maanantai 27. elokuuta 2007

WELHOTTAREN VARVASVAMMA , BELGARIONIN RAPO JA MUUTA ASIATONTA


Siis varpaani on vammautunut!!! Sen siitä saa, kun innostuu siivoamaan paikoista, joista yleensä harvemmin siivotaan kunnolla *virn*. Eli potkaisin varpaani narikan alla olevaan tasoon. Siis siihen, missä kenkiä pidetään, puunasin sitä oikein antaumuksella Tolulla, että kissihaisut häviäisivät. No, nyt varvasta särkee niin, että muu jalkasärky melkein jää toiseksi, melkein... Taitaa olla nivelestä vähän vääntynyt, ei se murtunut ole, mutta kipeä. Eikä ole mitään, millä teippaisi sen kiinni seuraavaan varpaaseen. Se olisi nimittäin ainoa hoitokeino. No, antaa olla. Onhan tässä lomaa ja muutenkin kävelyvammaisena ei lisäontuminen haitanne. Paha vaan, että jo eilen pakkasin loput isot pyykit valmiiksi ajatuksena sännätä (onko tämä nyt vähän liiallinen sanavalinta?) pyykkitupaan heti klo 7. Kyllähän minä sinne menen, jotenkin... Saan kaikki karvastusaikaiset tyynyt yms. pestyä sekä loput sänkyvaatteet ja pari mattoa. Toinen matto on juuri tuosta kenkätasolta, siihen on merkattu ja se todella haisuu =(  On se haisunut pidempäänkin, mutta nyt päätin pestä ihan kaikki. Kun kerta lomaa on, mitäs sitä meikäläinen muuta.


Belgarion, tykkimies Upinniemestä, on ilmoittautunut! Kummisedän lainaama läppäri ja hankkimani WLAN-kortti toimivat sittenkin, jee. Parasta tietysti, että Poika on elossa, suurinpiirtein ehjänä ja voinee hyvin *virn*. Tässä pojan suoraa raporttia leiriltä ja Upinniemestä, sensuroimaton versio siis:


*Omituista kivun ja väsymyksen sekaista örinää, joka on havaittu hyvin yleiseksi allekirjoittaneen taholta*
Kuten jo saattaa päätellä, sain koneen tomimaan, vähän säätöä se tarvitsee, mutta mikäänhän ei ole mahdotonta minulle.
Ennen pitkää ja tuskaista leirivalitusvirttä mainittakoon se loma, ettei pääse unohtumaan. Elikkä saatan päästä ensi viikonloppuna, mutta mikäli minut siiretään jonnekin muualle, saattaa olla, että lomat siirtyvät jopa kahdella viikolla eteenpäin. Kiva, kiva...

Ja leiriraportti:
Keskiviikko (päivä 1): Tavoitteena saada teltta pystyyn 4 minuutissa (kyseesssä sissiteltta, K. lienee kykenevä tarkempaan selvitykseen) pääsimme lopulta nukkumaan siinä 00.30.
Torstai: Taistelukoulutusta, ryömittiin syöksyttin ja ryömittiin.
Perjantai: Purimme leirin, täyspakkaus selkään ja telttavarustus mukaan ja liikkeelle. Kävelimme noin kilometrin palataksemme samaan paikkaan takaisin. Olo oli kuin stadilla töissä.
Lauantai: Poteron kaivaminen (ihanaa... oi ihanaa....)
Sunnuntai: Taisteluammunnat, alumiiniluoteja piippuun ja syöksymään ja ryömimään ja syöksymään...
Maanantai: (en enää muista mitään erikoisempaa, oli suurimmaksi osaksi lepopäivä)
Tiistai: Suojeluvaroitus! Suojeluhälytys! (nasse ja sadeasu päälle, pois päältä, päälle, juostaan nasse päässä ja sama uudestaan...)
Keskiviikko: Vaellusmarssin ensimmäinen osa 15 km... Jalat tykkää.
Torstai: Vaellusmarssin toinen osa 25 km. Tulos? Kaksi kämmenpohjan kokoista rakkoa jalkapohjissa ja monen monta vittuuntunutta tykkimiestä. Yöllä kaamea ukkosmyrsky, kamina sammui, teltta kastui, kaikki muut kamat kastuivat. Ihanaa.
Perjantai: Poispääsy lähenee jo, koko päivän satoi, mutta ei vituttanut läheskään niin paljon kuin ennen. Päivän kulminaatio: poteron täyttö, varma merkki poispääsystä.
Launtai: Leiri loppuu! LEIRI LOPPUU!!!!!!!
Täyspakkaus kantoon ja kohti läheistä Koverharin terästehtaan satamaa. Ahtautuminen järkyttävän pieneen miinalauttaan. 3 henkilöä per neliömetri. Hiukan ahdasta. Lopulta kuitenkin perillä... Vihdoinkin...


On siis edes toiveita nähdä Belgarion taas joskus kotisoffalla lukemassa ja nauttimassa kaffetta ja kakkua! Suoraan sanoen, on vähän ikävä! Valakuvia, virallisia sellaisia eli taatusti parempia kuin ne, joita minä olen täällä esitellyt, löytyy täältä! Minä ja Kummisetäkin olemme parissa kuvassa jopa tunnistettavissa... Ja Belgarion myös, niissä "juhlallinen vakuutus" -kuvissa. Niin, ja tietty Herlin ja ne pari koristeltua kaveria, joiden kanssa minä siellä olin ,D Enkä itke, ainakaan näkyvästi! Elmalle vaan terkkuja, niin ne meidän tykkimiehet!!!


Eilen kävi vieraita oikein urakalla! Ensin Hyvä Ystävä poikkesi hakemassa tyhjiä lasipurkkeja säilöntää varten. On se hyvä, että minä hölmö säilytän kaikki kivanmalliset purkit... Piti myös tuoda jotakin, joka sitten jäi kotiin. Minun piti puolestani luovuttaa hänelle jotain, jonka olinkin jo luovuttanut. Taitaa olla yhteensäkin jo vähän hatarat päät! Kiva kun kävit! Ja Kummisetä poikkesi rapoamassa (ja hakemassa ne paperit ,D) iltasella. Oli ihan asiallinen ja suunnitelmat myös asiallisia ja kunnossa. Eli koska hänellä on perintäosuus jakamattomaan kesämökkiin, josta aina kysytään fattassa ja KELAssa, hän aikoo antaa sen ennakkoperintönä tytöille. Hän ei siellä käy, ei kukaan muukaan. Ja tontti on joka tapauksessa menossa myyntiin viimeistään ensi kesänä. Nyt vain käytännön toteutusta pähkittiin ja saatiin oikein hyvä suunnitelma aikaiseksi!


Muutoin eilinen menikin sitten nopeasti pikkusiivouksen merkeissä eli tuo pesuoperaatio edellä ja lisäksi klaffisoffan ja pöydän sekä tuolien jalkojen pyyhintä! Mistä ihmeestä niihin kerääntyy outoa mähnää??? Lisäksi ovenkarmien ja ovien pyyhintää sun muuta läikkien poistamista, mitä nyt näkyviin ilmaantui. Kiva Tolun tuoksu taas, puhdasta siis.


Tälle päivälle ei ole suunnitelmissa muuta kuin pyykkäys, se on jo aivan tarpeeksi. Suorastaan ylitän itseni, jos kaiken saan roudattua sinne ja takaisin ja vielä kuivaushuoneeseen. Pitäkää siis peukkuja, oi lukijat!


-----------------------------------------------



Juu, huamenta kavrut, tai siis yätä! Toi mamiska taas häiriköi ton nukkumisen kaa. Omituine, niinku aina. Mä ainaski vaan katon tän skrivaamisen ja goisin sitt taas. Se ei kai saanu unta, ku alko keittelee kaffetta jo tos pualen yän jälkeen. Oltu nukuttu ku jokune tunti. Höh. Mutt mähä voin kyll goisii ihan millon vaan... Hei, hei kavrut, mami teki eile jääfisuu... tai siis ei se sitä tehny sitä fisuu, ku siit ruakaa. Ja mä sain melkee kokonaisen ison biitin. Oli tiätteks njamskista! Sen jälkee mä vetäydyin ruokaunkoill päiväpeiton alle. Sitt tuli se yks Tätsy kylää, ja sitt, sitt se tuli kattoo mua. Iiikkk - se kurkkas ihan peiton alleki ja puhu höpöjä mulle =O Melkee nolotti. Mä kyll tykkään siitt Ihmisest kans.  Hmmmm... Mamiskall on muutama tosi kiva kavru, jotka siis tykkää mustaki. Niist mäki tiätty tykkään. Ei muuten oo oikee mitää kertomist. Eile mamiska pisti vähä hujanhajan joka paikas ja sotkotti paikkoi, vaiks muka siivos. Ja joka paikas haisuu oudolt, ei yhtää kissilt. Epistä. Tarttee mennä kattoo, mitä asioille voi tehdä. Heti ku mami ei huamaa *kissivirn*. Tänääki se puhu jostai, ett kissihaisut pois ja kaavat. Höh, mun kaikki hianot karvainstallaatiot menee taas viämärist alas. Mä oon taiteelline ja niinku kaikki partsin tualien päälliset on karvastettu sillee hianon pehmeeks, ku oli toi karvanlähtöaika. Nii ni toi yks meinaa nyt sitte pestä ne, hei aatelkaa. Toine ensi näkee hirveen vaivan ja sitt - ykskaks vaa semmosee koneesee ja puhtona pois! Jäks!




Mä taaskaa löytäny kunno kuvei, mutt hei, eiks teistki joskus tunnu tämmöselt? >o< No, nyt mä pääsen sitt goisii. Huamisee...


--------------------------------------------


Jotkut sammuttavat valoja ja menevät nukkumaan. Hmph, outoja ihmisiä.


Päivän slogan: Se mikä laulaen tulee, on matkalla kapakista kotiin!


Päivän biisi: Whole Lotta Love


Luettua: Jouko Rönkä - Pihtari, linkki kertoo kaiken. Tällaista ei olisi kannattanut edes kantaa kirjastosta kotiin. Unohtakaa koko juttu! Mervi Mähönen - Rakkaus ei koskaan häviä, jo astetta parempaa tekstiä. Hiukka yliammuttua, mutta siedettävää ja lievästi hömpähtävää, mutta aidon tuntuista tunnelmaa miehen kuoleman jälkeen. Ei niin paha, ettei nyt kertaalleen lukisi. Ei kuitenkaan muuta meille asumaan, jollei nyt roskiksesta pelastaisi. Max Manner - Revanssi, haa, uusi turkulainen dekkaristi. Welhotar pitää - oikke tykkä! Komisario Anna Mäki tutkii ja selvittää. Toden tuntuista, vakaata poliisityön kerrontaa, psykologista oivallusta. Hyvä, sopii kaikille dekkarien ystäville eli Welhotar suosittaa!


                                       


                            MAANANTAITA, PELKKÄÄ MAANANTAITA!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti