tiistai 3. huhtikuuta 2012

HYPÄTKÄÄ TÄMÄN YLI, JOS ETTE JAKSA MÄRINÄÄ JA VALITUSTA!





Kaksi yötä on mennyt nimittäin melkein nukkumatta, eilen sentään iltahorrostin hetken. Särkee niin, että tekisi mieli syödä kaikki mömmöt kerralla. Toisaalta, mitä se auttaa – ei yhtään mitään, jos sattuisi vielä heräämään. Perkele! Sattuu niin, että silmissä asti vihloo.



Olen lisäksi raivoissani hlöstö-muka-piällikölle, joka tasan taas on valehdellut meikäläiselle. Kohta on täysi kädellinen puhuttua paskaa käsissä, tällä kertaa kyse näistä pyhien ajan työnteosta osa-aikaisten kohdalla. Eli meikäläinen tekee keskimäärin kuitenkin sen 16 h viikossa, oli mitä pyhiä muilla tahansa. Näin minulle informeerattiin, kun taas naapuritrapun kermaperse, pitsiniska naureskeli ja tsikitteli tyytyväisenä, ettei asia koskisi häntä ollenkaan :O Merkillistä, miten tämä sitten onkin tapauskohtaista. Jos näin todellakin on, minä en jaksa. Minähän tässä häviän joka tapauksessa ja aina. Epäreilua erittäin. Kuulin myös aikaisemmin, että eräs henkilö oli ollut jokusenkin päivän (lasketaan viikoissa) kuulumattomissa, kerran oli ilmonnut itsestään. Kerran vastannut puhelimeen kännissä, huoritellut ja huutanut. Ei mitään, no reaction! Että niin se todellakin on tuo kohtelu toisenlaista kuin meikäläisellä, jolla ei sitä yhtä saatanan lääkärintodistustakaan hyväksytty! Grrrrrrrrr, purrrren kurrkrrkusta ja imen verrrrrrren.



Kun vielä muistetaan, että ulostin on puolivälissä tiellä Helvettiin ja joudun ravaamaan siellä vähän väliä ulostamassa nippusen jos toisenkin (parhaimmilani kulutan päivässä 1.5 – 2 riisiä paperia), voitte kuvitella askelluksen määrän, käänteiden tuottamat vihlonnat, pelkän nousemisen aiheuttamat selkäkivut ja kaikki muut vekkulit oireet. Olin eilen jo niin supipoikki, että olin kaatua Varaston pääovelle kotio mennessä. Hankeen. Se olisi ollut kevyt loppu... ja dharmaattinen.



Kun tuolla vielä on koneellinen ja rätväkkä tuuletus jatkuvasti päällänsä ja kaikkea roinaa ilmassa, ovat silmäni muutenkin punaiset ja turvonneet eikä ääni tahdo kulkea runsaasta allegrialääkityksestä huolimatta. Taatusti sekin pistetään krapulan piikkiin. Voi herttainen sentään, en edes muista, milloin meikäläisellä olisi ollut krapula, perkele. Ketuttaa kuin pien.. ei kun siis oikein saakelin suurta eläintä, melkein niinkuin ronsua. Ei ole poissulettu, että katson omisarviksen vastaanottoajat. Tosin hänet tietäen, leidi on jossakin taas lomailemassa. Sekin ihminen voisi joskus olla kustannuspaikalla silloin, kun hän tarvittaisiin. Muille en jaksaisi alkaa selittämään näitä samoja asioita eikä Arvaustalossa yksikään lekuri ole vielä "ehtinyt" paneutua edes viimeisimpään käyntiin saati sitten aikaisempiin papereihin, jos sinne menee noin vain äkkiä vastaanotille ja vieraalle lekurille. Eijjumankauta ole totta, ao. hyypälle ei tod. löydy aikoja, mutta sen sijaan entinen on palannut – varasin ajan klo 9.20. Josko hän jotakin saisi aikaan. En kyllä usko... peukuttakaa!!!!



Voi huokaus sentään! Kun vain jaksaisi tämän päivän ja huomenna 4 h 30 minuuttia, ihan piruuttaan teen sen 30 minuuttia vaikkei olisi ihan pakko. Minä sen saatana lusmuile, mutta minulle ei myöskään rankaisematta vittuilla....








Tässä em henkilö levittää pelkoa ja kauhua, vaikkei kuulu edes Suuriin Muinaisiin! (Cthulhu)




Olen järjettömän kipeä sekä sietämättömän huonolla tuulella unettomuuden, kipujen, säryn ja kusetuksen takia. En ole todellakaan varma, mitä teen?!






POLKA, JOKA ALKAA SAADA TARPEEKSEEN SILMÄÄN PISSIMISESTÄ!


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti