lauantai 17. maaliskuuta 2012

VOIH – MINÄ SAIN PITKÄSTÄ AIKAA...





nukuttua oikein reilusti! Ei kyllä mikään ihme, olen valvonut monta yötä melkein kokonaan tai nukkunut hemmetin vähän ja huonosti. Eilen annoin jo luvan itselleni päikkäröidä, mutta se onnistui vain horteeseen asti. Sitten illalla normiaikaan petiin, uniavitetta ja kas, seuraava havainto on kissan märinä puoliltaöin. Kissalle jotain ja takaisin petiin, herätys kissan märinään neljän tienoolla, kissalle kissinmaitoa ja muonaa sekä uudestaan nukkumaan! Väittäisin saaneeni kunnon unta ainakin 8 h, joka lähentelee jo huippulukemia Welhottarelassa. Ilmankos onkin vähän tööt-olo :O Tämä on niin epätavallista, että vaihdoin taas vaihteeksi päivälääkityksenkin. Olen siis varsinainen sekakäyttäjä.



Eilinen kirjastoreissu tuotti muutaman mukavan uutuuden, lisäksi posti on parin viikon aikana myös tuonut kirjakevään satoa. Olen oikein iloisa tästä, kun ei muuta jaksa. Siis jaksan lukea ja kirjoittaa (vähän), mutta siinä se sitten onkin. Fyysiset aktiviteetit vaativat jatkuvaa pinnistelyä, että jaksaisi ja pystyisi kykenemään! Kevät on siitä inhaa aikaa, että kaikki paashat punkeavat näkyviin; ikkunat, seinät, kaappien ovet. Viherviitakko vaatisi jo melko nopeaa hoitoa, mullan ja ruukkujen vaihtoa, erottelua, leikkausta, uudelleen istuttamista jne. Eikä jaksaisi, ei sitten millään. Pari mattoa pitäisi saada tuonne pesulaan, josko Belga veisi ne. En tiedä tänäänkö – pitää ainakin alustavasti puhua asiasta. Hänkään ei ole kauhean innostunut kaikista näistä ns. pakkohommista, jotka nyt vaan on jossain vaiheessa ihan pakko tehdä. Teettäisin kaiken jollain ammattilaisella, jos minulla olisi sellaiseen varaa: huushollin kevätsiivous sisältä ja ulkoa :) Olisi se kyllä aika hienoa... *unelmoi*



Tänään vedän varmaan taas lauvantaiseen tapaan päivän lötköksi eli en jaksa tehdä mitään radikaalia. Belga on tulossa tuttuun tapaan lounaalle; tarjolla erilaisia fisusia, tsatsikia jne. Saa luvan kelvata, koska kelpaa ainakin minulle. Omenatorttua ja jädelöä jälkkäriksi sekä kaffetta. Jospa vielä jaksaisi pari kirjoitusta viedä eteenpäin, neljä on tehty. Tavoitteena saada näinä ns. vapaapäivinä tehtyä vähintään kuusi kirjoitusta valmiiksi. On se aika hyvin pitänyt. Tekstiä näköjään tulee, kun päättää niin. Ei välttämättä sellaista kuin haluaisi, mutta eihän tämän ole tarkoituskaan olla mitään kustannusyhtiöiden taputtaen hyväksymää fiktiota vaan "kiva harrastus". Murrrrrisee edelleen!



Menenkin nauttimaan saavillisen kaffetta ja heittäydyn klaffisoffalle lueskelemaan! Eipä ole tänään ainakaan kiire mihinkään...






POLKA – HÄN JOKA SAI KERRANKIN NUKUTTUA!




 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti