keskiviikko 23. tammikuuta 2008

KESKIVIIKON KITINÄÄ - MENENPÄS VARASTOLLE KUITENKIN!


Kipuja ja särkyjä, takso-ongelmia ja sitä tavallista ketutusta näiden johdosta. Että normiväninää siis. Itse asiassa nuo kaikki liittyvät yhteen; kun seisoo aamuisin ja iltaisin 10 – 20 min. kylmässä paikallaan taksoa odotellen, kipu pahenee suorastaan sietämättömäksi. Varsinkin illat ovat sen jälkeen melkoisen prkeleellisiä. Seisominen on jostakin syystä vielä pahempaa kuin käveleminen. Laitoin eilen taas HMPK:lle viestiä siitä, miksi ihmeessä he lähettävät edes minulle tilausvahvistuksen viikoksi. Siinä on kauniisti aina merkitty noutoajat tod. tarkasti, tyyliin nouto klo 5.47, nouto iltapäivällä klo 15.22. Nämä vain eivät pidä paikkaansa! Kuljettajien mukaan Iisalami ei edes tee mitään tilauksia ennenkuin juuri ennen oletettuja aikoja. Eilinenkin kuski oli 20 min myöhässä, keikka tuli johonkin ns. sopivaan väliin, siis ei kuljettajalle sopivaan, vaan HMPK:n mielestä hänelle sopivaan. Voi yksinkertainen pyhä prle! Eivätkö ne saa tätä hommaa toimimaan! Minusta on äärettömän vastenmielistä lähteä Varastoon jo valmiiksi pahalla mielellä, kun olen ensin taistellut taksomatkani eteen. Työkaverit eivät vielä oikein tajua invataksisysteemiä. Lähin työkaverini M., jolle kerroin tästä sirkuksesta sanoi vain, että eikö ole hienoa, että tällainen palvelu on olemassa. Juu, onhan se. Mutta ensinnäkin minä maksan siitä ja toiseksi minulla on siihen myönnetty oikeus. Muuta minulla ei sitten näköjään olekaan, prle! Ikävä vain, että olen joka aamu hiukan myöhässä ns. omasta laskennallisesta työajastani, samoin jouduin eilenkin lähtemään turhan aikaisin. Kyllä, meillä on liukuva työaika, eilen jouduin luistamaan siitäkin, kun takson piti tulla klo 15.00. Juu, se tuli klo 15.20... Olisin hyvin voinut olla siis liukuman alkuun, klo 15.15 asti. Tosin Pomo tietää tästä takso-ongelmasta, koska mainostin sitä pariin otteeseen heti alkuun. Hän siis ei puutu siihen, kunhan työt tulevat tehdyksi eikä työajanseuranta mene älyttömästi miinuksen puolelle. Mutta silti, ketuttaa, kun ilmoitetut ajat eivät koskaan pidä paikkaansa!


 


Varastossa alkoi taas töitä riittää, ihan kiitettävästi. Puuhaa on enemmän kuin tarpeeksi, ei kuitenkaan hötkyilyyn asti, koska näiden kanssa nyt ei vaan hötkyillä vaan ollaan enempi tarkkana. Pahus, hra P:n kanssa joudun aina johonkin mählintään – ilman omaa syytäni. Hassua, aina saman ihmisen kohdalla tapahtuu jotakin. Paperit ovat vääriä, liitteet vanhoja tms. Hän varmasti pitää minua täysin törppönä, vaikka ensin ilahtuikin, kun osaan tuota vasenkätistä kieltä. Nyt ilmeensä ei enää ole niinkään ilahtunut. Ähh, harmittaa. Eilenkin liitteet olivat vanhoja, mutta enhän minä sitä voinut tietää. Laitoin mukaan sitä, mitä asiakirjoissa luki. Kukaan ei ollut voinutkaan kertoa, että uusiakin on olemassa.... vastahan minä aloitin 2 vkoa sitten. Muuten edelleen on mukava lähteä aamuisin Varastolle – se lupaa hyvää! Kunhan saisi nämä säryt vähän talttumaan, pärjäilisin vielä paremmin. Pieni lisä nukkumiseenkin tekisi hyvää. Mutta noin yleensä ottaen – Varastolla on suht. viihdykästä!


 


Herjaamoltakin tuli eilen terviisiä, työkaveri sieltä soitteli. Tavat ovat ennallaan eli osa tekee töitä, osa ei. Osa leikkii puoli päivää tietovisojen ja muun kivan kanssa, kaffettelee ja syöpöttelee reilusti yli sovittujen aikojen. Jumaleissön, melkein tekisi mieli ilmoittaa asiasta sinne Isolle Pomolle. Että katsoisi vähän perään. Ei tuo oikeasti käy missään normaalissa työpaikassa. Hmph! Ikävä juttu, ainakin osalle Herjaamon väkeä, jotka todella yrittävät pitää asiat ajan tasalla ja hommat hanskassa. Eipä ole hirveä ikävä sinne, sorry vaan! Toki kaipaan paria työkaveria – onneksi hekin soittelevat ja pitävät yhteyttä muuten...


 


En ole pitkään aikaan seuraillutkaan, ketkä ovat lokissani vierailleet. No, hauskoja tapauksia sieltä löytyy, jääköön nyt tässä kertomatta kuitenkin. Että ette turhaan jätä minua väliin! Kiva, että minua luetaan mitä kummallisimmissa  paikoissa *leveä virn*! Lisäksi tuo Luettua-osio on poikinut sen verran, että kymmenkunta kirjailijaa, joiden kirjat olen lyhyesti arvostellut, on käynyt jättämässä omia kommenttejaan kommenttilooraan. Oikein mukava, Welhotar on suorastaan ylpeä. Vaikka arviot eivät aina olekaan olleet myönteisiä, mukava, että olette kestäneet sen. Mielipiteitä on monia ja minä olen hyvin kranttu luettavani suhteen ,D Arvostelutkin ovat turhan lyhyitä, mielelläni kirjoittaisin pidempiä ja jopa perustelisin vähän. Tässä taas tulee pieni ahi, edelleenkin Welhottaren kirjaloki on perustamatta. Mutta kyllä minä tässä vielä joskus – jos vaikka kesällä?


 



 


Kyllä ne parhaat ystävät (ja se sosiaalinen elämä) sittenkin löytyvät Lokistaniasta. Valitettuani siitä kassiasiasta (liian pitkiä hihnoja, väärää materiaalia jne.) tänne eilen olikin ilmestynyt pino kirjeitä, joiden sisältö esitellään tuossa yllä. Oikein hienoa ja HURRRRRRRJAN ISOT KIITOKSET KAIKILLE, jotka vaivautuivat. Nyt on Welhottarella wäskyjä. Todettakoon, että nuo kaksi vaaleaa ovat perinteistä vahvaa kangasta, isokokoisia ja tukevan oloisia, mainioita kirja- ja ruokakasseja. Tuo turkoosi viritys on muovimaista materiaalia, ihan kuin siinä olisi kangasta mukana tai jotakin =O Peräisin ihan Njyy Ziiländistä. Oikein tukeva ja vinkeä, sillä tuossa on tod. hyvä kanniskella kirjoja. Pohja on leveä ja yllärinä vielä kassin suulla on darrakiinnitys. Loput näkee kuvasta, minä nyt sitten vaan kanniskelen =D Ai niin, mukana tuli vähän kirjallistakin materiaalia, kiitti siitäkin... Welhotar on hirmuisen ilokas ja tyytyväinen!


 


-------------------------------------------



 


Purrrrrrrrrrrrrrrrmenta kavrut! Hei mä kerron heti – oon ollu kilti kissi, juu. Oon nukkunu paljo päivisi, ettei tuu kaikkee miälee. Heränny vast, ku mamiska tulee. Seki on ollu kilti, vaiks se on ollut ihan kammoväsyny. Mä sain eilenki roiskebiittei, oikee kunnoll, melkee nii paljo ku kehtasin pummata. Erilaisii lihoja vaa riitti! Ja sitt viälä tavisruakaaki, taas erilaist, semmost riistajustkaa. Hyvää seki. Ainoo onkelma on vaa se, että mamii nukuttaa iltasi jo älden aikasi ja sitt se herää koht ja punkee ylös, sillo mä jo goisin. Ja sitt se tulee taas takasi ja punkee ylös. No, tänä aamuna mä päätin herättää sen tasan kahdelt! Ihan muuten vaan, en oo pitkää aikaa sitä herätelly. Ett niinku toimiiks orja, jos mä joikase vähä. Juu, kyll se toimii. Äkkii tuli mulle napikoit ja roiskeit. Itte se keitteli kaffet ja riipo jotai nappei. Mä annan kuvatilaa nyt noill kantimill, meinasin sanoo ett typerill. Ei ne ookkaa typerii, ku mä tajusin, ett mulle niillä kannetaa kans ruakaa. Ett tällä kertaa ihan tämmöst. Ulkon on galsa, en tykkää olla partsill. Goisin bases tai tääll päiväpeiton alla. Nii ett hyvii unii vaa kaikill täksi päiväks. Palataa tänne taas huamenna!


 


---------------------------------


 


Vincent onkin näyttänyt tyytyväiseltä oloihinsa jokusen päivän... toivottavasti tämä ei taas ole tyyntä myrskyn edellä!


 


Päivän slogan: Jos syntyy pyöreänä, ei voi muuttua lieriöksi vanhemmiten!


 


Päivän biisi: Hiljaa huomiseen


 


Luettua: Giorgio Faletti – Minä tapan, tämä jännäri uudelleen luennassa kirjapuutosten vuoksi. Oli sen verran erilainen, että lainasin uusiksi. Eli murhia Monte Carlossa, asialla perin verisiä tapoja käyttävä sarjamurhaaja, jolla on mielenkiintoinen tausta ja kuldurelleja piirteitä. Pääosassa myös radio ja eräs DJ sekä hänen kaverinsa, hieman jälkeenjäänyt poika, jolla on kykyjä taas muilta osin. Oikein viihdyttävää lukemista kaikille kauhusta ja jännäreistä pitäville eli suositan, mukavaa yölukemista ,>


 


                              


 


                     KELVOKASTA KESKIVIIKKOA!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti