keskiviikko 17. lokakuuta 2007

WELHOTAR VIRITTELEE VERKKOJAAN...


Sain eilen traditionaalisen itku-raivo-huuto-potkukohtauksen - ei tietoja jatkoista, Herjaamo muutenkin näytti taas vmäisintä puoltaan. Koska olin aikaisin kotona, soitin pari puhelua ja minua pyydettiin, suorastaan ilosta itkien vaadittiin hakemaan paria työpaikkaa. No, se itku muuttuu laadultaan toisenlaiseksi, kunhan tapaavat minut. Joka tapauksessa, CV on päivitetty huolella ja postia lähtee heti päivityksen jälkeen. Mulle ei vittuilla!


Tässä salakähminnässä on pientä jippoa, paikat ovat määräaikaisia, toki. Eli sen jälkeen voi sitten taas päättää, mitä tehdä ,D Vai tehdäkö mitään. Minä en mitenkään jaksa uskoa ensi vkon lääkärikäyntiin ja sen tuloksiin. Tiedättehän, työkuntoinen ja suorastaan reipas! Kunhan vain tuossa valittelee turhaan. Anekdoottina kerrottakoon, että tälläkin hetkellä eräässä valtion liikeyrityksessä työskentelee henkilö, joka kärsii jatkuvista kivuista, säryistä jne. sekä liikkuu kankeasti ja hitaasti rollaattorilla, kolmivuorotyössä, lähes jatkuvasti seisoen tai liikkuen. Eläkehakemukset on torpattu jo kaksi kertaa, vaikka lääkäri on ehdottomasti sitä suositellut, ettei liikuntakyky kokonaan menisi. Siellä kaveri nyt yrittelee sinnitellä parhaansa mukaan. Nämä KELAn asiantuntijalääkärit ovat todella asiantuntijoita - asiakasta näkemättä voidaan tehdä erikoisia päätöksiä. Toisena äärimmäisyytenä eräs ulkonäkötuttu Malmilla on ollut jo vuosia eläkkeellä (samaa ikäluokkaa kuin Welhotar), kaveri on timmissä kunnossa, tekee pitkiä lenkkejä ja pyöräilee päivittäin. Selkä kun on raukalla pettänyt... että niin ne lausunnot risteävät riippuen ilmeisesti perskertoimesta!


Jahas, huomenna on se tentti! Älkää vieläkään sanoko yhtään mitään... ettehän?! Lisäksi olen kaivellut paperia, uutta ja vanhaa, esille näyttökansiota varten. Prle, viime muutossa minut pakotettiin heittämään pois paljon sellaista, joka olisi nyt tarpeen. Tästä saa joku vielä maksaa. Lisäksi tänään pitää paneutua hakemuksiin huolellisesti. Jos Pitsiniska ja Kermaperse voivat lusmuilla, minä teen sen ajan niitä puhdetöitä ,D Varokaa työnantajat, Welhotar on valppain mielin liikkeellä!


Ai niin, kipu-, särky- ja unirapoa: Juilii ja särkee täpöllä myös yöllä, ei kiva. Unetus on jäänyt tod. vähiin,  4 h korkeintaan ja puolihorteessa sekin. Jäks!


---------------------------------------



Purrrrrrrrrrrrrrmenta taas, kaiffat! No juu, nyt ei orja sentää herättäny mua. Mull oli nii karmee heekkunälkä, ett mä kävin tsiigaa jo aikasi, ett onks se hereill. Kyll se oli, joo, mutt ei se saanu liikuttuu. Se venytteli ja vonku - ihan kissin korvii koski tommone. No kyll se sitt sai taas pungerrettuu ittesä kylppärii. Onneks - huh. Muute mä en ois saanu mun aamuheekkui. Tajuuttehan te varpisti, ett ne on pakko saada joka aamu. Siis yks biitti kalkonii, ainaski neljä maitonapikkaa ja sitt puukkiruakaa koko päiväks. Hei, siis, mähä jään tänne ihan yksin! Kissiraukka vois vaiks laihtuu, jos ei mitää eväksii jätettäis. Onneks mami muistaa noi asiat hoitaa. Vaik eile ei taaskaa tullu mitää itte laitettuu ruakaa, mamiskall oli jotai jämii, jotka se tunki evästörppöösä. Ja sitt, joohei, se teki semmosii lämpösii leipii, niis oli sipulii ja jotai haisupurveleit ja valkosipulii ja kilii, juustooki, jäks! Ei semmost voi kissat syädä, eihä =O Nii ett piti sitt illalki vaa tyytyy normiruakaa. Epistä toi tommone. Mutt jotai se tänää puhu roipentelist, ett jos se tänää duunais sitä. Se vaa unohti taas ottaa sitä sulaan. Ett mä saan sitt taas semmost valmiiks keitettyy, jäähtytetytettyy roipentelii. Ei kyll mitää hirveet heekkuu, mä söisin mialuummi sen raakana. Mutt on se parempaa kuiteski ku puukkiruaka. Mami kyll tekee hyvää safkaa, sanoo noi muut orjat. Onneks mami meni jo tianaa niit naksurahoi. Mä saan goisii nyt ihan rauhass. Voi olla, ett mä keksin sille taas jonku yllärin, mä en nimittäi muistanu vetää sille kunnon aamuhepuleit *kollivirn*. Jos vaiks säätäis vähä mattoi...



Täss mä oon taas jääny ilman jotai mamin heekkui - käänsin sitt pyllyn tonne jääskobee päin ja tsiigaan mamii Sill Ilmeell. No, mä jään nyt venaa mamiskaa ja funtsii sitä yllärii. Huamisee!


--------------------------------------


Minä jatkan hakemusten säätämistä ja odotan kaffen ilmestymistä!


Päivän slogan: Luennon määritelmä? Informaation siirtämistä luennoitsijan suusta kuulijan paperille sen käymättä välillä kummankaan aivoissa.


Päivän biisi: Kun Suomi putos puusta


Luettua: Kaiken ns. kivan puuhastelun lomassa olen ehtinyt vasta aloittaa Jan Guillou - Madame Terror, ei nyt niin pahalta vaikuta, ettei tätä lukisi. Eli ei tällä erää enempää...


                                 


                          KEKSELIÄSTÄ KESKIVIIKKOA!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti