keskiviikko 1. elokuuta 2007

VOI PYTTIPANNUSEKAWOKKILAATIKKO,


kuten Belgarion viimeisimmässä meilissään totesi. EVVK tulla tänne, olla täällä jne. Toistan itseäni, suorastaan kopioin. Ei vaan voi mitään, ketutus alkoi heti kun takso tuli. Jumalauta, malmilainen takso ja myöhässä. Onneksi sai sentään ilmaisen sight seeingin, tuota reittiä ei osaa muut kuin minä ja pari taksoa. Kiva matka muuten. Kiva loppui tuohon portaille. Suunnittelen sairasloman hakemista.


Ei ole mitään rapottavaa, jos ei tylsyys erityisesti kiinnosta. Tulin kotiin, kävin väkisin suihkussa. Suihku teki kipeää. Väänsin päälle talviyökkärit ja lisävermeet sekä kömmin kahden peiton alle. Kissa alkoi vänistä. Sitä jatkui. Juuri kun olin hetken horteessa, soitti Kummisetä ja kissa alkoi vänistä kovempaa. Oli pakko nousta. Ketutti, raskaasti ketutti. Kummisetä otti sentään huolehtiakseen taas parista asiasta, kun pääsimme yksimielisyyteen yhden lomakkeen täyttämisestä oikein. Tässä välissä sain tehtyä evästä täksi päiväksi. Pika-sellaista. Ketutti sekin. Mutta kun ei pysty jaksamaan, ei sitten. Kummisedän hälvennyttyä kömmin takaisin sänkyyn. Nukuin vähän. Heräsin tunniksi. Nukuin taas vähän. Klo 3 oli ihan pakko nousta. Ei enää jaksanut nukkuakaan. Särki ja ketutti liikaa. Se siis eilisestä. Ei yhtään mitään. Ei ketään kiinnostavaa.


Noin yleensäkin olisi varmasti parasta, että linnoittautuisin työhuoneeseen ainakin täksi päiväksi. Käväisisin vain hakemassa kaffet. Muuten alan vittuilla ja teilata ihmisiä. Esim. sitä, jonka mielestä on IHANAA OLLA TÄÄLLÄ TÖISSÄ, tai sitä, jonka yleissivistys ei riitä kysymyksiin. Ei, tarkoitukseni ei ole ollut olla kaikkitietävä, mutta muutamat peruskysymykset sentään... Ja vitut siitäkin! Antaa olla... mitä te täällä roikutte. Täällä ei ole mitään luettavaa. Vain säälittävää väninää ja vitutusta!


--------------------------------------



Upssss, moi kavrut! Mä en tajuu, mikä orjan on. Se vaan eilenki meni makaa, vaiks mä oisin tarvinnu jotai. Siis se laitto mulle ruuat ja penko purut ja sillee. Mutt kuiteski. Mä ku jolisin ja juttelin, se käski olla hiljaa. *möks* Ja yritti harjattaa - nyt mä puretin-raapitin kunnolla. Sill on hampulin jäljet handuss ja kunnon skraadut! Mitä alko olee harjatusta taas mun kaa. Ei kandee nääs. Menin mä sitt sen tyynyll illall ja se teki ihan mua varte tilaa. Se mitää urputtaa jaksanu. Mutt sitt se taas pyäri ja heräili, potki mua taas - vissii vahinkos. Ja oli ylhäällä ja murisi. Ett sillee. Mutt sitt mä taas tunkesin sen peiton alle.



Orja sano, ett tost fotos voiks luulla vaiks mitä - hei - mitä välii. Must toi on aika hyvä foto *virn*. Mä painun goisii ja odottaa mamiskaa, jos sill ois heekkui ku se tulee! Huamisee vaihteeks, hei!


--------------------------------------------


Minä en enää odota yhtään mitään!


Päivän slogan: Hymyile! Huomisesta tulee vielä pahempi...


Päivän biisi: Hole In The Sky


Luettua: Sirpa Tabet - Syyttäjä, poliisi ja tuomari, vähän erilaista Tabetia, joka on jäänyt välistä lukematta. Päähenkilönä ns. seniorikansalaisia rikoksia selvittämässä. Kunnon arvoitusdekkari, suomalaisittain aika hyvä jopa. Ja loppuratkaisu on mielenkiintoinen, toki. Suosittelen kohtuudella eli minä luin kertaalleen, en kylläkään hanki itselleni.  Lars Mytting - Hevosvoimat, norjalainen esikoiskirjailija näyttää kyntensä. Mainio huoltoasemakuvaus; pienen paikkakunnan ongelmat, valtataistelu, luonto, brändien tuottaminen ja kaikki, samassa erinomaisen luettavassa kirjassa! Suosittelen ehdottomasti, Welhotar pitää!


                             


                          KEHNOA KESKIVIIKKOA!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti