keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

HE EIVÄT TODELLAKAAN TIEDÄ, MITÄ HE TEKEVÄT





myöntäessään meikäläiselle passin – hah, eli haettu on. Lomalistakin kiersi, en ilmoittanut tietäväni mistään mistään. Sitten joskus, ehkä...



Mutta sitten, olipa mukava viesti odottamassa neitokaisella, joka pakkosijoitetaan kanssani samaan kopperoon. Tyyliin, että eihän minulla ole mitään sitä vastaan, että hän omii ikkunanurkan. No eipä minulla, tietenkään. Minullehan jää puoli seinää lasia käytävälle perseillä ihan kaikille ja olla muutenkin tyrkyllä vaikka duunia jaettaessa. Hmph! Lasta on koulutettava tavoitelle. Onneksi minä puhun rumia, haisen sekä pölisen (kissankarvaa siis ja pölyä), kiukuttelen ja kompastelen... Mahtaa meille tulla mukavaa *ehhhheeeh*. Tekivät virheliikkeen, mutta mitäpä siitä. Yksi syy lisää hakea sairaslomaa, ei vain pysty kykenemään. Lisäksi viherkasvini tarvitsevat hoitoa, toin jo puolet kotiin. Loput ensi viikolla. Vaihdan samalla mullat ja ruukut. Ja jos ne eivät saa valoa, minä teen reiän seinän tahi sermiin... ehkä saan itkuhuutopotkuraivarit viattomien kasvien kaltoinkohtelusta? Tästä tulee kuulkaas vielä paljon ja mielenkiintoisaa rapotettavaa. Koska "sopeuttaminen, muutoksen hallinta yms." eli käytännössä siis muutosvastarinnan pakkohiljentäminen toteutetaan rottien osalta huomenna, en ehkä enää puutu siihen. Voin minä tietysti kertoa, mitä leikittiin :)







Voi yrjänät, pakkisin eilen kaksi (-> 2) muuttolaatikkoa – hartiat ja selkä ovat nyt jo niin saakelin kipeät, että en saa aikaiseksi yhtään mitään! Juuri ne lihakset, joita muutenkin juilii, heittivät oikein kunnon jumituksen päälle välittömästi, sen seurauksena myös äärivimmainen päänsärky. Hmmm, uskaltaisiko sieltä tilaisuudesta poistua hakemaan relapiikit ja kipulääkettä? Ei varmaan, oltiin niin uhkailevia suorastaan. Mutta siitä en tingi, että minulle eivät pikkulikat ala vittuilla! Kyllä varma on nih. Ei täällä eikä siellä. Ei sitten missään, jos Malmilla pysyvät mannet ja hörhötkin kurissa. Perkele!



Ei, en minä ole pahalla tuulella, vain raivokas ja vaihteeksi kipeä sekä äärimmäisen väsynyt. Riipaisen kohta tuplamömelöt ja litran kaffetta, jospa tästä pääsisi liikkeelle. On kyllä kuulkaas niin jäykkä olo, että te mieslukijat taatusti kadehtisitte aamujäykkyyden laatua, kestoa ja määrää...



Töistä vaihteeksi postiin hakemaan kaksi kirjaa ja sitten vähän päärynöitä Liiteristä, ehkä voisi ostaa jopa pizzan. Omisarviksen kiusaksi. Ai niin, on alettava katsella vastaanottoaikaa sille gurulle, se on sijoitettava ensi kuun puolelle joka tapauksessa. Ei ole aikaa, ei matkoja eikä rahaa moiseen ennen sitä. No, mihinkäs tässä kiire, valmiiksi sairaana!



Toivottavasti jaksan illalla valvoa ja saan huomenna nukuttua edes vähän tavallista pidempään. Ei ole kuulkaas meikäläisellä paljon toivomuksia, mutta jos edes tämä. Pliiiiizzz!?






POLKA – NOTKEA KUIN RAUTAKANKI!


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti