torstai 17. tammikuuta 2008

KULJETTAJA - VARASTOLLE, KIITOS!


Varaston perimmästä nurkasta, terve vaan! Sinne aion siis jälleen sijoittua tuossa heti klo 7 jälkeen. En taaskaan tiedä, toivottaisinko huomenta vaiko eikö. Klo on tätä kirjoittaessani 1.13 ja heräsin n. klo 1. En kehtaa aamiaistaakaan vielä näin aikaisin, joten päivitys sitten kehiin. Eli nukkuminen on edellen äärimmäisen huonoa. Sammun kuni lyhty klo 20. Sen jälkeen herään 2 – 3 h tunnin päästä, haen yhden rauhoikkeen ja nukun vielä vähän aikaa. Sitten ei enää tule unta, särkyä on liikaa. Jos nyt ottaisin särkylääkkeen, se ei taas tehoaisi työpäivän alkuunkaan asti, joten tässä on melkoisessa suossa kaikkinensa. Lisäksi vas. jalka ei enää ole batong, se on jo paisunut ranskanpullaksi! Prle! On se tehnyt sen ennenkin, mutta harvinaisen vastenmielistä ja inhottavaa. Sille kun ei oikein voisi muuta kuin levätä jalat ylhäällä: juu, töissähän se on aivan tavallista. Samoin iltasella kotihommia tehdessä. Argggggggggh!


 


Niin tiedoksi vielä siitä eilisestä hehkutuksesta tuosta rintteristä: rintteri on vanha eli käytetty, kiertolainen, koska siinä ei ole verkkokorttia. Täällä pyritään siihen, että kellään ei enää olisi henk.koht. rinttereitä, paitsi hyvästä syystä. Köh,  Welhotar on hyvä syy ;D  Olemme tod.näk. saamassa kuitenkin myös verkkorintterin tuonne aivan peränurkkaan. Kyllä eilen ainakin oli niiiiiiin mukava tehdä hommia, kun ei joka välissä tarvinnut laahustella hakemaan papereita. Että ziitosta vaan!  Varmaan siksi tulikin vähän kehuja eilen, pakkohan se on täällä edes mainita. Että olen nopea. Juu, juu, minä tiedän sen, mutta he eivät olleet tietoisia asiasta *kiero virn*!  Tosin vähän mokailinkin iltapäivällä yhden tavisasian kanssa, olin jo niin väsynyt, että sekoittelin papereita toisiinsa... öh, ei luotettavaa vaikutelmaa. Kaveri tosin nauroi ja sanoi, että eihän sitä rutiinia tuohon ainakaan vielä viikossa voi kehittää. Tein homman sitten uudestaan, se oli suht. kiireellinen ja sainkin sen matkaan saman tien, oikein tehtynä. Vähän nolotti, koska tosi hyvin tiedän, miten juuri ne asiat hoidetaan – oikeasti!


 


Tänään on paneuduttava sitten kulunvalvonnan-prleeseen. Kun se olisi edes Timecon, mutta ei. Tämä on vielä torpsompi järjestelmä. Prle. Pitäisi kesken päivän käydä leimaamassa lounas ulos – sisään, että menisi vain puoli tuntia ruokista. Jos ei leimaa, menee tunti. Tämän voi  toki tehdä myös lähtiessään kotiin eli  leimaa lounas ulos – lounas sisään – ulos. No, jossain välissä koneprle näytti saldoa + 22 h, joka on päin kermoja. Eilen se ei antanut enää illalla leimata mitään, vilkutti vain nollia. Kettu! Onneksi tiedän tarkkaan, miten olen kulkenut. Ja pitäisihän se näkyä koneellakin. Kunhan saisi nuo leimat kohdallensa. Epattovehkeitä nuo tuommoiset, prle. Tosin sama lätkä toimii avaimena, että en uskalla heittää sillä torin lokkeja. Muuten en pääsisi tupakalle, muusta viis! Ja kyllä se nyt vaan on totta, että tupakalla ollessa tapaa lähes mukavimmat ihmiset, kuulee parhaat jutut ja juorut sekä asia-asiatkin, lisäksi saa uuden tulokkaan ohjeita. Tosin täällä on niin pitkä matka tupakallekin, että ei kauhean usein tule käytyä. Reipas Welhotar *taputtaa itseään päähän*!


 


Olen siis kotiutunut kohtalaisesti. Ruokaporukalle lupasin viedä tänään omatekemiä punajuuria maistiaisiksi, kun niitä on niin paljon. Kaffeaikaa ei ole vielä löytynyt, käyn yleensä yksin kaffella pikaisesti tuossa aamun kähmeessä. Harmi, aamulla olisi kiva myös höpöttää jotakin. Ehkä sekin optimiaika löytyy vielä joskus. Muutenkin tuntuu – joo – ihan kivalta lähteä töihin! Se on hyvä merkki. Kunhan nämä säryt ja unet saisi jotenkin kohdallensa, olisi vielä parempi! Ai niin, työarvaushuoltoon en aio turvautua, varoituksen sanat on kuultu. Pidän mieluummin Kivakandin ja fyssan, vaikka se ei aina toimisikaan niin nopeasti.


 


Ja valitusrapoa: HelMetiä uudistetaan, prle. Juu, uutuuksia ei näy. On niiin kivan näköinen, ei vaan toimi. Miksi - oi miksi - tehdään toimivasta järjestelmästä paskaa?


 


 


-----------------------------------------



 


 


Purrrrrrrrrrrrrrrrmena kaiffat  ja aamuyätä vaa kaikille! On toll orjall taas tavat, ei ees kissi saa kunnoll goisii, ku tää punkeilee ylös vähä välii ja känisee iteksee. Tosin mä oon ollu nyt vähä hissuksii, kais muistatte. Ett eilenki oli oikeen kilti ja sillee. En ees kauheesti pumminu mitää, söin sitt ihan tavisruuanki loppuu, vaiks tuliki jotai ruakahaisui, ei ollu kuulemma kissill sopivii ruakii – höh! Nii ett mä nyt tosissaa oonki kilti, nukui mamin viakus ihan hiljaa siälä jalkopäässä ja sillee. Äske mami laitto mulle lisää ruakaa, söin vähä ja menin basee. Ku kerta tääll ei voi olla ku nakutetaa ja luetaa ja semmost. Koht orja antaa kalkonii ja napikoita, jees! Ett pidetää viälä vähä aikaa tämmöst niinku enempi hiljaiseloo, pysyy välit orjaa paremmi kunnoss. Ja voi tulla sitt heekkuiki välill. Köh – nii, sitt mä sain kans Marittalt ja sen kattiskoilt tommose kukkaspuska taas, ihan melkee vaa mulle *ylpee virn*. Mä kiittelen kamalast! Mä ku tykkää kukkeleist aina, ne on nätei ja niit voi syädä, eiks ookki hyvä? >o<


 



 


Täss mä luavutan taas kuvatilaa tolle Naksulle – täss Naksu ottaa relaa! Aika piäni kissi viälä, mutt kyll siit hyvää tulee. Teekkui vaa sinne. Ja muille, huamisee...


 


---------------------------------------------


 


Kyllä, vietämme hiljaiseloa Vincentin kanssa. Molemmat vähän varoen, ei kuitenkaan kyräillen. Kunhan rauhoitumme itseksemme...


 


Päivän slogan:  Erilaisuuden tunnistaminen on pelottavaa, siitä usein vaietaan!


 


Päivän biisi: Sitä saa mitä tilaa  ;D


 


Luettua: Eija Wager – Tupaantuliaiset Italiassa, olen tämän joskus lukaissutkin. Eli talon etsintää, rakentamista, sattumuksia ja tapahtumia pienessä kylässä Italian maaseudulla. Sopivaa lukemista näille keleille ja tähän fiilikseen yöllä. Eli sekalaisia sattumuksia mukavasti kirjattuna, ei paha ollenkanas.


 


                                  


 


                       TOIVO - HEI - NYT ON TORSTAI!!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti