lauantai 7. elokuuta 2010

ASIAT JA IHMISET EIVÄT OIKEIN TOIMI!



No just - asioiden hoitaminen mättää. Vaihtokaveri ei vastaa meileihin, ei puhelimeen. Asunnon tarkastaja on lomalla ja palaa maanantaina. En voi siis sopia mitään muutakaan asiaa, ennenkuin se hemmetin muuttopäivä on oikeasti sovittu. Vai lähtisikö suosiolla siitä, että vasta 1.9.2010 klo 00.01 alkaisi raahata kamojaan ulos-sisään? Tekisi taatusti lähtemättömän vaikutuksen kaikkiin naapureihin! Perkele, miksi ihmiset eivät ole tavoitettavissa, kun MINÄ soitan. Epistä. Hyvin epistä. Mitenkään en ole itsevaltias, kaikkivoipa ja erityisen hyvin asioita suunnitteleva, jämtti ja täsmällinen neitsytluonne (tsihih, neitsyt mainittu!), mutta alkaa taas kaivella tämmöinen sotkottaminen ja epämääräisyys.


Pitäisikö laittaa viesti, että jos hän haluaa perua vaihdon, ottaisi pikaisesti yhteyttä. Jotenkin tuntuu, että on sellainen ”nou hätä, ei välii” –asenne. No juu, mutta kun meikäläisen oikeasti pitäisi nyt vähän täsmäyttää ja sovitella asioita, pirulauta!
 
Minä kun olen mielessäni jo suunnitellut yhtä ja toista. Kaikki riippuu ja roikkuu nyt tämän hyypän aikataulusta, jota hänellä ei siis omien sanojensa mukaan ole. Siis missä hän oikein on nyt? Perkele, sano. Ilkeä minä kuvittelee, että mies lojuskelee jossain muualla kaikessa rauhassa, ilman puhelinta tai puhelin kiinni ja nauttii elämästään. Muuttohan ei häntä kuulema rassaa, kun ei ole niitä tavaroita paljonkaan.


Hei, saisi se sentään siivota! Aika paskaista oli siellä uudessa residenssissä, jos suoraan sanotaan. Siivousvälineenä näkyi olevan erittäin kaluttu vanha lattiaharja... Minä voisin vaikka lainata kapallisen luuttuja, saa pitääkin ne. Tarjoan myös Tolut, jos tarpeen. Hitto - jos meikäläistä muka-ohjeistetaan kokonaisella vihkosella siivoamaan, olisi syytä hänenkin tehdä jotakin. Tai sitten olen erinomaisen ilkeämielinen ihminen ja valitan. Jep, sen minä teen. Aivan taatusti. Jos kerran on sovittu jostakin, kyllä se pitäisi sitten myös täyttää eikä luudata jossain (vaan luututa, eheheheeh)?! Ai minäkö - minä luudaan töissä vielä kaksi viikkoa. Ja tänäänkin on aikomus siivota jokin kohta täällä. En ole vielä päättänyt, mikä se voisi olla ,D

Päätin luopua lopuistakin W:n ja K:n jälkeensä jättämistä vermeistä, jotka eivät ole tähän mennessä kelvanneet Hörhö & Co käyttöön. No, pari erittäin muistorikasta kampetta on aivan pakko jättää - mutta vain pari! Samoin osa kirjoista menee saman tien. Lahjoitan ne lähellä olevalle Diakkarin asumisyksikölle, lupasivat hakea heti kuljetusvälineen löydyttyä. Minusta ne menevät todella oikeaan paikkaan; moniongelmaisille ja -sairaille miehille, joilla ei ole muuta asuntoa. Vaatteet ainakin ovat ehjiä ja pestyjä, melkein uusiakin joukossa. Samoin valkkaan tuolta pois niitä kirjoja, joilla ei ole minulle minkäänlaista merkitystä (tietyt tyyppikirjat, kirjavaliot *käks* ja osa hävitykseltä pelastetuista).


 


Ainakin kaikki nuo menevät todella hyödylliseen käyttöön eivätkä roskiin. Ovat pois minun tavaroistani ja uskon totisesti, että niistä on myös iloa kavereille. Niille, joille tuskin kukaan muutoin mitään tulee lahjoittaneeksi. Eivät nämä miehet ole kovin tyylikästä ja kaunopuheista väkeä, eivät yhteiskunnan varsinaisia tukipönkkiä jne... ymmärrätte varmasti. Leidi kertoi vain, että mieluusti ottavat ne ja minä olen puolestani asiasta taatusti yhtä iloinen. Eli puuhaa yhdeksi päiväksi tässäkin plus saan tavaraa vähenemään klitsussa ja kirjahyllyssä! Mukavaa :) Lisäksi sekä W. & K. olisivat varmasti tyytyväisiä siihen, mihin heidän jälkeenjääneet tavaransa loppusijoitetaan. Eräs hyvä tuttavamme asui ao. paikassa pitkään ja oli tyytyväinen. Ihan siitäkin syystä. En yleensä harrasta ns. hyväntekeväisyyttä enkä koe tätä sellaiseksi. Minusta paikka on hyvä ja asiallinen, parempi siis sinne kuin esim. UFF:aan tai Frelssiksen kirpparille. Jotenkin se tuntuu itsestäkin paremmalta, kun tietää mihin ja keille tavarat menevät käyttöön – siis oikeaan tarpeeseen. Hassu juttu, mutta näin on. Ja samalla oma olo puhdistuu sekä konkreettisesti että henkisesti *älkää naurako*! On niin helkatin sosiaalitanttamainen olo jo muutenkin, käks. Melkein hyveellinen *pois se minusta*.


Belgakin on tulossa lounaalle ja tarjontaa on valittavaksi asti, tällä kertaa. Tosin uhkasin myös työn teettämisellä, joka taatusti on pelvoittavaa. Lupasi kuitenkin, palkkana hyvä lounas jälkkäreineen sekä ehkä pienehkö stipendi. Isompi muuton jälkeen, senkin olen luvannut. En minä edes oleta, että hän(kään) hyvää hyvyyttään minua auttelee. Opiskelukiirukset ovat jo alkaneet ja omituisen kuuloisia kursseja on meneillään. Nyt jo sellaisia, joiden sisällöstä en ymmärrä haisuakaan. Noloa, mutta sellaista se on. Vetosin oitis erääseen oman alani poikkeuksen poikkeukseen, josta harva tietää ja vielä harvempi osaa tulkita sekä soveltaa ,D Mielenkiintoisia keskusteluja siis tiedossa, ainakin.


Mutta nyt lisää kaffetta, mömelöitä ja ehkä kevyet uusiounet, jos mahdollista.


Tiesittekö muuten, että on luvattu lämmintä :o


 



HITTOON SE AURINKO – TUULTA JA MYRSKYÄ, ZIITOS!



 

 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti