tiistai 6. maaliskuuta 2012

RUTOSTI HINKATTU KYNTTELIÄ,




kun on niin prleen pluikasta ja samaa tarjolla tänäkin aamuna. Oikeasti vaarallista, tavallisen normikävelijänkin tuolla luistella. Meikähän taas on kuni Pampi luikkaalla jäällä *tsihih*. Juuei, oikeasti ei naurata yhtään, muutaman metrin matkakin on yhtä kushemmettiä ja roskien vienti vaatii jo akrobatiaa.



Lisäksi tarkkaa muuttonderpäivää ei ole vieläkään kerrottu, pitäisi ilmota se eteenpäin. Ehkä minä annan kolme osoitetta ja kaksi eri päivää, jolloin mahdollisesti ehkä tapahtuu jotakin. On tämäkin, tiedetään, että kaikki myöhästyy – ei suostuta vain myöntämään sitä eikä tiedottamaan vielä eteenpäin. Jokuhan siitä toki sakot maksaa, mutta en minä siitä mitään muuta tietoa tarvitse kuin päivän ja osoitteen. Koneen, joka toimii, pöydän ja tuolin. Rintteri ois kiva yllätys. Mahdollisesti myös toimiva vessa, kaffenkeitin sekä mikrotin jossain kaffehuoneen nurkassa. Muulla kalustuksella niin väliä!



Onneksi eilen oli vain normihässäkkä eli ei aivan karmeaa. Tosin taas jäi hommia täksi aamuksi. Sanoivat suoraan, että haluavat minun ne tekevän ennen lähtöä vapaille. Juu, ihan kiva ja ymmärrän kyllä miksi. Asiat, joissa on paljon korjauksia, hankalia muutoksia jne. Eivät ne mene välttämättä tälle yhdelle näköjään perille, eivät aina edes normikorjausmerkinnät *huokaus*. En minä kehu enkä mollaa, minä vaan selitän mistä on kyse... Eli tässä yksi syy, miksi tietyt ihmiset teettävät paljon töitä alkuviikosta. Onneksi eivät kaikki, osa tekee jopa itse suurimmat työt – se on tietty aina kiitettävää omatoimisuutta nuorisolta ;D



Ei, ei ole mitään kerrottavaa. Selkä ja koivet ottivat jo eilisen pahakseen. Huomiseksi on aamulabra eli varsin veemäinen aamu ilman varhaiskaffetta. Sen jälkeen töistä postiin jumaleissönin ison kassin kanssa viemään kirjeitä ja paketteja. Siinäpä se taitaa ollakin, jospa kävisi hakemassa jokusen päärynän vielä. Ei, se hinku ei ole vielä näyttänyt mitään ohimenemisen merkkejä sekään. Addiktio mikä addiktio – antaisikohan omisarvis lähetteen päärynävieroitukseen? (Itseasiassa aivan varmasti, sen minä voisin vaikka vannoa!)







No, nyt minä menen kuitenkin laatimaan susivaffat kaffet – ja ottamaan lisälääkitystä. Olkaas tekin varovaisia siellä liikkuessanne!






POLKA, JOKA LUISTELEE MENNEN TULLEN KETTERÄN REPPAVASTI!


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti