sunnuntai 15. elokuuta 2010

APAATTINEN SUNNUNTAI


 


Uaah, rankka viikonloppu! Hirrrmuisen hiostavaa ja väsyttävää. Tästä syystä olenkin yrittänyt nukkua ja olla tekemättä mitään. Eilinen ns. ukonilma ei kyllä tehonnut kuin vartin, sen jälkeen taas hikilämmintä ja nihkeää. Eipä huvituttanut muuta kuin lueskella ja torkkua. Sain goisittua melko reippahasti, jotakin hyvää sentään. Mitään muuton eteen ei ollut mahdollista tehdä, ei todellakaan. Ei voi, ennenkuin alan oikeasti pakata. Ja se tapahtuu vasta kun loma alkaa eli tämän viikon työpäivien jälkeen. Ennen sitä tarvitsen vielä kaikkea enkä viitsi asustaa edes hetkeä keskeneräisessä residenssissä. Myös kissarajoite on muistettava eli Vinski voi lirauttaa ihan mihin tahansa auki olevaan pussukkaan, kassiin tahi laatikkoon – eli ei mitään esille ennenkuin olen itse jatkuvasti vahtimassa. Joten suosiolla viikon päästä alkaa ehkä sitten tapahtua jotakin noteerattavaa.


 


Belga kävi lounastamassa, tein riisiä, tsatsikia ja kevätkääryleitä. Jälkkäriksi paistoin pienen satsin mähnäpullia ja tyhjäsin keksilaatikon. Juu, kaikki meni. Hyvää oli. Ja pakkanen tyhjeni mukavasti. Samalla sain uunin ja ritilät pestyä, jossa toimessa poltin taas ja jälleen kerran käteni. Auts. Siis teinhän minä sentään jotakin. Niin siis poltin vasemman käteni ja oikea olkapää kipeytyi aivan prleesti tuossa ees-taas hinkkauksessa. Se ei sitten siitä jaksa tykätä eli tarvitsin vielä illalla kipumömelöt, joita yleensä en käytä viikonloppuna...


 


Muuten tämä nihkeys ei innosta mihinkään. Toivottavasti tänään tulee se povattu myrsky, vaikka ei siitä mitään enteitä ainakaan vielä ole. Menisi tuo muuttohommakin vähän reippaammin. Nimittäin jo tuo pieni pesu-urakka kasteli yhden teepaitani hetkeksi ja vaati kuivattelua ulkona parvekkeella eli naapureiden sulohäirintää. Taas mielenosoituksellista tekoyskää ja –aivastelua, toisella parvekkeella koko väen pikasiirtyminen sisätiloihin ja kovaääninen mäkätys *ärh*.


 


Jahas, sitten tellimään taksot ensi viikoksi. Josko maanantaina pistäytyisi Itiksessä hoitamassa pari hankintaa... Keskiviikkona on tarkastusherran vuoro ja itse pääsen vajaalla päivällä Varastosta. Hyvä sekin. Eikä matkojakaan mene yli tarpeen. Jospa yhden ylimääräisen reissun saisi tehtyä loman aluksi; tarvitaan muonavarantoa ja kirpparillakin pitäisi käväistä. Ylimääräistä valolamppua olisi tarvis. Katsastan ensin kirpparit, sitten ehkä Risman ja tod.näk. lopulta sorrun Iikkeaan. Mutta kotonurkilta se on lähdettävä kuitenkin liikkeelle tässäkin, ihan kannatuksen vuoksi. Mitään muuta uutta en tarvitse. No, tuota, yhden pikkumaton ostin jo alen-alesta, alta 6 juuroa... tavallinen kudottu perusmatto, sinisävyinen ja siisti eli nätti siis.


 


Muuten ei todellakaan mitään rapottavaa. Tämä keli käy meikäläisen hermoille selvästi. Samoin työ alkaa maistua puulta. Lisäksi perjantainen aikataulu sai minut raivoihini – ihmisten ja aasiakkaiden palvelijoiden hitaus. Erityisesti se, että menin uusimaan kellon patteria. Aasiakaspalvelijana oli nuori tyttö – kaikkine lävistyksineen, napapaitoineen ja ylimielisine asenteineen. Kultakaupassa, hei. Ei kiva. Pattereista ei tiennyt mitään, itse Henkilö takahuoneessa hoiti asian. Yritti sitten väkisin myydä myös hihnan kelliin, juu, tiedän tarvitsevani uuden. Mutta kun kenenkään mieleen ei tule, että kun sanon, että minulla on kiire, minulla on oikeasti kiire. Takso hakee kello silloin-kun-on-sovittu! Eikä muuten odota pitkään... Niin että olin lievän töykeä, ihan vähän vaan. Kyllä minä sen hihnankin haen, ehkä joskus toiste. Nyt piti normireissulla käydä myös apteekissa kaiken lisäksi eli helkkarin kiirusta piti. Että minua risoo tämä oman aikataulun minuuttiotanta. Jos en sitä tekisi, joutuisin odottamaan 20 min – 1 h tai ylikin. Että siinä jokainen sitten miettii, miten aikansa käyttää. Perkele, nih.


 


Hmph, vielä viisi työpäivää. Joista onneksi yksi vajakki, siis ainakin päivä. Ja yksi muu asia –iltapäivä. Yksi normiroudausiltapäivä töiden jälkeen. No juu, ehkä minä pakolla jaksan, kun olen jaksanut tähänkin asti. Pakkohan se on. Koivet, selkä ja toinen käsikin alkavat myös pistää hanttiin jo melkoisesti eli lepo olisi tarpeen. Ehkä siinä pakkimisen välillä voisi lepuuttaakin? Edes vähän ja jossakin välissä.


 


Ei, ei tässä muuta tänäänkään. Minä lähden viettämään apaattista ja tylsää sunnuntaita. Jos vaikka ensiksi menisi pesemään kylppärin ja sitten vähän pyykkiä. Jippii. Ja tylsistynyt, ankea huokaus...


 


 


 


 


KIVAT VAAN TEILLEKIN!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti