sunnuntai 26. marraskuuta 2006

TÄMÄ PÄIVÄ ON PERUTTU


Kelli näyttää vähän  yli 3:a ja julistan siis tämän päivän perutuksi. Vaikka ei siis tarvitsekaan mennä huomenna töihin. Joka tapauksessa, sunnuntai on siis peruttu.  Tämä olkoon yleinen vapaa- ja nukkumispäivä, ei tarvitse nousta ylös, saa nukkua, jos pystyy. Saa lötköttää, ihmetellä ja kuunnella radiota. Välttäkää muuta toimintaa! Syökää pientä hyvää ja hemmotelkaa itseänne ja toisianne kaikin tavoin...,D


Ei ainakaan nämä ensimmäiset annokset uusia kipumömelöitä vaikuta yhtään mihinkään. Eikä tietenkään mielipuolilääke, koska siinähän on aina tämä annosnosto hiljallensa. Eli suoraan sanoen - viime  yö oli perkeleellinen. Heräsin useampaan kertaan kipuihin ja lopulta 2.30 päätin juoda kaffet ja ottaa kipulääkityksen ja alkaa päivityksen. Jospa sen jälkeen saisi vielä tunnin-pari unta. Kuten Uppis kommenteerasi, diagnoosini on hankala kaikissa mielissä, mutta pääasia on, että on jotain mistä jatkaa. Se tässä on tärkeää. Lääkitystä varmaan vaihdellaan ja titraillaan pidemmän aikaa. No, ehkä sen kestää. Vanha mömmöilijä ei kyllä hevillä luopuisi niistä, jotka ovat edes vähän auttaneet. Mutta ihan varmuuden välttämiseksi toimin lääkärin ohjeiden mukaan - eipähän tule sanomista sitten mitä on kokeiltu ja milloin.


Eilinen iltapäivä mení aikalailla Juicea mietiskellen, keikkoja muistellen, biisejä radiosta kuunnellen. En jaksanut sentään raahata varastosta vinyylisoitinta. Olisi voinut kuunnella vanhoja levyjä illalla. Mutta, kuten jossain totesin, rauhaa hänelle ja onhan siellä kavereita jo ennestään! Onhan siitäkin aikaa kun Cisse poistui, tapaninpäivänä 1990. Cissekin oli tuolloin Jorvissa ja vielä aattona pyysi hakemaan itselleen vodkapullon. Että sellaisia kavereita. Ja on siellä Jimbokin, joka kuoli jo 3.7.1971. Olen varma, että heillä on hyviä sanoitussessioita. Ja tietysti Junnu, joka menehtyi  29.10.1990. Hyviä bileitä vaan, toverit! Jäätte muistoihini...


Tositarinana on pakko kertoa, että olin hyvin nuorena saanut ensimmäisen kasettinauhurin ja äänitellyt sitten kesän aikan kaseteille oikein kytäten hyviä biisejä. Yhtään ns. ostettua oikeaa kasettia ei ollut. No äiti kysyi sitten, mitä tahtoisin joululahjaksi. Minä siihen,että nyt on tullut tämmöinen levy ja sen haluaisin, en muuta. Kyseessä oli tietysti Juice Leskinen & Coitus Int. Uskon, että äitini ei ymmärtänyt nimeä. Mutta nolointa oli, että hän tuli Soitin Laineelle mukaan maksamaan sen kasetin. Hävetti, hävetti ihan hirveästi!!! No, kyllä sitä tuli soitettuakin. Ja kun muistini on (kumma kyllä) edelleen hyvä, muistan kaikkien biisien sanat.... Tulihan niitäkin eilen ammuvainaan nuotilla hyräiltyä.


Muutoin oli oikein mukavaa, kun Belgarion oli taas kuormakamelina. Sain tuotua kassin kirjoja sekä puuttuvaa tavaraa runsaasti eli kuiva-aineita, pesuaineita, pakasteita, vähän oranssia pakkaseen, donaria jne. Taas oli iso reppu ja kaksi kassia täpötäynnä. Ja kun olin omin pikku kätösin laatinut tagliatellea ja italialaistyyppisen soossiin ja Poika syönyt kaksi annosta, sammahdimme molemmat. Niin ja kissa myös. Eli torpan täytti kolmen ryökäleen uninen tuhina ja lievä kuorsaus (kaikki me hornotamme hiljaa unissamme). Heräsin juuri sopivasti klo 15 kieppeillä kuuntelemaan Juice-ohjelmaa.


Ilta menikin vain lötkötellessä ja lukiessa. Löysin kunnon satsin kirjoja - kivaa kun on mukavaa!  Eli vajaa metri, en jaksa laskea nyt. Riittävästi ensi viikkoa varten, jos mömelöt ei tehota.


---------------------------------------


Purrrmenta, kissinkat! Mä sain eilen jauhista ja maitonappei. Sitt mä olin tosi kiva Pojalle, nii se toi mulle kissinruakaaki. Se on sitt hassuu, kun se varoo mua kauheesti. No, mä aina tahaltee vedän kunnon kissahepulit sen yli tai kun se lokottaa soffalla, mä kiipeen sen masulle ja haistelen, mitä se on syäny. Ja sitt mä meen ihan sen repun ja Pojan väliin goisiin ja alan levitä. Te varmaan tiijätte, ett nukkuva kissi aina leviää. Nii eilenki poika meinas kaks kertaa putoo, ku se ei uskaltanu koskee muhu! Salaa mä naureskelin. Mutt se onki tosi herrasmiäs - kissoille siis. Hianoo. Se on mulle ihan aina ollut kiltti. Tosi kiltti. Ja kun se kantaa mun ruuatki. Hmmmmmmm - mä taidan ihan vähä pakastaa sitäki! Mami on häriköiny mun yäunkkoja nyt monta kertaa. Mä heräsin useesti ku se kävi tsögessä ja kylppärissä ja tupakalla ja manaili jotain ihan hiljaa. Tarttiskoha tänää taas vähän yrittää hellitellä sitä. No, mäki sain uutta leikettä ja maitonapikoita justiisa. Kyll se niinku kiltti on, mutt kaikki ei oo nyt iha kohdallaa. Saas nähdä, ons tänää taas kammopölkkäripäivä - vähän vaikuttais siltä. Jäks! Sitt mä kyll haluun tuplat kissikaakit. Nih!



Täss mä taas tsiigailen, mitä mamiska duunaa, se luki vaihteeks *huoh*! Ja sitt se otti kaameran ja kuvaili mua. No, mähän oon komee ja kuvaukselline, ett nou hätä! Nyt mua vähä äske oksutti ja mami kävi korjaas sen pois. Se sano vaan hmph eikä muuta. Nyt  on taas siistii... Mä taidan mennä aamu-unkoille, jos toi mamiki lähtis... Se on söndaagia sitte taas kaikille kissinkoille - muistakaa, että orjillaki on joskus vähä vapaata!


----------------------------------------


Vau, että vähän vapaata. Se varmaan tarkoittaa kissiuniaikaa ;D


Luettua: Outi Pakkanen - Ruohonleikkaaja ja Leena Krohn - Mehiläispaviljonki , Pakkanen oli taas entistä tavaraa; helposti luettavaa ja ennalta-arvattavaa. Sen sijaan suosittelen Mehiläispaviljonkia, hmmmmmmmmmmmm!


Päivän slogan: Puolueet ovat yhteiskunnan versio tietokoneviruksista.


Päivän biisi: Pikkuveli


Ja vielä vähän eilisiin fiiliksiin....


                


TUNNEPITOISTA SUNNUNTAINA LOKISTANIAN VÄELLE MALMILTA!!!


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti