maanantai 27. huhtikuuta 2009

MAANANTAIN ÄHELLYSTÄ


En näköjään ole menettänyt mitään, vaikka en ole järin kiihkoisasti lukenut edes netti-HS:a viikkoon. Miten ihmeessä se nyt vaan alkaa muistuttaa yhä enemmän iltapäivälehteä uutisointeineenkin. Asiat tai uutiset alkavat olla jo vähemmistössä. Mm. eilen sitä lukiessa tuli mieleen, että miksi minä en

- voisi juoda joka ilta itseäni känniin, ihan vain huvikseni ja sitten lähetellä tekstiviestejä ,D

- voisi alkaa käyttäytyä epämiellyttävästi (ai, niin, anteeksi), vielä epämiellyttävämmin ja silti saada joukottain ystäviä (?) ja vaikutusvaltaa tietyissä piireissä

- pukeutua (jos mahdollista) vielä huonommin ja taas saada vähän kontaktipintaa



Mielestäni nuo nyt eivät vain ole uutislehden tehtäviä, edes netissä tai varsinkin siellä – miten sen nyt taas ottaa. Alkoi mättää koko lukeminen, siirryin blogien pariin. Paljon parempia juttuja ja uutisia!



Ja juu, kehukaa vaan eilisiä kelejä! En nimittäin koiviltani päässyt vielä eilenkään niin kävelykuntoon, että olisin yksin ulos uskaltautunut. Eikö olekin mukavaa, prle. Niin terve ja reipas minä olen. Voi norsun sukupuolielimet sentään! Vaihdoin särkynapitkin vahvempiin, tosin sitten väsyttävämpiin – ei auta, ei. Minä nyt kertakaikkiaan olen kusessa näiden koipieni kanssa, ei minusta enää ihmistä tule.



Mielessä käväisi vaivoin kevät 9 v. sitten, jolloin erosin. Mietin, mitä kaikkea paskaa ja muuta sen jälkeen on tapahtunut – ainakin minulle. Mietin myös, olisinko pystynyt jatkamaan Exän kanssa, elämätöntä elämää, olematonta siis. Kumpi parempi? Sitä välillä ihmettelee täällä pienessä päässään kaikenlaista. Todennäköisesti olisin jo juonut itseni hengiltä, arvelen. Se elämä ei ollut nimittäin herkkua sekään, koska mitään sisältöä ei ollut. Toisaalta, nyt välillä on erilaisista sisällöistä, tosin vääränlaisista, runsaudenpulaakin. Jotkut sisällöt puuttuvat täysin. Ähh, en minä tiedä. Jos tietäisin, sillä voisikin tienata paljon rahaa ja antautua jäämään kotiin ihan luvan kanssa. Minä kovasti viihtyisin täällä, jopa ihan itsekseni, jos joskus edes voisi harjaannuttaa puhe-elimiään. Nyt taas pelkään, että en osaa puhua, kun menen Varastolle... Sujautan turvastani jotakin tosi sopimatonta ja ajattelematonta pelkästään siitä ilosta, että näen joitakin pitsiniskoja, joille avata suunsa. Auts! Elämä on.



Jospa alkaisi puuhastella vaikka muuttoa johonkin? Tai jotakin muuta yhtä epärakentavaa. Varastolle sitä nyt kuitenkin tästä ihan ensimmäisenä tarkistamaan, onko kukaan lomittanut minua vaiko eikö? Pahoin taas pelkään, että ei. Eväksetkin on tehty, väkersin eilen pellillisen soijapiffejä. Lisäksi italialaista vihannespataa (no sen takia, kun siinä on tomaatteja ja kesäkurpitsaa sekä yrttejä), vielä taitaa olla lusikallinen tai pari perunamuussiakin. Vissi lounas, huomiseksi samaa eri vihanneksilla. Onneksi tämä viikko on lyhyempi. Onneksi lomaan ei ole kuin pari viikkoa. Onneksi joku on edes joskus luvannut pestä nuo prleen ikkunat – ne sitten jaksavat ärsyttää!



Ja nyt käyn tarkistamassa kelin eli voiko jo jättää villahousut narikkaan? Juu, voi jättää pois... ei sentään kokonaan ilman!


-----------------------------------






Purrrrrrrrrrrrrve, kavrut! Mä tiä, me vähä eile saatii joku riitakii aikaseks. Mä hyäkin ton koipisii kii taas – nyt mä tuijotan täss samall tavall. Mamii pelottaa, tsihih. Se meinaa, ett taas mä hyäkin! Mä oonki vaarallinen kissi, juu. Mitä nyt olin vähä oksunu taas, keskell kylppäri mattoo, ja semmost muut piäntä. Vaiks toi ei vissii goisinu kunnoll koko yänä, mutt sen vähä aikaa se just ehti goisii, ett mäki ehdin tehä kaikkee semmost, juu nou. Muute ei tullu eile heekkuu, tavismuanaa vaa. Taas mua huijittii, ett muka tekee lihapullukoit, höh, niit rouhepullei teki! Ei niit kissit syä, uskois jo, ja sitt viä vihanneskasoi ja semmost. Ei käy, noup! Mulle jotai muuta.... joo. Kyll täll viikoll jossai vaiheess viäll irtoo fisuliinii, se osti kilon semmost fisuliinii pakkasee. Kai se joskus siit muanaaki meinaa tekee. Eile otin jo suulist partsill, toi vaa tuijotteli vähä välii, ett mitä mä duunaa siälä. No, viäl tulee seki aika, ett sen on pakko jättää toi ovi kokonaa auki – katotaa sitte! Tää on vähä uhkaus meinaa, siäll voi kaivella kaikennäkös. Vähä riippuu, mitä toi meinaa laittaa sinne ulos asti kasvaa. Täss on muute tommone kissikuva, ku mä en muut löytäny nii pyysin sitt orjaa hakee jotai erilaist välilll.






Kuva on
täältä!




Kliffaa viiko alkuu kaikill!


---------------------------------



Vincent, salapurija!



Päivän slogan: Pää, jalat, mieli – kaikki täynnä reikiä kuin hyvä juusto!



Päivän biisi:
Kuka on kierittänyt juuston rautatieasemalle?



Luettua:
Anna Jansson – Hylynryöstäjä, ja nyt sitten seikkaillaan Gotska Sandöllä... ei paha, mutta Janssonkin toistelee vähän itseään. Kelpo tarina kuitenkin ja Janssonin kavereille ihan sopiva, ei juonessakaan silti mitään vikaa ole. Hyvää konseptia ei nyt vaan kannattaisi kuluttaa ihan loppuun. Denise Mina – Suden hetki, ja mitä pääsinkään äsken sanomasta. Tässäkin Mina toistaa itseään, toisaalta kyse on taas toimittaja Paddy Meehanin jatkoseikkailuista. Ei kehno tämäkään, mutta toistoa riittää. Tosin jatkoahan tämä, mutta silti. Että tuota, ne Minan ensimmäiset olivat kyllä ihan parhaita. Kyllä tämänkin lukee, mutta ei enää kolahda niin mukavan rätväkästi.



VÄSYNYT - VAIHTEEKSI!


 


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti