torstai 8. maaliskuuta 2012

KENELLE SAA VALITTAA – MUA ON KLIKATTU VÄÄRIN!





Eilen oli taas eräs Niistä Päivistä. Sellaisista päivistä, jolloin ihan kaikki menee päin hemmettiä, tiedättehän. Niitä todellakin on olemassa -> Murphyn laki siis on voimassa. Kerronko minä, ähh, ja minähän kerron, vaikka te ette haluaisikaan.



Aivan ensimmäinen ketutuksen aihe oli aamun jäätävä keli, halloo, hei! Piti olla kohtuullisen keväistä ja melkein 20 astetta oli miinusta, epäkiva ylläri luikastella akrobatianomaisesti roskikselle. Roskis oli puolestaan tukittu remonttijätteillä niin, ettei sinne mahtunut kunnolla edes sisään. Kurkottamalla sain laatikon avattua ja kissin kakkispussin tipautettua. Onneksi takso tuli ajallaan.



No hyvä, sitten Varastolle ja odottamaan labraan pääsyä. Oli aivan hemmetin kylmä, enhän ollut saanut sisääni todellakaan mitään lämmintä *härski wirn*, koska ei ollut lupa syödä ei edes juoda. Purskutella olisi saanut *tsihih*. Ajoissa sitten ja ulkokautta sisäovien ollessa kiinni Arvaustaloon ja odottamaan aikaa, siellä on pakkoajanvaraus tietyille verikokeille. Odottamassa ei ollut ketään, olin etuajassa ja tuttu hoitsu kävi kysymässä jotain nimeä ja tiedusti sitten, odotinko minä myös labraan. Jep, jep-jep. Eli pääsin siihen ikäänkuin väliin. Mutta kappas vekkulia, aikaa ei löytynytkään :O Leidi tarkisti listoja ja laittoi yleishaun; minun olisi samalla kellonlyömällä pitänyt olla Kennelmäen labrassa. Siis saakeli, eihän minulla ole ikuna ollut niin mitään tekemistä Kennelmäen kanssa. Minua oli siis klikattu väärin... aivan, inhimillisen erehdyksen piikkiinhän se sitten. Kiittelin kuitenkin, että otti minulta veRRRet. Pyysin myös laittamaan viestin Kennelmäkeen, etteivät huutelisi turhaan siellä ja ajan voisi antaa pois.



Siitä sitten apehtimaan aamupalaa, kaffetta, ruisjuustoleipää sekä yllärisuklaakakun jämiä. Ei paha, ei yhtään. Tosin innostuin taas aukomaan turpaani mm. ay-liikenteestä, sen johdosta ja muista työntekijöistä sekä muusta, joka ei kermaperseiden sekä pitsiniskojen seassa ole aina suotavaa. Ei ainakaan, kun mainitsee itse ehdottomasti aina kuuluvansa liittoon sekä toimineensa joskus todella aktiivisesti. Onneksi älysin pitää lopuista turpini kiinneksi.



Päivä oli kiiruisa, erittäinkin. Tiedetään siis jo, miksi. Eivät mielellään vie lomittajalle kuin aivan pakkotilassa ja osa jopa tekee itse hommansa. Lienee siis tarpeen, että em. neitsykäinen sijoitetaan meikäläisen kanssa samaan kopperoon. Jos ei muuta opi, niin kiroilemaan, pitämään pahaa ääntä, vittuilemaan joskus hienovaraisesti sekä lukemaan asioita oikein! Sen minä lupaan *ristii sormiaan*! Kiiruksesta äkkiä sitten odottamaan taksoa – nimenomaan odottamaan.



Odottamaan ja odottamaan, yksi juttukelpoisista työkaverista tuli vielä tupakalle ja ihmetteli näitä taksoasioita. Silloin jo 25 min myöhässä ja hän kuunteli soittoni HMPK:lle, jossa kerroin tilanneeni takson noutamaan 13.30 ja siellä leidi vain intti tilauksen olevan 14.30. Aggressiiveja! Lopulta suostuin pikatilaukseen (joita siis on vain 2 kpl kk:ssa) ja sanoin, että se on heidän korvattavanaan sitten, kun ensin reklamoin asiasta. Lopetin puhelun, jota leidi yritti vain pitkittää ja sain oikein mukavan normitakson heittämään minut postiin... Tein heti kotiin tultua vastineen eli tarkistin tilauksen ja vahvistuksen, jotka olivat oikein - sain välittömästi vastauksen, jossa asia luvattiin viedä eteenpäin ja mahd. pikamatka palauttaa. Taas oli klikattu väärin, jälleen inhimillisiä erehdyksiä. Niitähän minun kohdallani on aina, taidan olla itse se kaikkein suurin inhimillinen erehdys!



Eikä tässä vielä kaikki; postissa oli jumaleissönin iso paketti, joka ei ollut painava, mutta... laajaulotteinen eli jouduin naruttamaan sen kannettavaksi ja silti se laahasi maata. Taistelin sen kanssa sekä kirjat mukanani Liiteriin hakemaan PÄÄRYNÖITÄ, jotka minulle vielä myytiin! :P






Kuvassa siis yksi päärynöistä – ne mitat! Naistenpäivän päärynä ;D



Että sellainen päivä – minua klikattiin siis väärin, aivan riittävästi oli inhimillisiä erehdyksiä. Onneksi kotona sain korkata uuden kaffepurkin :) Voin vain yhtyä tutkimustulokseen kerrankin!




Ehkä tänään pitäisi tekelehtiäkin jotakin, en tiedä. Ensin reipas, tuju lääkitys ja vähän lukemista... Kummasti sitä heräsin puoliltaöin vajaa pari tuntia urvahdettuani. Olin niiiiin kipeä, että oli pakko ottaa tujumpi lääke. Sen avulla sain horrosteltua klo 3 asti, keittelin ihanat aamukaffet, kohta riivin loputkin mömelöt ja painun uudelleen goisimaan. Kyllä särkee niin stanasti, että tietää taas olleensa töissä, odottaneensa taksoa ja harrastaneensa ulkoilua :(






KATSOTAAN, SANOI POLGARA – RAIVOISAN HAUSKAA NAISTENPÄIVÄÄ!


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti