maanantai 9. marraskuuta 2009

MITENKÄS - TAAS ON MAANANTAI



So tired, please help... roskapostikin jo sen todistaa. Eli tuli nukuttua eilenkin, jossakin välissä ja ihan reippaasti. Sitten oli pakko herätä, kun unessa söin suklaata ja tuli hirveä kaffen ja sukulaatin hinku. Unessa olin myös päikkäreillä, odotin vuoron alkua jossain helkkarin päiväsalissa ,D  Että silleensä, kaffethan siinä joutui keittämään ja syömään rivin suklaata. Pienen rivin, ohutta suklaata. Ei, ne pienet keksit, niitä ei lasketa. Niitä oli vain kaksi... ihan totta. Ei sitä muuten olisi jaksanut pakkoruiskuun, eihän? *vilpitön* 



Muuten päivä menikin täysin hänekseen. En siis saanut aikaan mitään mainittavaa. Vähän alustavaa tekstiä, jonka jätin rauhassa muhimaan pariksi päiväksi. Pitäisi ja pitäisi, ne ovat edelleen ja jatkuvasti voimassa. Ei vaan huvita, ei jaksu, ei haluta jne. Miksi siis kiusata itseään. Aivan riittävästi jo siinäkin, että pitää taas pungertaa itsensä Varastolle taatusti väsyneenä ja jo valmiiksi kiukkuisena. Odotan vain, että minulla on se kolme päivää lomaa. Siis tämä viikko töitä ja sitten se loma! Ja sain vielä tietää, että olivat laskeneet väärin lomani eli jäljellä on vielä 9 päivää enemmän, mitä on vielä käyttämättä. Ei siis paha ollenkanas ;D Jos vain johonkin saan sen nätisti soviteltua. Lisäksi tietysti saan lomarahat, joita ei sovi myöskään katsoa ylen. 



Ahia aiheuttaa taas Arvaustalon ajanvaraus, jota ei siis ole. Rtg:n jonotetaan, mutta magneettiin kai on pakko olla jonkinlainen ajanvaraus. Ja tietysti niidenkin puhelin on helppari-tyyliä eli ei paikan päällä vaan jossakin aivan muualla. Ole siinä sitten järkevä. Pakko minun on se lomapäiväksi saada kuitenkin. Ja toinen lomapäivä menee siihen kirottuun ostosreissuun. Arggggggggh. Minä inhoa  tällaisia pakollisia juttuja. Mieluummin kännäisin pari päivää ja toipuisin vaikka sen yhden! 



Josta tulikin mieleen, että lomperovarastoa pitää täydentää hyvin pikaisesti *kirjoittaa muistiin*! Muistattehan, että suklaata ja alkoa pitää aina olla kotona, jos tulee hinku. Ettei joudu keskellä yötä lähtemään mihinkään etsimään pimeää suklaata... 



Juuei, kyllä se on lähdettävä. Varastolle meinaan.


-----------------------------------------------


 



Purrrve, kavrut! Mä hei goisin eilen koko päivän ja bases viälä. Ihan sen takii, kun mä sain sittekii mjunuaisii ja söin ihan kaikki. Hotkasin oikee. No arvaatte tiätty kuin siin kävi, mä jaksunu ku muutama askelen baseen ja unta kaaliin. Nih. Ett siihen meni meikän söndaagi, ehtiny ees kiusii mamii tarpeeks. No nyt mä taas voin, ku se lähtee tianaan niit ruakarahoi meikäll, lisää mjunaisii meinaan. Tarttee keksii taas jotai kälmii, ett ois taas jotai yllärii sillekii. Mitä joku väittää, ett kissikuvat on joteski niinku aut. Mä oon aina in, tajuutteks hei. Tääl pitää olla kissikuvii, jos mun omii ei, nii ni sitt joku muu. Eikä mitää ton hörpötinkuvii, niit on vaa ihan satunnaisest. Ett sillee, eiks nii, ett muutki oottaa kissikuvii, jooko? Ai maanantai... hjuu, mrouuuuuuh, safkaa!



 



Oikee kliffaa tyäviiko alkuu, mamill ei, ku se ei diggaa!



----------------------------------- 



Vincent, salakähmäinen karvatakamus. 



Päivän slogan: Loma on vain pieni korvaus työn aiheuttamista kärsimyksistä, raha vielä pienempi. 



Päivän biisi: Maanantai  



Luettua: Pirjo Hassinen – Sano että haluat, ihan kelpoisa lukuromaani osittain ravintolamaailmaa sivuten, osittain rikosta ja perhe-elämän karikkoja tarkistellen. Ei paha, mutta jotenkin väkisin väännetyn oloinen juoni. Ei siis pahalla, mutta... ei hirveästi innostanut meikäläistä. Suositellaan joillekin....



PUNAISILLA MAIHAREILLA MENNÄÄN... 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti