lauantai 1. toukokuuta 2010

VAPPUA VAAN KAIKILLE LOKISTANIAN VAPAAVALTIOSSA!


Viiva... ei kun siis viinatonta Wappua vaan *ehheheeheeh*. Ihan piruuttaan siis. Welhotar & Co antaa amatöörien juhlia, ammattilaiset iskevät sitten myöhemmin. Tod.näk. heti ensi viikolla eikä tietenkään viikonloppuna eikä illalla. Vaan Malmilla jo anivarhain aamulla, niin että Oklan rautaovi on noussut vasta 40 cm, kun jo hätäisimmät luikahtavat alta myymälään. Näin minä sen näen ;D 



Eli olipa päivä eilen, varsinainen pashapäivä eli kaikki meni vähäsen ketuillensa. Ensiksikin se armas emalisormukseni *pus* hävisi nyt lopullisesti – onhan se ehtinyt pudotakin jo kymmeniä kertoja vuosien aikana ja aina löytynyt. Nyt ei, tipahti varmaan taksoon ja joku korjasi parempaan talteen, hmph. Harmittaa kovasti! Hampilekuri oli myöhässä ja jouduin odottamaan, siihenhän olen tottunut. Mutta takso piti perua, ei entinyt sentään matka mennä. Sain hienon pienen paikan sekä kehnosti tehdyn kruunun uudelleenhionnan samaan hintaan – ja tosi hyvää työtä! Kiittelin vielä lähtiessäni, oikein pätevä ja mukava tyyppi. Sovin, että oikeasti käyn parin vuoden välein siellä hänen luonaan ja tarkastuksessa toisaalla kerran vuoteen *köh, ristii sormiaan*. Sitten piti tilata pikamatkana takso, onneksi oli molemmat tilaukset vielä käyttämättä. Varastolla ei ollutkaan kiireitä, en olisi juuri ehtinytkään mitään kummoisempaa. Meni ihan mapitus-, kopieeraus-, nippelihommiksi. Hyvä, että nekin tuli tehtyä ennen lomaa. AI NIIN, hei minä olen LOMALLA. Ei kun siis vasta maanantaista alkaen, hjuu. 



Ja kyllä, söin reikämunkin ja join puoli lasia ruokalan omatekoista simaa -> sain aikaan sokerihumalan ja munkki asettui kiveksi vatsanpohjalle...örps! Sitten karkasinkin jo pois kotoon, väsyneenä postin kautta, sieltä kirja ja monen mutkan kautta kotiin. Kuski ei osannut ajaa Malmilla vaan sähläsi taas siltojen kanssa, grrr, vaikka sanoikin, että tietää minun asuvan tuossa ja näytti oikeita taloja. Mistä näitä hömelöitä oikein sikiää? Piti ihan neuvoa kaveria, ei viitsinyt laittaa navia päälle. Surkeaa. En toivottanut hauskaa viikonloppua. 



Eli eipä kovin hyvin mennyt. Toivottavasti tänään on mukavampaa. Belgarion on tulossa syömään, en vaan vielä tiedä mitä. Apetta on erilaista, ei paljon, mutta laatuja riittää kylmäsavutofusta kotitekoiseen perunasaladoon, kevätrulliin ja Serkkujen kaalipiirakoihin sun muuhun. Ehkä katan kaikki ja napostellaan suoraan siitä, mitä mieli tekee. Kyllä minä lopuista selviän loman aikana oikein hyvin ;D Eilen soittaessani ei Belgakaan ollut mihinkään menossa, koneella kykki ja lueskeli ohessa – kuten The Äiteensäkin, samiksia ollaan. Ihmettelimme yhdessä, miksi pitäisi väkisin olla muka-hauskaa muka-ystävien kanssa? Kun aikansa voi viettää paljon viihdykkäämmin kaffemukin kanssa koneella tai kirjan ääressä. Antaa muiden palella ulkona ja kännätä itselleen kehnoa oloa, just. Pois se meistä! 



Vähän varmaan pitäisi suunnitella tekemisiäänkin. Maanantaina on vielä syyhygienisti ja samalla reissulla hoidan muutaman muun asian eli ne kauppakäynnit, jotka on vain harvoin suoritettavia. Ehkä silloin voisi pistäytyä Oklassakin. Tiistaina onkin Hörhön rahapäivä, joten voinen odottaa viimeistään silloin vierasta residenssiini. Eikä ehkä kovin hyväkuntoista sellaista. Tässä on siis pari päivää aikaa tehdä kirjallisia tehtäviä sekä jotakin kämpän kohennukseksi, ehkä. Etusijalle asetan nuo kirjalliset puuhat nyt kuitenkin sekä lukemisen, tottakai. Siivoaminen on turhaa, jos Hörhö on tulossa. Se ihminen on kuin Rapa-Ripa, jäljessä seuraa pöly- ja roskavana, jälkeen jää kaikkea roinaa ja tilpehööriä. Omituista, mutta kummallista! Onkin muuten parasta siivota aina vieraiden lähdettyä – silloinhan se vasta on tarpeen. Sitä ennen voi tehdä ns. kosmettisen pläjäyksen näytön vuoksi tai hämärässä säätää valot pois ja sytytellä kyntteleitä, niin rhomatillista eivätkä paskat näy =I Minä olen vain realisti, inhorealisti. 



Ennen – kauan sitten -Vappuna tähän aikaan oltiin jo torilla odottamassa ja valmistelemassa marssia, jakamassa banderolleja, kylttejä ja suorittamassa loppusilausta sekä järjestäytymässä – oi niitä aikoja. Edelliset illat oli maalattu ja nakutettu, huudettu, naurettu, laulettu ja hihkuttu, mukavaa. Nyt ei, ei pysty eikä jaksa! Haluja voisi olla. Harmittaa sekin, olen toki passiivisesti edelleen mukana. Ei se punaväri pesemällä lähde, vaikka kuinka pyykkäisi ja lotraisi! 



Ja tässä muistikuvia myöhemmiltä vuosilta, kuva Hesarin sivustoilta....



 




Ja tässä ote vappupuheesta menneiltä vuosilta:


"Yllytän kaikkia, nuoria ja vanhoja, miehiä ja naisia, tarttumaan aseisiin ja murskaamaan väkivalloin tämän yhteiskuntajärjestelmän, jossa ihminen ei enää ole ihminen vaan järjestelmän välikappale. Tarttukaa aseisiin ja saattakaa ne palvelemaan työväenluokkaa kautta maailman. Eläköön vallankumous! Eläköön tovereitten verellä punattu tie, jota me tulemme astumaan ilolla ja kunnioituksella!"



Ja vielä laulamme yhdessä eli Kansainvälinen, kiitos!!!


 


EI KISSIKENKIÄ - TYÖN PÄIVÄN JUHLAA KAIKILLE!


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti