torstai 4. kesäkuuta 2009

SADE SANOO: "VARASTOLLE SIITÄ!"


Ihana sade, joka on ropissut melkein koko yön! Oikein mukava, näillä keleillä tehdään taas töitä, juh. Jos päästään Varastolle, yläselkä on krampannut eilisestä lähtien aika pahasti. Menenkin Pazilaan vain siksi, että siinä on myös helppiä lähellä eli lekuri vieressä, jos oikein pahaksi äityy (siis vielä pahemmaksi, jos mahd.).

Näinhän siinä kävi, että Varastolla ei erästä leidiä näy ja minut nakitettiin sitten hoitamaan toisenkin osaston hommat. U-P ilmoitti kuitenkin, että pidämme kirjaa jokaisesta tehdystä hommasta ja jos alkaa mennä överiksi, olisi aika harkita kunnon sijaisen hankkimista. Siis enhän minä ehdi hädin tuskin tehdä edes oman osaston hommia... tein nyt sitten vielä ne naapurin kaikkein kiireellisemmät, jotka olivat melko kauhistuttavia (3 – 4 eri ihmistä korjannut samoja papereita, osa kielimuodoista virheellisiä jne). Eli eilen tuli taas tehtyä aivan hvtisti töitä eikä tod. omasta halusta. Kesken kiivaan kirjoitushomman iski sitten jättikramppi yläselkään, huusin ääneen ja heittäydyin roikuttamaan itseäni. Mutta kas – kukaan ei tullut edes tarkistamaan, miksi huutelen itsekseni =O Näköjään saa aivan rauhassa heittää henkensä työn ääreen! Sattui, sattui kovasti. Oli pakko pitää tauko, kävellä ja venytellä, sitten taas jatkaa. No, kyllä ne päivän työt tulivat tehdyiksi, molempien osastojen puolella. Silkalla prkeleellisellä sisulla, suoraan sanoen.

Heitin ylimääräisen napin selvitäkseni kotihommista. Tarjosin vaihteeksi nimittäin itselleni appelsiini-seesam –tofua. Aina se jaksaa olla yhtä hyvää, njam. Naapurin ovi kävi varsin vilkkaasti, hän ei ilmiselvästi pidä mausteista, sipulista, valkosipulista jne. Minusta tuoksut olivat muhevat ja oikein tyydyttävät. Kankesinkin itseeni sitten jo yhden tofupiffin ja vähän vihanneksia noin kokeeksi – juu, hyvää se oli jälleen kerran. Huomenna pitää lähteä täydentämään taas varastoja, kun siihen tilaisuus suorastaan on tyrkyllä. 

Tänään vuorossa Hörhön käynti. On rahapäivä ja Hörhö tulee maksamaan vippinsä. Käynti tulee olemaan erittäin pikainen ja ärhäkkä, olen nimittäin sillä tuulella. Kotiin tultaessa käyn kirjastossa takson työmatkapoikkeamana hakemassa tulleet varaukset, siellä on korkeintaan 7 opusta – no, niillä ja muulla avituksella selvitään taas alkuviikkoon asti. Muuta pakollista ei täksi illaksi ole, kun hyvää evästäkin on valmiina ,D Ai niin, pakkoruisku! Ei sillä, suihku tekee hyvää hartioille, mutta kun on pluikasta, särkee ja juilii eikä saa käsiään kunnolla taipumaan hiusten pesuun, on se melkoinen suoritus joka kerta. Kyllä minä sentään peseydyn joka päivä – se ei kuitenkaan aina tarkoita pitkää suihkua!

Olisi kirjoitushommiakin, siis omia näitä. Taidan jättää ne suosiolla viikonloppuun. Jo päivitys vaatii välillä pientä rentouttamista, siitä voitte arvata hartioiden tilanteen eli ei hyvä. Tähänkin taas auttaisi kunnollinen rentouttava suojakänni, parin päivän ränni vaikka. Tilannetta on nyt kuitenkin mahdoton järjestää eikä yksin oikein huvita edes kännätä. Antaa olla, hmph! Juodaan sitä vielä meilläkin.

Täällä kuulkaas sataa oikein kunnolla, ei mitään pientä vihmomista. Minä pidän tästä, ei yhtään harmita lähteä Varastolle ,D


-------------------------------


 


Purrrrrrrrrrrve, kaiffat! Jahas, juu, mami eile taas väkersi safkaa ja taas mä menin vähä halpaa. Siis se duunas taas sitä valkost mähnää ja siit piffei. Mutt hitsi ku se kaikki haisuu nii hyväll, ei se kummiskaa oo kissisyätävää, ei varpist oo. Koklannu oon, ei vaan käy! Nii ett orja sitt oli säästäny semmose heekkupussuka ja mä sain sitt siit iltaruakaa. Saan varmaa viälä päiväruakaaki, mutt mä kyll ihan oon sitä miältä, ett illall meill syädää donarii! Ai ett voitais, hei se sano, ett voitais... jeee! On se kilti, joo. Se vaa vetäsee itte pari lusikallist ja mä saan sitte loput, siis toivottavast. Muute nyt tarttee taas pysytell sisäpualell, partsill vetää ja sitt siälä ulkon sataa. Ei partsill sada, mutt toi kostee keli tekee varmaa pahaa mun tuukill. Nii ett tänää mä taidan vetää tavallist pidemmä lötkötyspäivä (kuten aina, toim.huom). Ei oo mun fotoi, ei oo – laiska orja toi. Ettii sitt jonku toise foto toho tilall.


 




Kliffaa torjantait kaikill kavruill – pidetää sadetta, sisätiloiss niinku >o<


----------------------------------

Vincent, en osaa kuvitella sinua vapaaehtoisesti sateeseen.

Päivän slogan: Se minkä kesäsade kastelee, se kastelee!

Päivän biisi: Somebody Put Something In My Drink

Luettua: Roope Mokka & Aleksi Neuvonen – Olimme kuluttajia, neljä tarinaa vuodesta 2023. Ajatuksia siitä, mitä kuluttamiselle on tapahtunut ja tapahtumassa, miltä tulevaisuus näyttää sekä skenaarioita siitä, mitä se on vuonna 2023. Melkomoisia visioita, sano. Suosittelen jokaiselle hiukankaan kuluttamisesta, eettisyydestä jne. (no, tehän tiedätte mitä tarkoitan) kiinnostuneille – tämä kannattaa lukea. Eivät nuo tarinat ole kovinkaan kaukana mahdollisista omista visioistanikaan... Suosittelen! Ja Lehtolais-sessiossa tuli luettua Ensimmäinen murhani sekä Rivo satakieli. Ei nyt niin pahaa, itse asiassa, toisella lukemisella sanoisin suorastaan parantuneen. Luulen kyllä, että tämä johtuu siitä, että viime vuosina eräs erinomaisen kehnoja dekkareita suoltava kustantamo on saanut omankin rimani laskemaan *tämäkö muka vihjailisi*. Ai niin – tekisi mieli varoittaa eräästä kustantamosta, uudehkosta siis, mutta olisiko se niin paha? Olisiko? Kuka puolustaisi, siis minua?


 


SATEELLAKIN KULKEE TÄÄ KISSIKENKISSÄÄN! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti