lauantai 7. heinäkuuta 2007

LÖTKÖTYSLAUANTAI


Olen taas asettanut itselleni tavoitteen - makoilen tänään niin paljon kuin mahdollista! Pakko, koipia juilii. Tuli eilen vähän kiirus roudausretkellä ja sitten piti puuhastaa vielä kotona. Koivet eivät tästä pitäneet, nukkuminenkin jäi taas 4 h:iin ja oli tosi katkonaista. Jatkuva jomotteleva särky ei häivy millään. Ettekä te halua kuulla, miltä koivet näyttävät... Hain eilen kaikki kivakandin määräämät mömelöt, ei ainakaan vielä mitään apua. Tempaisin äsken aamukaffella taas kourallisen lääkkeitä: vitamiinipore, antihistamiini, antipilootti, pari Panacodia, yksi Lyrica. Tänään nostan illalla Lyrican kahteen ja otan Imovanen yöksi, jospa se unikin tulisi. Parasta olisi, pitäisi olla skarppina töissä huomenna.


Tapasin eilen exän kirjastoon mennessäni. Mukanani sattui olemaan myös Belgarionin yo-kuvat, jotka hänkin sai siis nähdä. Olin lievästi vahingoniloinen, koska hän upealla kalliilla kamerallaan oli saanut kolme onnistunutta kuvaa, vaikka räpsikin taajasti. Minä taas tuolla hyvin pelaavalla, yksinkertaiselle sielulle sopivalla digikameralla, olin saanut 11 oikein käyttökelpoista ja esiteltävää kuvaa ;D Nyt mumelot saavat siis kunnon satsin kuvia eli koko sarjan. Muut Belgarionia lahjoneet sukulaiset saavat kaksi kuvaa. Eli ihan kohteliaana miehenä Belgarion oli jo itse hoitanut homman lähes valmiiksi... annoin vain nuo ylimääräiset kuvat mukaan. Hyvä, että ymmärtää ja muistaa lähettää nuo kiitokset - minusta se on ihan kohteliasta ja hyvätapaista. Varsinkin kun me olemme koko suvun mustimpia lampaita, minä se kaikkein mustin ,D


Oli mukava katsella, kun laitoin Belgarionille lounaan hänen toivomustensa mukaan. Eli ostin juuri pannuun sopivan lohihännän aivan tätä varten ja paistoin sen myös medium eli hiinä-ja-hiinä kypsäksi, lohta ei saa kuivattaa paistaessa liikaa. Lisäksi kohdalle osui aivan mielettömän hyviä uusia kotimaisia perunoita, njammm. Ja sitten 2 % kermaviiliä, josta tuli todella hyvä kastike, lisäsin tietysti valkosipulia, makeaa chilikastiketta, sitruunapippuria, tilliä (Omalta Parvekkeelta) ja tuoretta basilikaa (Omalta Pöydältä). Eli Belgarion ensin epäili, ettei jaksa syödä koko lohta - naureskelin. Sinne upposi lohi häntineen, kasa perunoita ja kastiketta. Lisäksi perunat olivat niin hyviä, että niitä piti ottaa vielä vähän erikseen. Jälkkärinä toimi tavan mukaan hyvä, vaffa keski-eurooppalais -tyyppinen kaffe sekä Liiterin limekakku, jota ei voi kylliksi kehua (lisäaineista viis, tai jopa kuus...).


En keksi aasinsiltaa tähän tällä kertaa. Olen tuossa töiden välissä kerrankin saanut vapaasti temmeltää Lokistaniassa ja löytänyt taas paljon uusia, mielenkiintoisia lokeja, joista osa jopa korvamerkitty välittömästi. Hämäävää oli erään lokin arvostelu siitä, että ihmiset pitävät tällaisia lokeja, kuin esim. tämä. Yksinkertaisia, itsestä ja vain itsestä kertovia päiväkirjalokeja. Siinä annettiin ymmärtää, että tällainen ei ole oikea loki. Oikea  loki on sellainen, jossa käsitellään jotain aihetta tai asiaa analysoivasti tahi muuten asianmukaisesti, mahd. arvioiden ja herätetään tällä lukijan kiinnostus... Juu, tämä loki on ja pysyy tällaisena. Ei ole pakko lukea, ei. Ja kyllä sitä täälläkin on joskus muutakin tarjolla kuin Welhottaren kipupäiväkirjaa ja Herjaamon kuulumisia. Sitäpaitsi - minä olen aina ymmärtänyt Lokistanian vapaavaltioksi, jossa ei ylintä sisällön ja tyylin valvojaa varsinaisesti ole. Ellei siis sisältö ole jotakuta henkilökohtaisesti loukkaavaa, lainvastaista tahi muuten epäilyttävää. Ja jokainenhan vastaa itse itsestään, myös lokien osalta. Tämä hiukkasen jäi nyt Welhotarta kaivelemaan. Kuten myös muotilokien määrän hirmuinen kasvu. Kävin vilkaisemassa jokusta näistä; taso oli kovin kirjavaa - aivan surkeasta tosi asialliseen. Silti pysyn mahd. kaukana muotilokeista, laihdutus- ja liikuntalokeista (näitäkin on taas näin kesän aikana ilmaantunut aivan liikaa) sekä erityisesti neulelokeista. Lokistaniassa on kuitenkin vielä runsaasti varaa valita - erityisesti uusista lokeista löytyi pari aarretta, joita tulen seuraamaan... Ehkä tulevat jopa musteihin lokeihin aikanaan, jos pysyvät hengissä! Vaeltelu tulee jatkumaan ensi vkolla, päivittäkää siis lokinne ;D


--------------------------------------------



Moippa, frendit! Haa, mä meninki eile mamin viakkuu illalla. Sen hyäkkimis-raapimisjutskan jälkee mä en oo kehannu. No nyt mä sitt menin ja sain rapsutust ja paijatust ja kaikkee. Hmmmm, kilti mami. Mutt sitt se alko taas pyärii ja nousee, nii ni sitt mä siirryin taas partsill goisii. Mutt nyt mä ainaski voin olla ihan varma, ett mami ei oo mull mistää vihane. Mä nimittäi olin vähä epävarma pitkän aikaa! Mutt hei, eilenki mä sain sitä punast lohifisuu. Sain mä sitt kissinruakaaki ja napikoita. Ja kalkonii äske just. Napikat mami unohti, tarttee kohta pummii ne. Jee, ja Poikaki kävi eilen täällä. Ja sen Reppu ja Stiflat, mmmnuuuuuuuhmmmmmmmm. Ihanat! Ja Poika lupas tulla viälä tänäänki pikasee käymää. Mä sitt vedinki oikee kunnon hepulit, kun oli noit tsiigaajiiki ja sitt viälä hirmuset jolinat partsill. Sill mä saan Pojan aina nauraa, nii nytki. *Kröh*, kurkku on viäläki vähä kipee. Mä nimittäin annoin kaikkeni. Taattu ympäristö kuuli, ett MÄ haldaan partsii ja oon sillä päällä. Ja sitt taas mä juaksin ja juaksin.... Oikee kliffa päivä eilen!



Poika lupas tänää niit kuvei, ei ollu viälä - höh! Mutt tämmöne foto löyty - toi toinen kissi on joteski tutun näköne *virn*. Mutt hei, huamenn on jo varmaa munki foto. Nii et huamisee taas!


-----------------------------------------------


Tämä täällä lähtee kohta keittämään toisen ison kupillisen kaffetta. Jostain otetusta mömelöstä jäi paha jälkimaku, jäks!


Päivän slogan: Välinpitämättömyys vähentää paniikkia!


Päivän biisi: White Rabbit


Luettua: Ah, kirjasto tarjoaa... tällä kertaa Juha Numminen - Iskijä, taattua Nummista. Minä pidin tästä, teemat tällä kertaa hieman erilaiset kuin tavallisesti. Suosittelen kaikille rikoskirjallisuudesta pitäville, kuitenkaan nämä eivät saavu omaan hyllyyni (jollei joku niitä minulle lahjo ,D). Enni Mustonen - Yllätysperintö, sitä sopivan kevyttä kotimaista hömppää, jota jopa voi ja jaksaa lukea ,D Teemat kirjoissa ovat aina kovin saman oloisia, mutta kuitenkin riittävän mielenkiintoisia, dramaattisia ja romanttisia. Suosittelen hömpän ystäville ja maaseudusta pitäville - eih, ei omaan hyllyyn!


                                


                               LAISKAA LAUANTAITA!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti