maanantai 29. marraskuuta 2010

MAANANTAI ON PÄIVISTÄ JULMIN!


 


Ei oikein käynnisty tänäänkään. Mikään ei huvita. Ei huvittanut eilenkään. Elo ja olo on tylsää, tai ei siinä oikeastaan mitään, että on tylsää. Mutta kun mikään ei huvita, ei vaan jaksa. Olisi helkkaristi tekemistä, mutta kun ei jaksut riitä. Ei ole ketään, kenen kanssa tehdä jotakin. Siis semmoista kirittäjää ikäänkuin, tiedätte varmaan mitä tarkoitan. En minä saa mitään muuten aikaiseksi, näköjään. Turha edes aloittaa.


 


En minä jaksaisi edes töihin, mutta kun on pakko. Huomennakin vielä. Jos sitten olisi sitä lomaa ja saisi jotakin irti itsestään. Nyt on vaan täysin repopoikki, vaikkei ole mitään järkevää tehnytkään. Vain pakolliset hommat ja aina välillä mussuttanut hapankorrppuja / taateleita / päärynöitä / punajuurimoita ja sama taas alusta. Tiesittekö muuten, että punajuurekas tykkää kovasti vuohenjuustosta, fetasta sekä tietty sinihomejuustosta. Kokeilin niitä kaikkia, ihan varmuuden vuoksi. Juu, hyvää siis oli,  örps.


 


Ja ei, minä en jaksa tänään muuta. Kunhan riivin tuosta aamuhuimeet nassuun ja suuntaan Varastolle. Ei minua sielläkään kaivata kuin keittelemään kaffetta, kuulin... Että näin taas matalaotsaisesti mennään. Minulla ei ole edes mielipiteitä, haluaisin jäädä kotoon peiton alle ja nauttia satsin vähän tujumpia lääkkeitä. Ei voi, ei pysty, ei kykene.


 


 


 


POLKA MENEE – KOHTA SE TAAS TULEE JA ON VIELÄ HUONOMMALLA TUULELLA!


 


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti