sunnuntai 6. joulukuuta 2009

ITSEPÄISYYSPÄIVÄÄ MYÖS LOKISTANIAAN!


 


Itsepäisyyshuomenta vaan, kaikelle kansalle Lokistanian vapaavaltiossa! Tuli taas herättyä normiaikaan eli ennen klo 3 ja aivan, hemmetinmoiseen särkyyn vaan vieläkin. Ei se kunnolla ehtinyt eilen talttua, vaikka heitin kaveriksi oikein tehomömelön päivällä. Sai vain olla möllöttämään ja nuokkumaan. Niin että, eilen en siis tehnyt yhtään mitään – makoilin ja yritin lueskella. Tuo yksi mömelö haittaa jo vähän lukemistakin, kele. Eli ei ollut eilen kivaa sitten yhtään mikään! 



Jollei sitten ”kivaksi” lasketa sitä, että Hörhö tuli käymään ja jäi samalla nukkumaan. Oli lopen uupunut ja annoin kaverin vetää sikeitä – tuossa se nukkuu vieläkin. Välillä noussut vain juomaan ja vessaan, eli aika harmiton vieras *virn*. Pari voileipää tein jossakin vaiheessa, edes kunnon ruoka ei kelvannut silloin kun se olisi ollut tarjolla. Ilmeisesti härra on viikon ajan laukannut ympäriinsä myös öitä myöten, joten nukkukoon nyt väsynsä pois rauhassa. Mikäs tässä – ei tuo minulle outoa ole! Ai, että miksi en häädä häntä sinne uuteen kotoonsa? No, paikkahan on siisti ja mukava, mutta muu seurue – siis siellä asustavat miehet – ovat vanhempia holisteja, jotka liikkuvat kämpiltä vain noutamaan juotavaa ja syötävää. Sitten juodaan ja korotetaan ääntä, haastetaan riitaa mitättömistä asioista ja yritellään jopa tappelua jne. Talossa on valvonta, mutta eihän sekään toimi 24/7, joten vapaasti siellä saa temmeltää. Hörhö sanoi, että ei siellä oikein jaksaisi olla. Kuitenkin hän nyt maksaa sinne vuokraa ja yrittää tätä kautta saada myöhemmin sen kaupungin asunnon, niitä, joita VVA-porukalle on luvattu! Toivottavasti onnistuu, saisi olla omassa rauhassaan... No, ei hän nyt tuossakaan haitaksi ole ollut. Hyvin on ollut hiljainen kaveri *lisävirn*. 



Muuten en itsekään tosiaan tehnyt eilen mitään, särki tosi täpöllä melkein iltaan asti. Hiukan siinä sitten pirkistyin, mutta en mitenkään mainittavasti. Ehkä tänään sitten. Ainakin aion laittaa silakkapiffejä! Nih kerta! Ehkä voisi myös vähän imureerata ja pyykätä. Sen yltiöpäisempiin toimenpiteisiin en taida vielä uskalla ryhtyä. Haaaaa – huomenna on vielä lomapäivä, vaikka se jo vähän ahdistaakin. Ehdin minä huomennakin tehdä kaikkea tarpeellista ,D Se nyt tarkoittaa sitä ompeluskonetta lähinnä, hmph. Mutta se olisi kyllä ihan pakko ottaa esille, kun olisi muutakin korjattavaa. Itse asiassa, aika paljonkin olisi ompelustettavaa... 



Muuten Welhotar ei vietä tätä päivää sen ihmeemmällä tavalla. Haudoille en aio tunkea, siellä on trafiikkia tarpeeksi ilman minuakin, kyyti olisi taas äärihankala järjestää ja muutenkin – minä käyn siellä mieluummin jonakin muuna päivä kuin näinä perinteisinä. Hitsi, nyt onkin useampia hautoja visiteerattavana seuraavaksi, no, kyllä ne löytyvät... vain yhden sijainti on tarkistettava. Kyntteleitä en ikkunoille laita, en! Yksi kyntteli lyhdyssä parvekkeella riittää, niin ja tipluvalot. Sisällä on yksi pieni punainen kynttilä, jota polttelen hillitysti ja vahtien. Ei muuten, mutta kissi ja kynttelit eivät ole hyvä yhdistelmä! Linnan juhlia en myöskään aio katsoa, ehkä kuunnella – en vielä tiedä. Ei niin paljoa kiinnosta. Taitaa mennä lukien ja kirjoittaen tämäkin ilta mieluummin. Mutta te muut, viettäkää sitä riemuisasti, rauhallisesti tahi juhlavasti, kukin tapojensa mukaan ,D



Minä menen nyt ottamaan vitamiinijuomat tässä välissä, että jaksaisi taas.



----------------------------------------


 



Purrrrrrrrrrrrve, kissinkat! Tiätteks, Reeti laitto eilä viästii, ett son vissii tekemäs taas kummiskii kalenterii meill ens vuareks. Eiks ookki kliffaa? Mä ainaski diggaa mun kissikalenterist ja mamikii ain ottaa siit mont painost sen kavruill. Ett tosi hyvä homma, hei. Tänne voi just viäl ehtii ilmoittautuu ja sitt keksii kalenterill nime ja semmost – käykää ihmees tsiigaas! Jesh, kavru, hianoo. Ei tarvii mitää ihmiskalenterei kattella koko vuatta sitte, meinaa. Joo, mitäs muut – hei, ei yhtää mitää uutta täälä. Mä sain hyvää kissimuanaa, siin on kanaa ja maksaa, son ihan ok tai ainaski kelpaa vähän aikaa mulle. Toi on tiätty tyytyväine, ku sen ei tarvii antaa aina heekkui. Vois se kyll tänää, ku kert o juhlapäivä *hurmvirn*? Ai ett ehkä... just, toll on aina toi ehkä. Mä tiän, ett se duunaa silakoit, mutt ku ne ei käy taas mun massull. Mä alan ihan aina ykättää niist, mami sanokii, ett mä oon vissii niill allergiaine. Nii ett jos ne on ton miälest heekkuruakaa, mulle kans sitt jotakii – jookosta, hei?! Ai nii, täss o sitt foto sill Peikoll, ku kyseli ketui (munst ne on kyll susei tai koirulei), ei oo hyvä foto, mutt kai siit saa selvää? Toi on kuvannu, parempaa se ei osaa...



 



Mutt kaikill tosi kliffaa Itsepäisyyspäivää ja heekkui ja juhlii!



-------------------------------------- 



Vincent, joka päivä ei ole herkkupäivä – valitettavasti. 



Päivän slogan: Ei, ei minun elämäni ole hiljaista ja tylsää – se on vain tapahtumaköyhää! 



Päivän biisi: Hän hymyilee kuin lapsi 



Luettua: Petri Karra – Haarautuvan rakkauden talo, tuli toista kertaa lainaan, kun en kerran löytänyt muutakaan luettavaa. Juu, ei edelleenkään ihmeemmin kolahda. Idea on kohtuuhyvä, toteutus ontuu. Ja toisella lukemisella pisti pahasti silmään pari kirjoittajan mokaa, asiamokaa eli kirjoitti parista asiasta aivan päin hvttiä. Eli en juuri suosittele, jollei ole kiinnostunut dharmasta ja rhomantiikasta sekä sekoilusta asian tiimoilta. Ironiakaan ei oikein jaksa purra... Andrew Gross – Syvissä vesissä, leidi luulee miehensä kuolleen metroräjähdyksessä ja todistusaineistoakin löytyy. Kunnes hän sitten erästä ohjelmaa katsoessaan näkeekin miehensä poistuvan elossa paikalta! Omalaatuisia uhkauksia esitetään, väkeä joutuu ns. onnettomuuksiin ja rahaa on kadoksissa paljon, tod. paljon. Ei nyt paashempi jännäri, mutta ei mitään superiakaan. Täysin lukukelpoinen, mutta ei mitenkään sykähdyttävä. Eli eipä ihmeellistä tälläkään osastolla, hmph.





EDELLEENKIN KAIKKI LEPUUTTAVAT – MYÖS POLKA JA VINSKI!



 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti