sunnuntai 30. maaliskuuta 2008

KELLOJEN TRIMMAUSTA JA LAUANTAIPUUHASTELUA


Hmph, huomentapäivää! Kelloja on muistettu trimmata kerrankin ajoissa eli jo eilen päivällä. Ei, emme puhu täällä Malmilla kellojen kääntämisestä, sillä on aivan toinen merkitys, tsihihihh. Eli ulkona on jälleen pimeää, kun herää. Ei silti, mitä väliä, ei minulla ainakaan. Ei se mitenkään vaikuta meikäläisen elämään. Nukuin edelleen saman verran eli alle 5 h. Yritin väkisin katsoa yhden typerän kotivideon loppuun, mutta ei onnistunut. Oli ihan pakko nousta kylppäriin ja siinä vaiheessa Vincentkin oli jo hipohereillä. Tietysti, riutunut kissiraukka. Oli siis pakko laatia kaffet ja mömelöt itselle sekä kissalle kunnon heekut ja vähän pussimuonaa sunnuntain kunniaksi (samalla sain vaivihkaa hiukka harjattua turkkia!).

Belgarion on siis lomilla, kyllä se on sentään mukavaa! Edelleen kiittelen, että hän viitsii ja jaksaa lähteä kanssani lauantaisin liikkeelle. Ei tästä elämästä tulisi muuten yhtään mitään. Me olemme harvinaisen tehokas kaksikko kirjastossa ja kaupoissa. Samalla Belgarion kävi apteekissa ja minä hakemassa uusitun reseptin lääkäriltä, joten tämä hajautettu osasto toimii myös useammalla taholla ,D Mainiota eli kirjastosta sain varaukset ja palautetuista pikalainoista pari, jotka olivat jo varauslistalla. Varauslistakin siis lyheni, nyt pitää odottaa vain uutuuksien päivitystä kuun vaihteessa. Osa löytyi kyllä jo nimihaulla, mutta ei tietenkään kaikkea, mitä haluaisin. Oli pakko siis tyytyä myös osittain jo luettuihin opuksiin...

Kaupat tarjosivat aika kehnosti aleja, vain tipusuikuloita – meillä syödään tipua enemmän kuin koskaan. Lisäksi saatiin ostettua kassillinen erilaisia vihanneksia, seljanka-aineet Belgarionin toiveen mukaan sekä itse löysin must-kokeiluun Mustapippurikastiketta, Kookos-chili –kastike ei ole vielä ehtinyt meidän Rismaan, sitä tahtoisin kokeilla, ainakin kerran. Mustapippurikastike on siis erinomaista, mutta olkaapas varovaisia sen kanssa. Siinä on todella tuhti takapotku, lähtivät kaikki nesteet liikkelle =D Ehdottoman hyvä ostos vahvojen makujen kavereille, hinta oli Rismassa vähän yli 3 juuroa eli juuron verran ovh:ta enemmän – ikävä ylläri, mutta tuo on aika riittoisaa tavaraa. No juu, herkuksi ostettiin sellainen mähnäpulla, iso. Pistin suoraan puolet pakkaseen. Kotona laadin sitten erinomaisen hyvää kalaseljankaa kaikkine hienouksineen, jälkkäriksi kaffetta ja pullaa. Tyytyväinen olo vallitsi, molemmilla oli riittävästi luettavaa ja muutenkin mukavaa.

Koska koipi- ja käsikivut olivat jo melko pahaa plaatua, heitin päivämömelöt kehiin ja niiden voimalla imureerasin koko residenssin huolella. Hyvä minä! Tänään pölyt, moppaus ja triffidit. Belgarion puolestaan trimmasi kellot ja koneen päivitykset sekä vei useamman pussin roskia (hei, ne olivat sentään pieniä pusseja, eivät kasseja!). En vain jaksa enää työpäivän jälkeen usein edes roskikselle, varsinkin jos keli on huono... ei vaan uskalla. Eli huushollikin näyttää suht. siedettävälle.

Pankkiasioista sen verran, että rahaa sai jo seinästä, mutta verkkopankki takkuaa. Kumma juttu, viikolla sain maksettua yhden laskun vaivatta, mutta nyt kestää, kestää, kestää eikä mene edes aloitussivulle, prle. No, täytyy yrittää vaan myöhemmin uudestaan. Ketuttaa, pitää ilmota joka taholle, että nyt ollaan vaan Sampopankin armoilla. Että eivät ihmettele maksujen myöhästelyä. Kele. En tykkää, siis viikon verran jo tällaista sekoilua – pitäisiköhän anoa jo korvauksia myöhästyneistä maksuista, kivusta ja vaivoista?!

Kaveri soitti ja siinä jutellessa mainitsi, että lokini on kovin negatiivinen. Tuota, en minä nyt tiedä, minulla harvemmin on mitään positiivista kerrottavaa. Enkä minä halua etukäteen hehkuttaa mitään, jos ei mistään kertakaikkiaan tule mitään kivaa. Mitä sitä suotta, prle. Niin että lukijoiden on nyt tyytyminen tähän lokiin tällaisenaan, tsorry vaan. Toki kerron, jos jotain hyvää tai mukavaa tapahtuu. Sellainen on vain äärimmäisen harvinaista meikäläisen elämässä!

-----------------------------------



Purrrrrviska, kavrut! No nih, no nyt on orja hyvin toiminu kyll, tarttee sanoo. Eile me syätii fisuu, tai siis mä söin ihan sellasenaa. Toi teki jotai ihmeellist soppaa siittä, siinä taas kilii *huokaus*. Mutt siis njamii fisusta oli. Ja nyt aamull sitt sain heti pussimuanaa, olin ihan ihmeessä, ett kuis nyt. Mutt joo, selvishä se, orja alko haajattaa mua samall ku mä söin. Vähäks mä välill käänsin päätä ja tsiigasi pitkää. Mutt ku ei se sitt hirveest kuitenkaa häirinny mun heekutteluu, nii anno sitt haajattaa vähä. Ei se pitkää yrittäny ees. Onneks, mä oisin voinu purettaa-raapittaa, nih! Kiva Poika kävi eile, mä sain taas lojuu se viakus koko päivä! Ihana.. mm.... ei me muute varmaa mitää heekku oltais saatu, mutt se aina saa mamin tekee kaikkee. Ja se on kilti, antaaa mun levitä nii, ett itte melkee putoo. Eikä oo paha kissill, ei ikinä. Tykkään! Tänää orja laittaa jauhist, sill on jo se jääkkäris, silt on tipuuki, mutt mä haluun tänää jauhist! Kyll on heekkui sitt ollukki taas tänä viikonloppun. Toivottavast on viikolki. Ja mun tuukist vaa lähtee semmosii paloi, vaiks mami nyt vähä sitt haajattiki. Katotaa, auttaaks se yhtää? Mä en oikee usko, ei se nyt ihan kamalalt tuntunu, mutt en mä siit tykkääkkää. Kai sen voi antaa ihan vähä haajattaa, jos se antaa sitt jotai palkkioo >o<



Täss on vaa tämmöne joku vriikuva... mamin piti laittaa jotai muuta, mutt sen kaamerass on nyt joku juttu, sähkö loppu tai jotai =O Kliffaa söndaagii kaikill! Huamisee...

----------------------------------

Vincent, harjaus onnistui ihan hyvin. Saisikohan harjata ihan joka päivä, vaikka parikin kertaa päivässä?

Päivän slogan: Tyhmyyttä syntyy, kun tahto ylittää kyvyt!

Päivän biisi: Elämää

Luettua: Belgarion oli saanut päästäisenä viimeisen Potterin ja toi sen nyt minulle luettavaksi eli sain juuri loppuun J. K. Rawling – Harry Potter ja kuoleman varjelukset. Jokainen Potterinsa lukenut tietää, mistä on puhe, joten ei siitä sen enempää. Pidin kovasti ensimmäisestä kirjasta, sen jälkeen olen tietysti lukenut ne kaikki. Taitavaa kerrontaa ja nämä kirjat ovat varmasti saaneet uusia kirjanystäviä ja lukijoita paljon – siitä siis suuret kehut. Rawling kyllä lievästi toistaa itseään ja ainakin tämä viimeisin muistuttaa paljon elokuvakäsikirjoitusta, sen verran räväkkää tuo kuvailupuoli on. En missään nimessä dissaa leidiä, mutta uskon, että näillä kyvyillä voidaan tuottaa vielä parempaakin kirjallisuutta. Suosittelen toki, varsinkin aloitteleville nuorille ja aikuisillekin lukijoille, siis sarjaa ihan alusta asti. Näihin on kyllä mahdoton päästä kokonaan sisälle ilman pohjatietoja, eli sarja kannattaa mieluusti lukea ilmestymisjärjestyksessä.

                                     


                                             SÖNDAAGIA VAAN!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti