perjantai 4. maaliskuuta 2011

KAKSI RAMPAA, SATTUU JA SATTUU


Welhottarelassahan sitä aina sattuu, sattuu ja tapahtuu. Kuten jo kerroinkin aikaisemmin, Hörhöä oli riepoteltu aika lahjakkaasti ja olkapääkipu ei kun paheni vaan. Eilen sitten kavereiden avituksella hänet saatiin jo hakeutumaan päivystykseen ja kas – olkanivel oli ilmeisesti pois paikaltaan (ei tarkempaa tietoa, kuulopuhetta). Humauksessa sitten nykäisivät käden oikealle kohdalleen, puuduketta ja kantoside. Että näin, tunteja oli mies matkassa, päästivät yöllä pois eikä kukaan tstohenkilökunnasta ”muistanut” antaa mukaan tarvittavia papereita esim. taksia varten saati sitten reseptiä tms.


 


No, nyt hän sairastaa sitten täällä, ainakin jonkun aikaa. Lunastin hänet yöllä taksosta, kohta pitää soittaa saiskuun ja pyytää KELA-korvauslappu. Eihän tuossa kunnossa keskellä yötä mihinkään kävellä – bussit ja junat olivat jo lopettaneet kulkemisen nimittäin. Aika vastuutonta... toisaalta kuulin, että ao. päivystyksessä on ollut hiukan hankaluuksia henkilökunnan kanssakin. No, hällä väliä, tässä ketään syytellä. Paitsi että tulen samalla pyytämään kopion sairauskertomuksesta. Vartijoiden retuutus on ollut jo lievää törkeämpää väkivaltaista voimainkäyttöä. Todistajia on, paljon. Lisäksi silmälasit särkyivät (taas...), tuli tämä saiskukeikka jne. Josko siis tekisi ehkä ja mahdollisesti rikosilmoituksen? Toisaalta, onhan se ehkä hiukkasen huvittavaa, että Hörhö tekee rikosilmoituksen. Mutta minusta se olisi oikein! Malmin vartijoista suurin osa on joviaaleja ja puhumalla asiat hoitavia henkilöitä. Sitten on näitä pikkuhitlereitä, nuoria kavereita, jotka käyttävät huoletta väkivaltaa aina kun siihen on pieninkään mahdollisuus.


 


Nyt sitten kaksi rampaa täällä tukee toisiaan *muahahaah*. Ei ole edes kunnon lääkitystä. Lisää mm. yrttilääkityksestä kipuihin... ,D  Hörhöllä on huomenna synttäritkin... kaikkea sitä näköjään meille aina tapahtuu!


 


Muuten ei mainittavampaa. Eilen kävimme roudausretkellä, joka sujui yllättävän kepoisasti. Hamstrasin muonaa jälleen ainakin viikoksi. Kirjoja sain vain jokusen, mutta niitä on vielä pieni varajömma pöydällä. Kaikin puolin sopisi siis olla ainakin siihen tyytyväinen. Taksokin kulki, mutta etupiha ja parkkipaikka ovat jäistä perunapeltoa. Käks! Koipiset eivät reissusta tykänneet, sehän on selvä. Eli koipitilanne on ennallaan, ei parempi ainakaan. Arvaustalo saanee minut siis taas ensi viikolla asiakkaakseen.


 


Luettu on, tiukasti. Listaakin jo alustavasti tuossa laadin. Sitten en enää jaksanut sitäkään. Olen mielettömän väsynyt ja lievästi tympääntynyt – lähinnä itseeni ja koipiini!


 


Muille toivotan epärattoisaa perjantaita, jota vietän varmaan itsekin...


 


 


 


 


POLKA – EPÄKIVA MUKA-IHMINEN....

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti