä mukaa kuin jotakin tulee tarjolle niin, että sen voi itse noutaa ja saa ilmaiseksi – ei muuten. Tai siis maksaakin voi, mutta tosi vähän... hankalaksihan se käy, mutta toisaalta hänellä on aikaa odottaa. Lisäksi tässä kevään ja kesän alussa porukat HOAS:lla ovat muuttokannalla, joten kierrätyksen kautta jotakin voi jopa päätyä Belgan pesään – toivotaan! Muuten kämppikset olivat myös ihmetelleet Belgan keittiöpuuhia eli leivän leipomista itse (sulotuoksuja!) sekä thairuokaa, joka oli kuuleman mukaan myös tuoksunut ”jumalattoman hyvälle”, kun kämppis oli kotiutunut. No, siellä Belga nyt touhuaa ja näyttää ihan viihtyvän. Aika menee tietysti suurimmalta osin Lipastolla eli laitoksella ja kirjastossa. Oli kuitenkin myös itse jo löytänyt itsensä Vii Voanin hyllyjen väliin ,D Mukavaa... 



No, tänään siis keittelen kohta toiset aamukaffet. Sitten keräämään pyykkiä, myöhemmin imurointia, pakkoruisku, vaatteiden etsintää ja kaikkea kivaa työviikkoa ajatelle *jäks*. Ruokaa ja evästäkin on laadittava kohtuullinen kasa. Toivottavasti Varastolla on nyt jo rauhallisempaa. Lisäksi saamme ainakin alkukesäksi työharjoittelijan avuksi – juu, törkeää mutta hyväksikäyttöä, mutta tämä sisältyy hänen koulutukseensa ja oli kovastikin innokas, kun pääsee Varastolle. Varasto on kuitenkin The Paikka, joka CV:ssa tuottaa ihan kivan säväyksen! Uskokaa nyt jo – eipäs naureskella siellä takavasemmalla! Eli toukokuun lomani on hyväksytty ja sijaistus järjestetty, jeee. 



Vaihdoin eilen sitten uuteen puhe-elimeen, joka toimii ihan mallikkaasti. Tuota, jos tunnustan, ehkä oli jo aikakin. Edellinen on yli 10 v. vanha, oikeasti. Mutta toimii, joten saa olla vielä jonkun aikaa varalla. Totuttelen nyt tuohon vieraaseen malliin. Mutta mukavan kepoinen ja herkkä *tsihih* se kyllä on. Uusi soittoääni kyllä on ehdottomasti tarpeen *wirn*. 



Ja ensimmäisen puhelun uuteen puhelimeen soittikin kaveri, jota olen yritellyt tavoitella. Ikkunanpesijä! Just ja jep. Lupasi ottaa yhteyttä heti, kun kuntoutuu toimintakykyiseksi. Oli hieman kehno olo... Joten lupasi soittaa ja tulla pesaisemaan nuo ikkunat, hän on aikaisemminkin sen tehnyt ja hyvää jälkeä tulee. Minä siis vain odotan *hermoilee jo* valmista pakettia. Hyvä näin! Tietysti maksan joko kaiken rahana tai osan sitten luonnossa *ehheeheh* eli ruokatavarana tms. Kovin varoissaan kun tämäkään henkilö ei ole. Mutta tästä sitten myöhemmin, hän kun ei myöskään ole aivan luotettavuuden perikuva! 



Jahas, lähden lukemaan ja makoilemaan sekä keittelemään ne kaffet. Että minä inhoan näitä sunnuntaipäiviä!



 



EI MITÄÄN KENKIÄ TÄNÄÄNKÄÄN...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti